Langettava 6475/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6474/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilön perheenjäsenen sairastumisesta. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa sekä jutun otsikossa tai sen alussa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 6473/SL/17
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi kannessaan ja jutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuvasta rikosepäilystä. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin, että lähde olisi pitänyt mainita jo kannessa. Langettava äänin 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5410/AL/14
7 päivää

Yksityinen ja julkinen, arkistokuvan käyttö

Lehti käytti videouutisensa kuvituksena kolme vuotta vanhaa arkistomateriaalia, joka yhdisti kantelijan aiheetta tuoreeseen oikeudenkäyntiin. Kantelija oli tunnistettavissa kuvasta. Lehti poisti kantelijan kuvan, mutta ei kertonut editoinnista eikä maininnut arkistokuvien käytöstä.

Langettava 5289/SL/13
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehden pääuutinen perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Langettava 5288/SL/13
Iltalehti

Lainaaminen

Yksi lehden pääuutisista perustui toisen välineen edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon. Koska lehteä myytiin toisen välineen skuupilla, lähde olisi pitänyt mainita jo kannen otsikossa.

Vapauttava 4843A-D/AL+SL/12
Markkinointi&Mainonta, Iltalehti, Aamulehti, Lapin Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Rikoksesta epäillyn henkilön nimi kerrottiin jo ennen syytteen nostamista. Tämä oli perusteltua hänen asemansa ja rikosepäilyn vakavuuden vuoksi.

Langettava 4752/AL/11
7 päivää

Julkisen sanan neuvoston äänin 7-4 antama langettava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja tietojen tarkastamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi kantelijan tapailleen kansanedustajaa. Lehti luotti nimettömiin lähteisiinsä eikä tarkastanut näiltä saamiaan tietoja riittävän hyvin. Lehti myös mitätöi haastateltavan kommentin. Jutun aiheuttamaa haittaa ei olisi voinut korjata oman kannanoton avulla. Eriävä mielipide päätöksen lopussa.

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4171/SL/09
IltalehtiJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan riittävän selvästi lähteensä.
Vapauttava 4159/AL/09
7 päivääJulkisen sanan neuvoston vapauttava päätös omaa kannanottoa koskevassa asiassa. Kantelijaa arvioitiin juorupalstalla kärjekkääseen sävyyn, minkä vuoksi päätoimittaja myönsi oikeuden omaan kannanottoon eli vastineeseen. Lehti sai vastinetekstin sijasta viestin, jonka perusteella se saattoi tulkita kantelijan luopuneen omasta kannanotosta.
Vapauttava 4145/AL/09
7 päivää

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa ja rikoksesta epäillyn asemaa koskevassa asiassa. Lehti kertoi, että tunnettua muusikkoa epäillään lapsipornorikoksesta. Lehden tiedot esitutkinnasta pitivät paikkansa, ja muusikko sai esittää asiasta oman näkemyksensä. Julkisuuteen asettuneena henkilönä hänen yksityisyyden suojansa piiri oli kaventunut.

Langettava 3952/SL/08
IltalehtiLehti käytti toisen lehden hankkimia ja julkaisemia tietoja jutussaan. Lähdeviittaus ei ollut riittävä.
Vapauttava 3910/AL/08
7 päivääLehden kansiotsikko oli ”Maailmansensaatio! Mies odottaa lasta!”. Sukupuolenvaihdosleikkauksen tehnyttä naista saattoi sanoa mieheksi lukijaa harhauttamatta.
Langettava 3830/AL/07
7 päivääLehti julkaisi kuvan rikokseen syyllistyneen kotipihalta, jossa oli ihmisiä. Lehti loukkasi yksityiselämän suojan periaatteita. Langettava.
Vapauttava 3288B/AL/03
7 päivääSisustusalan aikakauslehti esitteli tunnetun tv-juontajan omakotitaloa. Jutussa oli juontajan haastattelu ja useita valokuvia talosta. 7 päivää –lehti julkaisi lähteen mainiten myöhemmin samoja valokuvia ja osia haastattelusta. 7 päivää –lehdellä ei ollut velvollisuutta kuulla juontajaa lausumien käyttämisestä. Juontajan yksityiselämän suoja oli kaventunut asiassa jo silloin, kun hän oli esitellyt kotiaan sisustuslehdelle. Vapauttava.
Vapauttava 3129/AL/00
7 päivääAikakauslehti julkaisi kuvamontaasin tunnetusta viihdetaiteilijasta ja hänen naisystävästään. Kuvasta ja kuvatekstistä ”Tämä kuva on parin vuoden takaa” saattoi saada väärän käsityksen seurustelun alkamisajankohdasta. Koska tekstistä kuitenkin ilmeni selvästi parin seurustelleen vasta vajaa puoli vuotta, niin kokonaisuutena arvioiden juttu ei ollut neuvoston mielestä harhaanjohtava. Vapauttava äänin 8 – 1.
<< 1 2 >> 

