Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 5685/SL/14

Vastaaja: Valkeakosken Sanomat

Asia: Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Ratkaistu: 22.4.2015

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Kantelu

Kantelu kohdistuu Valkeakosken Sanomissa 4.12.2015 otsikolla Urjalan kirkkoherra kiistää epäilyt julkaistuun juttuun. Jutussa kerrottiin huhuista, joiden mukaan Urjalan seurakunnassa olisi ollut suunnitteilla erityistilintarkastus. Huhu perustui jutun mukaan siihen, että kirkkovaltuuston lokakuun kokouksen esityslistalla oli ollut yhtenä asiana tilintarkastus. Seurakunnan kirkkoneuvosto ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuuston käsittelyyn ja neuvoston pöytäkirjaan asia on merkitty salaiseksi.

Jutussa puitiin tämän jälkeen marraskuisen kirkkoneuvoston salaiseksi merkitsemiä asioita, joita oli uutisen mukaan useita. Jutussa oletettiin, että seurakunnassa salaillaan asioita. Kantelija kiistää salailun ja selittää sen olevan normaali käytäntö, koska kirkkoneuvosto käsittelee esimerkiksi hallintoasioita, joista ei anneta tietoa. Lisäksi osa asioista on keskeneräisiä. Myös seurakunnan hallintoelinten kokouspöytäkirjojen päivittämisen puute otetaan jutussa esille. Sen kantelija selittää johtuvan resurssipulasta. Nettiin oli laitettu viimeksi elokuun 2014 kokousten pöytäkirjat.
Jutussa kerrottiin myös, että kirkkoherra on kertonut Facebook-sivullaan vaihtavansa alaa ja lähtevänsä poliisiopintoihin tammikuussa 2015. Kantelija kielsi toimittajaa julkaisemasta tätä tietoa.

Kantelija joutui mielestään jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi ja lähetti lehteen oman kannanottonsa. Hän vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 15, 18, 22 ja 25.

Kantelijan mukaan erityistilintarkastus-sanan käyttäminen jutussa oli harhaanjohtavaa eikä sillä ollut totuuspohjaa. Jutussa ei kantelijan mukaan kerrottu, miksi erityistilintarkastuksia seurakunnissa järjestetään ja kuka niistä päättää. Kantelijan mukaan asiasta päättää kirkkoneuvosto yhdessä tilintarkastusyhteisön kanssa.

Jutussa annetaan Urjalan seurakunnasta salaileva kuva ja yhdistetään tarkoituksella oikeudeton salaaminen ja lakiin perustuva salassapito.

Kantelija kertoo pyytäneensä toimittajaa tarkastamaan erityistilintarkastus-käsitteen seurakunnan tilintarkastusyhteisöltä, mutta sitä toimittaja ei tehnyt.

Kantelijan mukaan hänen kuvaansa on käytetty jutussa siten, että se antaa mielikuvan, että hän olisi kirkkoherrana syyllinen johonkin sellaiseen asiaan, jonka vuoksi erityistilintarkastus on järjestetty.

Kantelija ei löydä jutusta katetta sen otsikolle, sillä jutussa ei pystytty todistamaan, että erityistilintarkastusta olisi suunniteltu. Kuvaa ei olisi saanut julkaista, koska hän ei liity omasta mielestään asiaan mitenkään.

Kantelija kertoo, että ei saanut tarkastaa lausumiaan. Juttu julkaistiin haastattelun jälkeisenä päivänä, vaikka kantelija oli luvannut toimittaa jutun kirjoittajalle lisämateriaalia seuraavaan viikkoon mennessä.

Kantelija katsoo joutuneensa jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi, koska ei saanut tarkastaa lausumiaan. Hän lähetti lehteen oman kannanottonsa. Valkeakosken Sanomien uutistuottaja lupasi julkaista kannanoton seuraavan päivän lehdessä. Hän myös toimitti kannanoton Aamulehteen, joka saman konsernin jäsenenä oli myös julkaissut jutun. Samana päivänä uutistuottaja ilmoitti, että kannanottoa ei julkaistakaan.

