Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7084/SL/19
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, haastateltavan oikeudet, tietojen tarkastaminen, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan juttukokonaisuuden, joka käsitteli Poliisiammattikorkeakoulun työilmapiiriongelmia. Jutuissa koulun ongelmat henkilöitiin erityisesti yhteen henkilöön, joka oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä, jotka lehti olisi yksilöidystä korjauspyynnöstä huolimatta jättänyt korjaamatta. Kantelijaa kuultiin juttukokonaisuudessa riittävästi. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava 6403/YLE/16
Yleisradio

Virheen korjaus, otsikko

Yle kertoi verkkosivuillaan pääministerin kytköksestä yritykseen, joka oli saanut tilauksen valtion tukemalta yritykseltä. Vaikka Yleisradio muokkasi juttua ja kertoi muokkauksista epäjohdonmukaisesti, jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6372/SL/16
Aamulehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, oma kannanotto

Lehti kertoi lastenpsykiatrisen klinikan työilmapiiriongelmista. Jutussa ei ollut asiavirheitä. Kantelijoille ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska heitä ei mainittu jutussa.

Vapauttava 6369/SL/16
Lännen Media, Aamulehti, Kaleva, Turun Sanomat

Virheen korjaus, lähdekritiikki, raportoinnin täydentäminen, otsikko

Tiedotusvälineet julkaisivat Lännen Median jutun, jossa kerrottiin hallituksen luvanneen korkeakouluille lisärahaa. Juttu oli osin harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lisäksi Lännen Media ja kyseiset tiedotusvälineet tarkensivat uutisointiaan jatkojutuissa vielä saman päivän aikana. Vapauttava äänin 9–1. Eriävä mielipide.

Vapauttava 6353/SL/16
Aamulehti

Virheen korjaus

Verkkolehden juttu käsitteli Talvivaaran yrityssaneerausohjelmaa. Jutussa käytettiin yrityssaneerauksen käsitettä epämääräisesti, mutta se ei ollut olennainen asiavirhe. 

Langettava 6193/SL/16
Aamulehti

Ihmisarvon kunnioittaminen, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi verkkosivuillaan reportaasin, jonka juonellisena rakenteena oli Sortavalan rumimman huoran etsiminen. Jutussa ja kuvissa esiintyneet lapset yhdistyivät aiheeseen. Langettava äänin 9–3.

Vapauttava 5920/SL/15
Aamulehti, Hämeen Sanomat

Otsikko, kielteinen julkisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Aamulehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat kirjoituksen ”Moni pelkää mustaa miestä”. Otsikko vastasi riittävän tarkasti jutun sisältöä, eikä jutussa loukattu ihmisarvoa. 

Langettava 5887/SL/15
Aamulehti

Lainaaminen

Lehden verkkouutisessa kerrottiin yhdysvaltalaisen astronautin kansainvälisellä avaruusasemalla ottamista valokuvista, jotka hän jakoi palattuaan Twitter-tilillään. Uutinen oli lainattu iflscience.com-sivustolta, mutta lähdettä ei mainittu. 

Vapauttava 5763/SL/15
Aamulehti

Yksityisyyden suoja, nimen julkaiseminen

Lehti julkaisi suden kaatoluvasta valittaneen henkilön nimen. Lehti saattoi tehdä näin, koska valitus on julkinen asiakirja ja koska kyseinen henkilö oli esiintynyt sosiaalisessa mediassa avoimesti omalla nimellään susien puolustajana. Äänestyspäätös 10–3. Lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5685/SL/14
Valkeakosken Sanomat

Erittäin kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevia huhuja erityistilintarkastuksesta, jotka kantelija kumosi haastattelussa. Kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti lupasi ensin julkaista kantelijan oman kannanoton, mutta kieltäytyi sitten julkaisemasta sitä.

Vapauttava 5678/SL/14
Aamulehti

Oma kannanotto, Facebook-päivityksen julkaiseminen

Lehti uutisoi kantelijan työpaikkaa koskevan huhun erityistilintarkastuksesta. Jutussa haastateltu kantelija joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Lehti olisi julkaissut kantelijan oman kannanoton, mutta hän ei suostunut muokkaamaan sitä julkaisukelpoiseksi.

