Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 5678/SL/14

Vastaaja: Aamulehti

Asia: Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Ratkaistu: 22.4.2015

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

Kantelu 5.12.2014

Kantelu kohdistuu Aamulehdessä 4.12.2014 otsikolla ”Kirkkoherra kiistää erityistilintarkastuksen” julkaistuun juttuun.

Jutussa kerrottiin huhuista, joiden mukaan Urjalan seurakunnassa olisi ollut suunnitteilla erityistilintarkastus. Huhu perustui jutun mukaan siihen, että kirkkovaltuuston lokakuun kokouksen esityslistalla oli ollut yhtenä asiana tilintarkastus. Seurakunnan kirkkoneuvosto ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuuston käsittelyyn ja neuvoston pöytäkirjaan asia on merkitty salaiseksi.

Jutussa puitiin tämän jälkeen marraskuisen kirkkoneuvoston salaiseksi merkitsemiä asioita, joita oli uutisen mukaan useita. Jutussa oletettiin, että seurakunnassa salaillaan asioita. Kantelija kiistää salailun ja selittää sen olevan normaali käytäntö, koska kirkkoneuvosto käsittelee esimerkiksi hallintoasioita, joista ei anneta tietoa. Lisäksi osa asioista on keskeneräisiä. Myös seurakunnan hallintoelinten kokouspöytäkirjojen päivittämisen puute otetaan jutussa esille. Sen kantelija selittää johtuvan resurssipulasta. Nettiin oli laitettu viimeksi elokuun 2014 kokousten pöytäkirjat.
Jutussa kerrottiin myös, että kirkkoherra on kertonut Facebook-sivullaan vaihtavansa alaa ja lähtevänsä poliisiopintoihin tammikuussa 2015. Kantelija kielsi toimittajaa julkaisemasta tätä tietoa.

Kantelija joutui mielestään jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi ja lähetti lehteen oman kannanottonsa. Hän vetoaa Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 15, 18, 22 ja 25.
Kantelijan mukaan erityistilintarkastus-sanan käyttäminen jutussa oli harhaanjohtavaa eikä sillä ollut totuuspohjaa. Jutussa ei kantelijan mukaan kerrottu, miksi erityistilintarkastuksia seurakunnissa järjestetään ja kuka niistä päättää. Kantelijan mukaan asiasta päättää kirkkoneuvosto yhdessä tilintarkastusyhteisön kanssa.

Jutussa annetaan Urjalan seurakunnasta salaileva kuva ja yhdistetään tarkoituksella oikeudeton salaaminen ja lakiin perustuva salassapito.

Kantelija kertoo pyytäneensä toimittajaa tarkastamaan erityistilintarkastus-käsitteen seurakunnan tilintarkastusyhteisöltä, mutta sitä toimittaja ei tehnyt.

Kantelijan mukaan hänen kuvaansa on käytetty jutussa siten, että se antaa mielikuvan, että hän olisi kirkkoherrana syyllinen johonkin sellaiseen asiaan, jonka vuoksi erityistilintarkastus on järjestetty.

Kantelija ei löydä jutusta katetta sen otsikolle, sillä jutussa ei pystytty todistamaan, että erityistilintarkastusta olisi suunniteltu. Kuvaa ei olisi saanut julkaista, koska hän ei liity omasta mielestään asiaan mitenkään.

Kantelija sanoo toimittajan esitelleen itsensä Valkeakosken Sanomien toimittajaksi. Hän ei kertonut tekevänsä juttua myös Aamulehteen.

Kantelija kertoo, että ei saanut tarkastaa lausumiaan. Juttu julkaistiin haastattelun jälkeisenä päivänä, vaikka kantelija oli luvannut toimittaa jutun kirjoittajalle lisämateriaalia seuraavaan viikkoon mennessä.
Kantelija katsoo joutuneensa jutussa kielteisen julkisuuden kohteeksi, koska ei saanut tarkastaa lausumiaan. Kantelija lähetti lehteen oman kannanottonsa, jota lehti olisi halunnut lyhentää. Kantelija ei suostunut editoimaan kannanottoaan.

