Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 5763/SL/15

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Ratkaistu: 16.6.2015

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 12.2.2015

Kantelu kohdistuu Aamulehdessä ja lehden nettisivulla 24.1.2015 julkaistuun juttuun ”250 metsästäjän susijahti kaatui”. Jutussa uutisoidaan pohjoishämäläisen susijahdin peruuntumisesta Hallinto-oikeuteen tulleiden valitusten vuoksi. Kantelija on ainoa metsästysluvasta valittanut yksityishenkilö.  Jutun faktalaatikossa mainitaan hänen nimensä kahden muun valittajan ohella. Muut valitukset ovat yhdistysten tekemiä. Jutussa metsästyksen puolustajat esiintyvät nimettöminä.

Kantelijan mukaan hänen nimeään ei olisi saanut julkaista. Hän vetoaa vihamieliseen ilmapiiriin ja esim. tappouhkauksiin ja kiusantekoon, jota susia puolustavat joutuvat kokemaan.

Kantelija vetoaa JO kohtiin 21, 26, 27 ja 30. Hän katsoo joutuneensa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen ja sitä kautta häirinnän kohteeksi. Kantelijan mukaan susien metsästystä ja lupapäätöksistä valittavat on tuotu jutussa halventavasti esille ja siten loukattu heidän ihmisarvoaan. Lehti ei ole ottanut huomioon kantelijan oikeutta yksityisyyden suojaan julkaisemalla hänen nimensä, vaikka kyseessä on ollut julkinen tieto.

Kantelija oli jutun ilmestyttyä puhelimitse yhteydessä lehden silloiseen päätoimittajaan Jorma Pokkiseen, ja pyysi nimensä poistamista nettiartikkelista. Päätoimittaja ei suostunut pyyntöön. Kantelija kertoo tehneensä lehdelle kirjallisen valituksen palautejärjestelmän kautta 25.2. jossa hän pyysi nimensä poistamista netissä olevasta jutusta. Lehti ei kantelijan mukaan ole ollut häneen yhteydessä asiasta.

Aamulehden vastaus 20.3.2015 ja 2.6.2015

Päätoimittaja Jouko Jokisen mukaan susijahtien peruuntuminen valitusten takia on kiinnostava ja yleistä merkitystä sisältävä uutinen. Hänen mukaansa eri kannat on uutisessa tuotu viileästi ja tasapuolisesti esille.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimi julkaistiin lehdessä, koska se oli julkisessa asiakirjassa. Valituksen tekeminen ja omalla nimellä esiintyminen asian yhteydessä muun muassa sosiaalisessa mediassa tekee kantelijasta tässä asiassa julkisen henkilön. Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaneelle toimittajalle ei tullut edes mieleen, että julkisten asiakirjojen tietojen julkaisemiseen olisi pitänyt pyytää erikseen lupa.

Vastaava päätoimittaja kertoo, että päätoimittaja Jorma Pokkinen oli korostanut kantelijalle jutun julkaisupäivänä käydyssä puhelinkeskustelussa nimen käytön merkitystä julkisissa asioissa. Pokkinen myös alleviivasi, että journalismi suosii mieluummin nimen käyttöä kuin puskista ampumista.

Päätoimittajan mukaan valittaja ei ole esittänyt oikaisu- tai vastinevaatimusta lehdelle. Näillä perusteilla kantelu on päätoimittajan mukaan perusteeton.

Lisävastauksessaan päätoimittaja toteaa, että kantelija on lähettänyt viestin lehdelle palautekanavaan 25.2.2015. Kantelija pyytää viestinsä lopussa nimensä poistamista jutusta.

Päätoimittajan mukaan lehti tekee todella harvoin nimen poistoja nettiuutisesta ja vain aivan erityisistä syistä. Uutisen jälkikäteinen käsittely – jos kyse ei ole oleellisesta virheestä – on hieman samaa kuin henkilöiden retusointi aikanaan Kremlissä otetuista kuvista. Ja journalismin etiikan kannalta varsin arveluttavaa. Journalismi on totta ajassa ja hetkessä, puutteineenkin. Uutisten muuttelu jälkikäteen olisi äärettömän arveluttava tie.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Aamulehti julkaisi yksityishenkilön nimen uutisoidessaan susijahdin peruuntumisesta. Yhden suden kaatoluvasta olivat valittaneet kaksi luonnonsuojeluyhdistystä ja yksi yksityishenkilö.

Uutisessa esitelty susijahti oli osa kaksivuotista kokeilua, kannanhoidollista metsästystä, joka kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa hyväksymään uuteen sudenhoitosuunnitelmaan. Suunnitelman julkaiseminen ja kaatolupien määrä aiheuttivat kiivaan puolesta- ja vastaan keskustelun mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Aamulehden jutussa haastateltiin pettynyttä jahtipäällikköä ja susivahingoista kärsinyttä karjankasvattajaa. Aamulehti antoi heille luvan esiintyä nimettöminä, vaikka he arvostelivat metsästysluvasta valittaneita kärkevästi. Sen sijaan Aamulehti julkaisi metsästysluvasta valittaneen kantelijan nimen. Lehden menettely oli tältä osin epäreilua kantelijaa kohtaan. Neuvosto kiinnittää päätoimittajan huomiota myös siihen, että lukijoiden asiallisiin pyyntöihin on syytä vastata yhtälailla asiallisesti ja mielellään kirjallisesti.

Kantelija on esiintynyt järjestäytyneenä susien puolustajana omalla nimellään. Lisäksi hänen valituksensa metsästyksen poikkeuslupahakemuksesta oli julkinen asiakirja, joka ei sisältänyt arkaluontoista tietoa kantelijasta. Näistä syistä Aamulehti saattoi julkaista hänen nimensä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 



Vapauttavan ratkaisun puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Langettavan ratkaisun puolesta äänestivät:
Pirjo Auvinen, Jyrki Huotari, Niklas Vainio

Eriävä mielipide:
Aamulehden artikkeli kertoi 250 metsästäjän susijahdista, joka kaatui kolmen valittajan vuoksi. Juttu perustui metsästäjien ja kantelijoiden vastakkainasetteluun.

Yksi kantelijoista oli yksityishenkilö, jota ei jostain syystä kuultu jutunteon yhteydessä.
Journalistin ohjeiden kohdan 21. mukaan asianomaiselle pitää varata mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen.

Tästä syystä katsomme, että Aamulehti rikkoi hyvää lehtimiestapaa.

Tämä päätös on avattu 4246 kertaa