Kantelija vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 15, 18, 22 ja 25.

Kantelijan mukaan erityistilintarkastus-sanan käyttäminen jutussa oli harhaanjohtavaa eikä sillä ollut totuuspohjaa. Jutussa ei kantelijan mukaan kerrottu miksi erityistilintarkastuksia seurakunnissa järjestetään ja kuka niistä päättää. Kantelijan mukaan asiasta päättää kirkkoneuvosto yhdessä tilintarkastusyhteisön kanssa.

Jutussa luodaan Urjalan seurakunnasta salaileva kuva ja yhdistetään tarkoituksella oikeudeton salaaminen ja lakiin perustuva salassapito.

Kantelija kertoo pyytäneensä toimittajaa tarkastamaan erityistilintarkastus-käsitteen seurakunnan tilintarkastusyhteisöltä, mutta sitä toimittaja ei tehnyt.


Kantelijan mukaan hänen kuvaansa on käytetty jutussa siten, että se antaa mielikuvan, että hän olisi kirkkoherrana syyllinen johonkin sellaiseen asiaan, jonka vuoksi erityistilintarkastus on järjestetty.

Kantelijan mukaan jutusta ei löydy katetta sen otsikolle, sillä jutussa ei pystytä todistamaan, että erityistilintarkastusta suunniteltaisiin. Kuvalle hänen mielestään ei löydy katetta, koska hän ei liity omasta mielestään asiaan mitenkään.

Kantelija kertoo, että ei saanut tarkastaa lausumiaan. Juttu julkaistiin haastattelun jälkeisenä päivänä, vaikka kantelija oli luvannut toimittaa jutun kirjoittajalle lisämateriaalia seuraavaan viikkoon mennessä. Kantelija kertoo kieltäneensä toimittajaa julkaisemasta Facebook-päivityksiään, koska hänen mielestään ne eivät olleet julkisia.

Kantelija katsoo joutuneensa jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi, koska ei saanut tarkastaa lausumiaan. Lehti lupasi julkaista hänen kannanottonsa, mutta ei julkaissutkaan sitä. Kantelijan mukaan kannanoton julkaiseminen peruttiin, kun saman konsernin Aamulehti oli ilmoittanut, että kantelijalle ei myönnetä oikeutta omaan kannanottoon.

Valkeakosken Sanomien vastaus 5.1.2015

Päätoimittaja Simo Husso kertoo, että Valkeakosken Sanomien jutussa käsiteltiin huhua, jonka mukaan Urjalan seurakunnassa olisi menossa erityistilintarkastus. Huhusta kertoi ensimmäisen kerran paikallislehti Urjalan Sanomat.

Päätoimittaja toteaa, että Valkeakosken Sanomien jutussa kantelija, Urjalan seurakunnan kirkkoherra, kiistää erityistilintarkastuksen. Tämä kerrotaan sekä jutun otsikossa että ensimmäisessä kappaleessa. Jutusta ei siis jää epäselväksi kirkkoherran kanta.

Päätoimittaja jatkaa, että kirkkoherra sai myös kertoa näkökulmansa kirkkovaltuuston kokouksissa käsiteltäviin salassa pidettäviin asioihin. Kyse on päätoimittajan mukaan Valkeakosken Sanomien normaalista journalismista, ”jossa julkisuuteen nostetaan paikkakunnalla käytävää keskustelua, joka koskee merkittävää paikallista toimijaa ja julkisyhteisöä. Lehden tehtävä on tuoda julki myös huhuja, joita merkittävään paikalliseen toimijaan liittyy. Kirkkoherralla on ollut mahdollisuus vastata jutussa esille tulleisiin kysymyksiin, minkä hän on myös tehnyt.”