Aamulehden vastaus 22.12.2014

Päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että lehti päätti selvittää mitä paikkakunnalla liikkuvat huhut ja Urjalan Sanomissa 27.11.2014 ”Urjalan seurakunnan toimintaa setvitään” otsikolla julkaistussa jutussa mainittu tilintarkastus tarkoittivat. Lehden toimittaja haastatteli juttuun seurakunnan kirkkoherraa ja kirkkovaltuuston puheenjohtajaa sekä Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessoria. Heistä kantelija, eli seurakunnan kirkkoherra kiisti erityistilintarkastuksen. Toiset eivät sitä kommentoineet.

Päätoimittaja painottaa, että kantelija sai kertoa Aamulehden uutisessa, että Urjalan Sanomien jutussa ja paikkakunnalla liikkuvissa huhuissa ei ole perää. Päätoimittaja kertoo myös, että kantelija sai perustella myös jutussa esille tuotua salassapitoa. Päätoimittajan mukaan lisätietojen kysyminen kantelijan esittämältä taholta oli tarpeetonta, koska kirkkoherra johtaa seurakunnan taloutta ja hallintoa, ”joten hänen tietämyksensä seurakunnan tilintarkastuksista lienee riittävä”.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvan käytössä uutisen yhteydessä ei ole leimaavaa vaan täysin normaalia. Kirkkoherra on julkisuuden henkilö ja häntä on haastateltu laajasti jutussa. Otsikko alleviivaa kirkkoherran kommenttia. Päätoimittaja myöntää, että tosiasiassa yleisö ei vieläkään tiedä, mitä kirkkovaltuuston lokakuiseen asiakohtaan tilintarkastus sisältyy.

Päätoimittajan mukaan Valkeakosken Sanomat on ollut jo kolmatta vuotta Aamulehden aluetoimitus, joten Urjalan seurakunnan johtaville työntekijöille asia ei voi olla enää vieras. Haastattelu oli tallennettu ja tallenteen alussa toimittaja kertoo olevansa tekemässä juttua Aamulehteen ja Valkeakosken Sanomiin.

Päätoimittaja kiistää kantelijan väitteen, että tämä olisi pyytänyt kommenttejaan tarkistettavaksi.

Lehti tarjosi kantelijalle vastineoikeutta ja kantelijan kanssa neuvoteltiin vastineen editoinnista. Päätoimittaja kertoo selvittäneensä tälle vastineoikeuden ja vastineen luonnetta ja ehdottaneensa kirjoituksen muuttamista asiallisemmaksi, jotta se voitaisiin julkaista. Päätoimittaja oli korostanut, että vastineen tulisi keskittyä esitettyyn arvosteluun, eikä se saisi olla lehteä ja toimittajaa loukkaava. Kantelija ei suostunut muuttamaan tekstiään.

Päätoimittaja perustelee kantelijan Facebook-päivityksen julkaisemista tämän julkisella roolilla.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeenpäin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. 
 

Aamulehti julkaisi huhuihin ja toisen lehden niistä tekemään uutiseen perustuvan jutun Urjalan seurakunnan oletetusta erityistilintarkastuksesta. Päätoimittajan mukaan jutun tarkoituksena oli katkaista huhulta siivet. Siinä lehti ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan onnistunut.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Aamulehden juttu jätti ilmaan epäilyn, että seurakunnassa salaillaan tärkeitä asioita. Epäilystä lisäsi se, että samassa jutussa kerrottiin kirkkoherran suunnittelevan uran vaihtoa seuraavan vuoden alussa. Tieto oli saatu tämän julkisesta Facebook-päivityksestä, jolloin lehdellä oli oikeus käyttää tietoa jutussaan.

Neuvosto katsoo, että omalla nimellään ja kuvallaan esiintynyt seurakunnan kirkkoherra joutui jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kirkkoherra laati lehdelle oman kannanottonsa, jonka julkaisemisesta lehti neuvotteli kantelijan kanssa. Kantelija ei kuitenkaan suostunut tekemään muutoksia kärjekkääseen kannanottoonsa. Päätoimittajalla oli tämän takia oikeus kieltäytyä julkaisemasta kannanottoa sellaisenaan.

Julkisen sanan neuvoston toteaa, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Pirjo Auvinen, Kalle Heiskanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Pasi Kivioja, Niklas Vainio, Veera Ristikartano, Venla Mäntysalo, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 2907 kertaa