<< 1 2 3 4 >> 

Langettava 5561/SL/14

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukaisuus, Tietojen tarkistaminen, Onnettomuuden uhrin hienovarainen kohtelu

Ratkaistu: 10.12.2014

Lehti julkaisi tarkistamattomia ja virheellisiä tietoja. Se lisäsi onnettomuuden uhrin lähipiirin kärsimystä. Samalla lehti jätti huomioimatta uhrin hienovaraisen kohtelun.

Kantelu 17.8.2014

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettisivuillaan 14.8.2014 klo 20.50 julkaisemaan juttuun ”Traaginen turma hevostallilla – nuori nainen löytyi kuolleena”.
 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081418574550_uu.shtml

Jutussa viitattiin Aamulehden samasta asiasta edellisenä päivänä julkaisemaan uutiseen ratsastusonnettomuudesta. Iltalehden jutun mukaan turma havaittiin, kun toista hevosta tallissa harjaamassa ollut ratsastaja huomasi, että talliin ja pilttuuseensa laukkasi satuloitu hevonen. Jutun mukaan turmassa kuollut nainen ratsasti hevosella lähes päivittäin.

Jutun yhteydessä julkaistulla videolla toimittaja seisoo hevoslaitumen edessä ja viittaa taakseen – onnettomuustallille. Toimittajan mukaan tallin toiminta on keskeytynyt. Videolla on myös lähikuvaa tallialueelta. Kuvassa on toimittajan mukaan tallin pääsisäänkäynti, jolle on tuotu kukkia ja kynttilöitä. 

Kantelijan mukaan kaikki yllämainitut väitteet ovat virheellisiä. Hänen mukaansa tallilla ollut henkilö löysi uhrin, kukaan ei nähnyt hevosen juoksevan ilman ratsastajaa talliin, hevonen löytyi myöhemmin kaukaa pellolta.

Tallin treenirata ei ole tehty ravihevosille, kuten jutussa väitetään, eikä uhria kiidätetty yliopistolliseen keskussairaalaan. Kantelijan mukaan surmansa saanut ratsastaja ei ratsastanut hevosella ”lähes päivittäin”.

Kantelija huomauttaa myös, että tallissa ei ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Tästä ja muista tallia virheellisesti kuvanneista maininnoista voi kantelijan mukaan koitua tallinpitäjälle vaikeuksia, samoin kuin videolla esitetystä väitteestä, jonka mukaan tallin toiminta on keskeytynyt.

Kantelijan mukaan jutun yhteydessä oleva video on kuvattu yksityisalueella, yksityistallin tontin rajojen sisäpuolella luvatta. Kantelija vaatii jutun ja videon poistamista lehden nettisivulta, koska sen sisältämät virheelliset väitteet aiheuttavat haittaa tallinpitäjän yritystoiminnalle.

Kantelijan mukaan talliyrittäjä ei halunnut antaa Iltalehdelle tietoja tapahtuneesta, koska kaikki asiaan liittyvä oli hänen mukaansa julkaistu jo Aamulehdessä. Virheellisen ja provosoivan artikkelin julkaisua kantelija pitää tietojen kalasteluna.


Iltalehden vastaus 3.6.2014

Päätoimittaja Kari Kivelän mukaan Iltalehden artikkeli ratsastusonnettomuudesta on tehty sen hetkisten, luotettavina pidettyjen tietojen varassa. Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole julkaissut vääriä tietoja eikä ole kuvannut videota yksityisalueella.

Päätoimittaja kertoo, että Aamulehti on uutisoinut asiasta, jonka jälkeen Iltalehti on ryhtynyt hankkimaan onnettomuudesta lisätietoja. Tiedot eivät ole kantelijan väitteen mukaisesti toimittajan itsensä keksimiä, vaan tietolähteinä on haastateltu artikkelissa nimeltä mainittuja naapuritallin ratsastuksenopettajaa sekä Tampereen ratsastajien puheenjohtajaa sekä pelastuslaitoksen edustajaa. Haastatelluilla on selkeä yhteys onnettomuuteen ja siihen liittyvään harrastusalaan, joten Iltalehti on voinut hyvässä uskossa pitää heitä asiantuntevina tietolähteinä. Myös tallin emäntä on tavoitettu puhelimitse, mutta hän ei ole antanut haastattelua. Kantelija ei ole yksilöinyt vääriksi väittämiään tietoja.