Päätoimittaja katsoo, että kirkkoherran virka on hyvinkin julkinen, siksi hänen virkavapautensa on asia, josta pitää ja voi tehdä uutisen. Kirkkoherra oli itse omassa Facebook-päivityksessään kertonut siirtyvänsä poliisiopistoon vuoden 2015 alussa.  Päätoimittaja kertoo, että juttua tehtäessä kirkkoherran Facebook-sivu oli julkinen. Päätoimittajan mukaan kirkkoherra muutti profiilinsa yksityiseksi uutisen julkaisemisen jälkeen. ”Huomattavaa julkista valtaa käyttävän virkamiehen Facebook-sivun käyttäminen lähteenä on perusteltua. Uutisessa tosin vielä erikseen mainittiin, että virallinen vahvistus asiasta puuttuu.  Kirkkoherran virka on merkittävä, joten tämän tasoisen viran haltijan omatkin sosiaalisessa mediassa käyttämät sivustot ovat eri tavalla kelpoisia tiedotusvälineiden lähteeksi kuin niin sanottujen tavallisten ihmisten. Julkinen tehtävä tuo mukanaan myös vastuuta, joka on kyettävä kantamaan.”

Oman kannanoton oikeuden epäämisen päätoimittaja perustelee sillä, että kirkkoherra kirjoitti kannanotossaan seuraavasti: ”Olettaisin, että toimittajalla olisi juttua tehdessään sen verran aikaa, että hän vaivautuisi selvittämään väitteensä todenperäisyyttä.” Päätoimittajan mukaan jutun perusidea olikin selvittää huhun todenperäisyyttä, ja siihen vastineen tekijä oli jutussa saanut vastata.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole pyytänyt juttua tehneeltä toimittajalta juttua tarkistettavaksi.

Päätoimittaja kiistää, että kantelijan kannanotto olisi jätetty julkaisematta Valkeakosken Sanomissa, kun lehti sai tietää, että Aamulehti ei julkaise kannanottoa. Päätoimittaja kertoo tehneensä päätöksen itsenäisesti, eikä hänellä ollut tietoa, miten Aamulehdessä kannanoton julkaisuun suhtaudutaan.

Päätoimittaja kertoo vielä olleensa tapahtumahetkellä lomalla, mutta saaneensa tietää lehden uutistuottajalta kannanotosta puhelimitse ja todenneensa, että vastineoikeutta ei synny eikä kannonottoa julkaista.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. 
 

Valkeakosken Sanomat julkaisi huhuihin ja toisen lehden niistä tekemään uutiseen perustuvan jutun Urjalan seurakunnan oletetusta erityistilintarkastuksesta. Lehti halusi selvittää seurakunnan kirkkoherran kannan ja näkökulman huhuihin. Vaikka haastateltu kirkkoherra kiisti erityistilintarkastuksen, jutusta ei käynyt selkeästi ilmi, onko huhussa perää vai ei.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Valkeakosken Sanomien juttu jätti ilmaan epäilyn, että seurakunnassa salaillaan tärkeitä asioita. Epäilystä lisäsi se, että samassa jutussa kerrottiin kirkkoherran suunnittelevan uran vaihtoa seuraavan vuoden alussa. Tieto oli saatu tämän julkisesta Facebook-päivityksestä, jolloin lehdellä oli oikeus käyttää tietoa jutussaan.

Neuvosto katsoo, että seurakunnan kirkkoherra joutui jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämän takia hänelle syntyi oikeus omaan kannanottoon. Lehti lupasikin julkaista kantelijan laatiman oman kannanoton. Myöhemmin toimitus ilmoitti, että kannanottoa ei julkaista, koska oikeutta omaan kannanottoon ei päätoimittajan mielestä syntynyt.

Neuvosto huomauttaa päätoimittajalle, että tiedotusvälineen tehtävä ei ole levittää huhuja vaan tarkistaa niiden todenperäisyys ja kumota ne, jos ne ovat perättömiä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Valkeakosken Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Riikka Kaihovaara, Niklas Vainio,Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 3009 kertaa