4736/SL/11

Langettava

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjaamista koskevassa asiassa. Lehti uutisoi sekä paperilehdessä että nettisivuillaan virheellisesti, että nuorisopalveluiden toimintakeskuksessa työskennellyt henkilö olisi tuomittu seksuaalirikoksesta. Oikaisu julkaistiin Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä paperilehdessä, mutta netissä vasta kolme päivää myöhemmin. Virheellisten juttujen poistaminen netistä ei korvannut asiallista oikaisua. 

Kantelu 14.11.2011 

Kantelija on tamperelaisen toimintakeskus Vuoltsun toiminnanjohtaja. Kantelun kohteena on Aamulehden 12.10.2011 julkaisema juttu ”Lapsipornosta tuomittu pääsi nuorisokeskukseen”, jossa väitettiin lapsipornosta vuonna 2009 tuomitun henkilön työskennelleen toimintakeskuksessa tukityöllistettynä. Samaa henkilöä syytettiin jutun julkaisuaikaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä käräjäoikeudessa.

Rikoksesta tuomitulla henkilöllä ja tukityöllistetyllä on sama sukunimi, mutta heidän etunimissään on eroa yhden kirjaimen verran. Nimet olivat kantelijan mukaan sekoittuneet, kun toimittaja selvitti asiaa puhelimessa kaupungin henkilöstöryhmän ja toimintakeskuksen edustajien kanssa. Tämän jälkeen juttu julkaistiin Aamulehdessä raflaavin otsikoin, ja uutinen levisi myös muihin tiedotusvälineisiin. ”Lapsiporno ja nuorisotyö yhdessä eivät ole toimintakeskukselle parasta mahdollista julkisuutta”, kantelija kirjoittaa.

Vyyhti alkoi selvitä, kun tukityöllistetty henkilö otti yhteyttä kantelijaan ja kyseli työharjoittelupaikkaa. Yhteydenoton aikana selvisi, ettei tukityöllistetyllä ollut mitään tekemistä seksuaalirikoksen kanssa. Kantelija otti välittömästi yhteyttä Aamulehden päätoimittajaan, joka pahoitteli tapahtunutta ja lupasi oikaista virheen. Virheen korjaus julkaistiin seuraavana päivänä 11.11.2011 paperilehdessä, mutta kantelija ei ole tyytyväinen ”mahdollisimman pieneen oikaisuun”, jossa vielä syyllistettiin kaupunkia virheellisestä uutisoinnista.

Kun toimittaja sai tiedon kantelijan aikeista ottaa yhteyttä Julkisen sanan neuvostoon, hän lähetti kantelijalle kaksi tekstiviestiä ja kertoi tekevänsä mielellään paremman oikaisun. Toimittaja soitti myös lehdessä syyttä syytettynä olleelle tukityöllistetylle ja kysyi, mitä mieltä tämä on mahdollisesta yhteydenotosta JSN:ään. Sen jälkeen, 14.11., lehti julkaisi netissä perusteellisemman oikaisun kuin mitä paperilehdessä oli julkaistu. Kantelijan mukaan oikaisu olisi pitänyt julkaista myös netissä heti, kun virhe tuli toimituksen tietoon. Netissä julkaistu oikaisu oli kantelijan mielestä sisällöltään parempi ja se olisi kuulunut julkaista alun perin paperilehdessäkin, pienemmän oikaisun asemesta.

Kantelija ihmettelee lehden tapaa myöntää vahinkonsa vasta sen jälkeen, kun asianosainen lähestyy Julkisen sanan neuvostoa.

Aamulehden vastaus 13.12.2011

Päätoimittaja Jouko Jokinen selvittää tapahtumien kulkua seuraavasti: tamperelainen mies tuomittiin kesällä 2009 ehdolliseen vankeuteen lapsipornon levittämisestä netissä. Miehellä on erittäin erikoinen sukunimi. Aamulehden toimittaja selvitteli seksuaalirikoksista tuomittujen taustoja ja hänelle heräsi epäily, että eräs tuomittu olisi työskennellyt kaupungin palveluksessa. Kaupungin palkkatiedoista selvisi, että tuomittu olisi työskennellyt nuorisoasemalla. Myös nuorisoaseman toiminnanjohtaja vahvisti puhelimessa, että tuomitun niminen mies oli toiminut siellä harjoittelijana. Kun tieto oli varmistettu kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, toimittajalla ei ollut syytä epäillä sen oikeellisuutta.

Uutisen julkaisemisen jälkeen kukaan ei ollut lehteen yhteydessä ennen kuin 10.11.2011, jolloin nuorisoaseman toiminnanjohtaja kertoi, että uutisessa lapsipornon levittäjäksi oli kerrottu väärä henkilö. Tämän jälkeen toimituksessa tehtiin välittömästi uusia tarkistuksia. Selvisi, että uutisen laatimisen yhteydessä tehdyissä puhelintarkistuksissa rikoksesta tuomitun ja nuorisoasemalla työskennelleen henkilön nimien lähes täydellinen identtisyys oli aiheuttanut virheeseen johtaneen sekaannuksen. Jokisen mukaan virhe oli perin inhimillinen, eikä siinä ollut mukana tarkoitushakuisuutta.

Virhe oikaistiin seuraavana päivänä lehdessä normaalin tavan mukaan. Oikaisussa myös kerrottiin, miten virhe oli syntynyt. Toimittaja oli yhteydessä väärän uutisen kohteeksi joutuneeseen mieheen. Tällä ei ollut vaatimuksia Aamulehdelle. Kun toimittaja sai tiedon, että nuorisoaseman toiminnanjohtaja on tyytymätön oikaisuun, tälle ehdotettiin suuremman, haastatteluun perustuvan oikaisun tekemistä aiheesta. Toiminnanjohtaja ei kuitenkaan tähän suostunut.