Artikkeliin liittyvän videon materiaali on päätoimittajan mukaan kuvattu ratsastustoimintaa harjoittavan yrityksen alueelle johtavalla tiellä, jota käytetään läpikulkuväylänä naapuruston muille alueille. Mistään ei ole voinut olettaa alueen olevan yksityisaluetta. Videolla väitetään tallin toiminnan keskeytyneen. Tältä osin Iltalehti myöntää virheellisesti muotoillun tiedon. Oikea tapa olisi ollut kertoa, että jutunteko hetkellä ratsastustoimintaa ei ollut käynnissä. Myöskään konttorin luona ei ollut ketään tavoitettavissa. Talli ei siis ollut toiminnassa. Tallitoiminnasta vastaava olisi halutessaan voinut välittää asiallisen informaation siitä, miten onnettomuus vaikutti tallin toimintaan.

Iltalehden 5.11.2014 antaman lisäselvityksen mukaan lehden tiedot tapahtuneesta ”perustuvat useaan eri haastattelulähteeseen joko tapahtumapaikan lähistöllä tavatuista, naapurustossa asuvista henkilöistä tai alan harrastajien joukosta. Ainoa ristiriitainen tieto uutisessa on se, että miten hevonen valitettavan onnettomuuden jälkeen palasi tallialueelle, mikä ei ole kovin olennaista tapahtuneen kannalta”.


Ratkaisu 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Julkisen sanan neuvosto rajasi käsittelynsä ulkopuolelle kysymyksen yksityisalueella kuvaamisesta, koska kyseessä oli epäolennainen seikka kokonaisuuden kannalta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden ratsastusonnettomuudesta kertova uutinen poikkesi suuresti sisällöltään Aamulehden jutusta, johon Iltalehti viittasi ensimmäisenä asiasta uutisoineena välineenä. Iltalehti ei kertonut jutussa, mistä se oli saanut tietonsa tapahtumista.

Toisin kuin päätoimittaja esittää, jutun lopussa kaksi nimellä haastateltua hevosammattilaista totesivat, etteivät he tienneet tapahtuneesta, vaan kommentoivat hevosen käyttäytymistä yleensä. Pelastuslaitoksen edustajan nimeä jutussa ei mainittu.

Jutussa oli myös useita asiavirheitä. Kyseessä on yksityisomistuksessa olevien ratsuhevosten täysihoitoa tarjoava talliyritys eikä ratsastuskoulu, jossa järjestetään ratsastustunteja tai muuta ratsastustoimintaa. Tallin alueella on hevosten omistajien käytössä oleva ratsastuskenttä ja harjoitusrata, joka on rakennettu ratsastusta eikä raviharjoittelua varten. Tallissa ei myöskään ole pilttuita, jotka on hevostaloudessa kielletty EU-lainsäädännöllä. Jutun yhteydessä julkaistussa videossa todettiin virheellisesti, että tallin toiminta oli keskeytynyt. Tiedot talliyrityksestä olisi ollut helppo tarkistaa.

Iltalehden neuvostolle antaman selvityksen mukaan lehdellä ei ollut luotettavaa lähdettä, jolla olisi voitu perustella sen julkaisemat tiedot onnettomuudesta. Kyseessä oli vakava, kuolemaan johtanut tapaturma, jota koskevat tiedot olisi pitänyt tarkistaa huolellisesti. Julkaisemalla virheellisiä ja epämääräisiä tietoja Iltalehti laiminlöi onnettomuuden uhrin hienotunteisen kohtelun ja lisäsi hänen lähipiirinsä kärsimystä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Liina Matveinen, Ulla Järvi, Anssi Järvinen, Eeva Ruotsalainen, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento.

Tämä päätös on avattu 8387 kertaa