Vapauttava 4843A-D/AL+SL/12

Vastaaja: Markkinointi&Mainonta, Iltalehti, Aamulehti, Lapin Kansa

Ratkaistu: 24.10.2012

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös yksityisyyden suojaa koskevassa asiassa. Rikoksesta epäillyn henkilön nimi kerrottiin jo ennen syytteen nostamista. Tämä oli perusteltua hänen asemansa ja rikosepäilyn vakavuuden vuoksi.

Kantelu 20.3.2012

Kantelijan mielestä lehdet julkaisivat hänen veljensä nimen vastoin hyvää journalistista tapaa. Veljen nimi, työtehtävät ja työnantajan nimi julkaistiin vaiheessa, jossa häntä epäiltiin rikoksesta, mutta tutkintaa ei ollut aloitettu. Veljen epäiltiin lavastaneen kelloliikkeen ryöstön ja varkauden kohteeksi joutumisen sekä nostaneen oikeudettomasti vakuutuskorvauksia.

Kantelija kirjoittaa, että rikosepäily ei kohdistunut hänen veljensä menettelyyn päätyössään, vaan se koski työajan ulkopuolella ja toisella alalla harjoitettua sivutoimista yritystoimintaa. Huomattava yleinen etu ei kantelijan mukaan vaatinut nimen julkaisemista. Epäilty oli pienen kelloliikkeen omistaja eikä hänellä ole aikaisempaa rikostaustaa. Muiden rikoksesta epäiltyjen nimiä ei julkaistu.

Nimen julkaiseminen aiheutti suurta haittaa kantelijan veljelle sekä hänen perheenjäsenilleen ja lähipiirilleen. Veljen sukunimi on kohtuullisen harvinainen, joten lähipiiri oli helposti tunnistettavissa. Erityisen haitallista nimen julkaiseminen oli veljen teini-ikäisille lapsille. Lapin Kansan uutisessa kerrottiin epäillyn olevan kotoisin Rovaniemeltä. Näin epäillyn Rovaniemellä asuville vanhemmillekin aiheutui kärsimystä. Hänellä ei ollut mahdollisuutta puolustautua julkaistuja tietoja vastaan.

Kantelija huomauttaa, että JSN:n Nimi rikosuutisissa -lausuman mukaan pelkästään teon törkeys, raakuus tai erikoislaatuisuus eivät riitä tekijän henkilöllisyyden paljastamisen perusteeksi. Kantelija ei pidä epäiltyä rikoksen lavastamista erikoislaatuisena. Nimen julkaisemisen perusteeksi neuvosto ei myöskään ole hyväksynyt pelkkää lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämistä. Kantelija kuitenkin uskoo, että uutisten kiinnostavuus on pyritty maksimoimaan juuri hänen veljensä nimen julkistamisella. Samaan on pyritty mm. Iltalehden ja Aamulehden epäillystä käyttämillä, kantelijan mielestä katteettomilla luonnehdinnoilla ”tunnettu mediahahmo” ja ”tunnettu mediavaikuttaja”.