Verkkolehden etusivulla julkaistiin paljon normaalia laajempi oikaisukirjoitus. Alkuperäiset uutiset poistettiin verkkopalvelusta.

Ratkaisu

Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20).

11.10.2011 Aamulehti uutisoi nettisivuillaan seksuaalirikoksista tuomitun ja uusista rikoksista syytteen saaneen miehen työhistoriasta otsikolla ”Tuomio 23 000 pornokuvasta, syyte 14 hyväksikäytöstä – työskenteli nuorisokeskuksessa”. Jutussa kerrottiin miehen työskennelleen syyskuusta maaliskuuhun keskuksessa, jossa käy paljon lapsia ja nuoria. Erikseen todettiin, ettei lapsipornotapaus liittynyt millään tavalla miehen siellä työskentelemiseen. Jutussa kerrottiin edelleen, ettei mieheltä ollut vaadittu etukäteen rikostaustaotetta, jossa tuomio olisi näkynyt. 

12.10. printtilehden etusivulla julkaistiin seuraava vinkki: ”Lapsipornoa levittänyt mies töissä Vuoltsussa”. Itse uutisessa kaupungin henkilöstöjohtaja totesi, että nuorisokeskuksen olisi pitänyt vaatia miehen rikostaustaote tai selvittää otteen vaatimisen tarve. Toiminnankeskuksen johtaja sai vastata tähän kritiikkiin. Saman päivänä asiaa käsiteltiin verkkolehdessä otsikolla ”Hyväksikäyttötapaus: Kenen asia on tarkastaa lasten kanssa työskentelevien rikostaustat?”

3.11. netissä ja 4.11. printissä asian käsittelemistä jatkettiin, kun mies oli tuomittu ehdottomaan vankeuteen. Juttujen otsikko kuului ”Nettiviekoittelija hyväksikäytti neljäätoista tyttöä”. Niissä kerrottiin, että tuomittu oli työskennellyt osin tekojensa aikaan nuorisokeskuksessa, mutta rikokset eivät liittyneet keskukseen.

11.11. printtilehti julkaisi oikaisun, jossa kerrottiin lehden uutisessa 12.10. olleesta virheestä. Oikaisussa kirjoitettiin, ettei rikoksesta tuomittu henkilö työskennellyt keskuksessa.

14.11. nettilehdessä julkaistiin aikaisempaa pitempi oikaisu” Seksuaalirikollinen ei harjoitellut toimintakeskus Vuoltsussa”. Siinä Aamulehti pahoitteli vakavaa virhettään sekä nimisekaannuksen kohteeksi joutuneelle miehelle, toimintakeskukselle että lukijoille. Oikaisussa kerrottiin, että mies oli hyväksynyt anteeksipyynnön, mutta toivoi lehdeltä jatkossa enemmän tarkkuutta. Toimittaja kertoi pitävänsä pyyntöä perusteltuna ja kertoi, että jatkossa tiedot varmistetaan paremmin.

Lasten suojeleminen seksuaalirikoksilta on merkittävä yhteiskunnallinen aihe. Jos toimitus saa vihiä, että kyseisiin rikoksiin syyllistynyt henkilö on virkamiesten laiminlyöntien seurauksena päässyt työskentelemään hänelle sopimattomaan paikkaan, toimituksen on suotavaa selvittää asiaa. Tässä tapauksessa selvitystyö tehtiin puutteellisesti, minkä toimitus itsekin oikaisussa myönsi.

Aamulehden tekemä virhe oli olennainen. Sen lisäksi se oli leimaava paitsi kysymyksessä olevan entisen työharjoittelijan myös toimintakeskus Vuoltsun kannalta. Nuorten ja lasten parissa työskenteleviltä henkilöiltä edellytetään erityisen suurta vastuullisuutta. Lehden jutuissa toistuvasti esitetyt väitteet seksuaalirikollisen työllistämisestä ja valvontavastuun laiminlyömisestä olivat omiaan heikentämään tällaista luottamusta. Kun lehti itsekin julkisesti piti virhettä vakavana, sillä olisi ollut erityistä syytä minimoida asianosaisille syntynyt haitta ja varmistaa, että virhe oikaistaan Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Paperilehdessä virhe korjattiinkin heti, kun siitä oli saatu tieto. Netissä oikaisu kuitenkin viivästyi useita päiviä ja se julkaistiin vasta, kun kantelija oli ottanut yhteyttä toimitukseen. Tämä oli kantelijan kannalta kohtuutonta, vaikka nettioikaisu oli sinänsä hyvin laadittu.

Neuvosto on toistuvasti todennut, että pelkkä virheellisen uutisen poistaminen netistä ei ole virheen korjaamista. Tiedotusvälineiden uskottavuuden kannalta on tärkeää, että olennainen virhe korjataan aina viipymättä siinä välineessä, jossa se on tehty – ja verkossa aina heti, kun virhe on havaittu. Tätä Journalistin ohjeiden periaatetta Aamulehti noudatti puutteellisesti.

Neuvosto täsmensi ohjeen tulkintaa joulukuussa 2011 antamassaan päätöksessä 4598/SL/11. Siinä todetaan, että tiedotusvälineen on kerrottava lukijalle alkuperäisessä nettijutussa olleesta virheestä. Toimituksen on myös huolehdittava, että virheellisen verkkojutun lukeva saa tiedon korjauksesta, esimerkiksi juttujen linkityksellä toisiinsa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Timo Huovinen, Anna-Liisa Hämäläinen, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Tuomo Lappalainen, Salla Nazarenko, Riitta Ollila ja Jaakko Ujainen.