Kantelijan veli työskenteli rikosepäilyn julkistamisen aikaan Suomen Ilmailuliton viestintäpäällikkönä ja Ilmailu-lehden päätoimittajana, mitä kantelija ei pidä suuren luokan mediavaikuttamisena. Epäilty on myös työskennellyt yli viisi vuotta rikosepäilyä aikaisemmin Oho!-lehden vastaavana päätoimittajana. Lehti lakkautettiin vuosia sitten. Epäily on esiintynyt työtehtäviensä vuoksi jonkin verran julkisuudessa, mutta häntä ei tällä perusteella voi kantelijan mielestä määritellä julkkikseksi. Hänellä ei myöskään ole sellaista poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa, että yleisöllä olisi oikeus saada tietoja hänen toiminnastaan.

Kantelun kohteena olevat uutiset olivat yleisön saatavilla pitkään ennen kuin syyteharkinnasta tai tuomioistuinkäsittelystä oli mitään tietoa. Syyte nostettiin maaliskuun alussa. Tämä pitkitti kantelijan veljelle ja tämän lähipiirille aiheutunutta kärsimystä. Vaikka rikosepäilyistä olisi luovuttu, epäilyistä kertovat uutiset säilyvät internetissä loputtomiin.


Markkinoinnin & Mainonnan vastaus 3.4.2012.
Iltalehden vastaus 19.4.2012
Aamulehden vastaus 12.4.2012
Lapin Kansa vastaus 5.4.2012

1) Markkinointi & Mainonnan päätoimittaja Reijo Ruokasen mukaan se, että arvostetun aikakauslehden päätoimittaja on epäiltynä vakavasta rikoksesta, on alalla kiistatta uutinen. Myös se, miten epäillyn työnantaja turvaa lehden ilmestymisen mahdollisen rikosprosessin aikana, on lukijoille olennaista tietoa. Markkinointi & Mainonta on nimenomaan markkinoinnin, mainonnan, median ja viestinnän ammattilehti ja verkkopalvelu. Ruokanen kirjoittaa, että epäillyn nimi oli tarpeen kertoa toisen henkilön suojelemiseksi, koska tämä henkilö omisti kelloliikkeen yhdessä nimeltä mainitun epäillyn kanssa. Helsingissä ei ole paljon kelloliikkeiden pitäjiä, joten nimen julkaisematta jättäminen olisi asettanut heidätkin epäilyksenalaisiksi. Markkinointi & Mainonta ei ole väittänyt, että epäilyt olisi syyllistynyt rikokseen. Lehti on seurannut tapauksen edistymistä ja uutisoinut siihen liittyvät olennaiset käänteet.

2) Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä kirjoittaa, että kantelijan veljeä epäiltiin kovista rikoksista: törkeästä petoksesta ja törkeästä varkaudesta. Myöhemmin epäilyt johtivat kovaan tuomioon, kun epäilty sai kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta. Ennen nimen julkaisemista Iltalehti arvioi epäiltyjen rikosten vakavuutta ja epäillyn asemaa. Epäilty toimi vastuullisissa tehtävissä Suomen Ilmailuliiton viestintäpäällikkönä ja Ilmailuliiton kustantaman Ilmailu-lehden vastaavana päätoimittajana. Hän tunnettiin myös vuoteen 2006 asti suuren viikkolehden päätoimittajana. Päätoimittajan asemaan kohdistuu Kivelän mukaan aina erityinen luottamuksen vaatimus. Lisäksi epäillyn työnantajalle Ilmailuliitolle on uskottu erityisen vastuullisia tehtäviä.

3) Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen katsoo, että epäillyn nimen julkaisemiselle oli selkeät perusteet. Epäilty on Jokisen mukaan tunnettu journalisti. Hän työskenteli rikosepäilyjen julkistamisen aikaan Ilmailuliitossa, joka on merkittävä, valtionapua nauttiva järjestö. Ilmailu-lehti puolestaan on alan johtava julkaisu. Epäilty oli ilmailualalla erittäin tunnettu ja vastuullisissa tehtävissä toimiva henkilö. Samoin hänen asemansa Helsingin Kelloseuran puheenjohtajana oli Jokisen mielestä keskeinen Helsingin kellokauppa-alalla. Jokinen kirjoittaa, että paljon pienempikin rikosepäily riittää vastaavan päätoimittajan nimen julkaisemiseen. Lisäksi valeryöstö on harvinainen rikos ja siitä olisi syntynyt useiden kymmenien tuhansien eurojen hyöty. Se lisäsi rikosepäilyyn liittyvää mielenkiintoa, jolloin uutisoinnin tarkkuudenkin piti olla erityinen.

4) Lapin Kansan päätoimittajan Antti Kokkosen mielestä epäillyn nimen kertomista puolsi se seikka, että epäilty oli erittäin merkittävä mediavaikuttaja. Kysymyksessä ei ollut niin sanottu tavallinen ihminen tai pelkästään pienen kelloliikkeen osaomistaja. Epäilty on syntyisin Rovaniemeltä ja hän on Kokkosen mukaan tunnettu hahmo kaupungissa. Hän on muun muassa aikaisemmin työskennellyt Lapin Kansan toimittajana. Ennen Oho!-lehteä epäilty työskenteli myös 7 päivää -lehdessä. Lisäksi Kokkonen kertoo hänen kirjoittaneen kaksi tietokirjaa matkustajalaiva Estonian uppoamisesta. Epäillyn työhistorian ja tunnettuuden perusteella Kokkonen pitää tätä Rovaniemellä julkisuuden henkilönä, joka ei nauti samanlaista yksityisyyden suojaa kuin tavalliset ihmiset.


Ratkaisu

Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä (JO 32).

Lehdet julkaisivat netti- ja paperilehdissään 21.- 22.12.2011 uutisia, joissa kerrottiin Ilmailu-lehden päätoimittajaan kohdistuvista rikosepäilyistä. Markkinointi ja Mainonta kirjoitti Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtajan yllättyneen rikosepäilyistä ja liiton pohtivan päätoimittajan asemaa. Iltalehden jutussa kuvailtiin valeryöstön yksityiskohtia ja kerrottiin tunnetun mediahahmon lavastaneen sen. Aamulehti perusti juttunsa Iltalehden julkaisemiin tietoihin. Myös Lapin Kansan uutinen perustui Iltalehden tietoihin, mutta lisäksi epäillyn mainittiin olevan lähtöisin Rovaniemeltä.

Uutisissa kuvailtu, käräjäoikeudessa sittemmin lavastetuksi todettu ryöstö herätti runsaasti huomiota jo ennen epäillyn kiinni ottamista. Se tapahtui Helsingin keskustan tuntumassa. Poliisi ei heti tavoittanut ryöstäjää. Aseistetun ryöstäjän liikkuminen vapaana aiheutti yleisössä ymmärrettävästi erityistä huolta, ja lukijoilla oli oikeus saada tietää tilanteen kehittymisestä.

Kysymys oli vasta rikosepäilystä, joten nimensuoja oli korkea (JSN:n periaatelausuma). Epäillyn ammatillinen asema ja luottamustehtävä alan järjestössä kuitenkin madalsivat kynnystä nimen julkaisemiseen. Pidätetty henkilö toimi tehtävissä, joissa häneltä oli perusteltua odottaa erityistä vastuullisuutta. Uutistapahtuman yhteiskunnallista merkittävyyttä lisäsivät rikosepäilyn poikkeuksellinen luonne ja vakavuus. Sen takia yleisöllä oli oikeus saada yksilöityä tietoa jo ennen oikeuden ratkaisua. Juttujen tiedot pitivät paikkansa. Lisäksi nimen julkaiseminen esti perusteettomien epäilysten kohdistumisen ulkopuolisiin. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Markinointi&Mainonta, Iltalehti, Aamulehti ja Lapin Kansa eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Timo Huovinen, Tuomo Lappalainen, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.

Tämä päätös on avattu 2418 kertaa