PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 8045/YLE/22

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Ratkaistu: 15.6.2022

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Kantelu 6.5.2022  

Kantelu kohdistuu Ylen MOT-ohjelman jaksoon Hyväntekijät testamenttirahojen jäljillä, joka esitettiin 25.4.2022. https://areena.yle.fi/1-50979190  

Kyseessä on asianomaiskantelu, jonka on tehnyt Lähetysyhdistys Hyvä Sanoma ry:n hallituksen puheenjohtaja Markus Tourunen.

Kantelijan mukaan ohjelma sisälsi neljä olennaista asiavirhettä, jotka ovat saattaneet yhdistyksen erittäin negatiiviseen julkisuuteen.
  
Kantelijan virheväite 1: ”He epäilivät, että testamentin ainoa edunsaaja Lähetysyhdistys Hyvä Sanoma ry oli taivutellut siskopuoli X:n jättämään sille koko perintönsä.” 
  
Kantelijan mukaan kyseisellä lausunnolla asetetaan yhdistys erittäin negatiiviseen julkisuuteen, huolimatta siitä, että väitteelle ei ole mitään näyttöä. Kanteen tekijöillä ole ollut koko oikeusprosessin aikana mitään pätevää näyttöä testamentin sisällön mitätöimiseksi. Testamentin pätevyyden on vahvistanut asianajaja. Lisäksi vainajaa hoitaneiden lääkäreiden epikriisit vahvistavat testamentin laatijan oikeustoimikelpoisuuden. 

Kantelun mukaan negatiivista julkisuutta vahvistaa myös ohjelma nimi Hyväntekijät testamenttirahojen jäljillä, sekä Ylen kuvaus: ”MOT tutki, mitä yhdistykset ja säätiöt ovat valmiita tekemään saadakseen testamenttilahjoituksia. Osa käyttää eettisesti arvelutavia keinoja. Järjestöt eivät kaihda myöskään kalliitta oikeusriitoja perintörahoista.” 

Huolimatta negatiiviseen julkisuuteen saattamisesta, toimittaja ei kysynyt yhdistyksen kantaa asiassa, eikä antanut mahdollisuutta vastata yhdistykseen kohdistuneisiin syytöksiin. Kantelijan mukaan toimittaja päinvastoin lähetti yhdistykselle virheellisiin olettamuksiin perustuvia kysymyksiä ja harhaanjohti yhdistystä asiayhteydestä, jossa se ohjelmassa mainittaisiin. 

Kantelun mukaan Ylen toimittaja ei missään vaiheessa maininnut yhdistykselle, että se mainitaan epäiltynä testamenttiin taivuttamisesta, eikä antanut yhdistykselle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Kantelijan mukaan yhdistys vastasi Ylen kysymyksiin, mutta antoi asiasta myös laajemman selvityksen koska yhdistyksessä arveltiin, että Ylen pyrkimyksenä oli toteuttaa moitekanteen tekijän yhdistykselle lähettämä uhkaus negatiiviseen julkisuuteen joutumisesta, jos yhdistys ei suostu sen esittämään kompromissiin.

Kantelijan virheväite 2: ”Lähetysyhdistys ei suostunut sovintoon.” 

Kantelun mukaan yhdistys tuodaan ohjelmassa esille epäiltynä testamenttiin taivuttamisesta, vaikkakin vastapuoli pyrki valheellisin perustein mitätöimään vainajan testamentin, joka oli laadittu ulkopuolisen juristin kanssa vuonna 2016 ja josta yhdistys oli saanut tiedon vasta 2019.  

Kantelija vetoaa moitekanteen tekijän yhdistykselle 18.2.2021 lähettämään viestiin, joka kuuluu seuraavasti: ”Tämän vuoksi ehdotan asiassa sovintoratkaisua/kompromissia, jotta välttyisimme pitkälti ja kalliilta oikeudenkäynniltä sekä sen tuomalla negatiivisella julkisuudella lähetysyhdistystä kohtaan.” 
Kantelija toteaa, että toimittaja ei sanallakaan mainitse tätä kirjallista uhkausta, jonka kantelija oli lähettänyt Ylelle 13.4.2022. Sen sijaan toimittaja toimii uhkauksen toteuttajana ja tuo yhdistyksen esiin toimijana, joka ei kaihda kalliita oikeusriitoja perintörahoista.

Huolimatta siitä, että toimittaja oli tietoinen uhkailusta, hän ei harjoittanut lähdekritiikkiä tai pyytänyt yhdistykseltä vastinetta syytökseen. Sen sijaan toimittaja johti yhdistystä harhaan ja toteutti vastapuolen uhkauksen. Kantelun mukaan Yle on näin ollen rikkonut myös Journalistin ohjeiden kohtaa 12.

Kantelijan virheväite 3: Kantelija mukaan jutussa ei kerrottu oikeusprosessiin kestosta eikä moitekanteentekijöiden syytteiden laadusta, kun siinä kerrottiin oikeudenkäyntikuluista. 

Kantelija oli kertonut Ylelle, että oikeudenkäynti kesti yli 15 kuukautta ja että lasku perustui yksityiskohtaiseen tuntiselvitykseen sen käyttämän juristin tekemästä työstä. Asianajaja joutui moitekannesyytösten vuoksi tutkimaan testamentin tehneen vainajan terveystiedot ja niihin liittyvät lääkärinlausunnot. Kantelijan mukaan asianajajan suuri työmäärä ja laskutus johtui kanteen tekijän valheellisista väitteistä. Kantelun mukaan Yle ohitti kaikki nämä tiedot ja sen sijaan valitsi moitekanteen tekijän arvioimaan oikeuskulujen oikeellisuutta. Kantelijan mukaan Yle sortui hämmästyttävään puolueellisuuteen, jopa harhaanjohtamiseen. 

Kantelijan virheväite 4: ”Se kertoi oikeudelle, että XX:n yli 200 000 euron arvoisella perinnöllä maksettaisiin liki kahden vuoden palkat.” 

Kantelijan mukaan väite on suoranainen valhe. Toimittaja laittaa sanoja suuhumme, joita emme ole koskaan sanoneet. Myös vastaava toimittaja Jouko Jokinen väittää, että 
väite ”on lainaus oikeuden asiakirjoista”. Jouko Jokisen väite on myös virheellinen. Oikeuden pöytäkirjassa olevan merkinnän mukaan kantelijan juristin lausunto on seuraava: “tällä testamentilla voidaan rahoittaa yhdistyksen lähes kahden vuoden palkkakulut”. 

Kantelijan mukaan yllä mainitut olennaiset asiavirheet ovat olennaisia ja saattaneet kantelijan edustaman yhdistyksen erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan mukaan Yle johti yhdistystä harhaan ohjelman sisällön suhteen eikä antanut mahdollisuutta esittää näkemyksiään samassa yhteydessä, vääristeli yhdistyksen antamaa lausuntoa ja jätti pois olennaista taustatietoa. Kantelijan mielestä Yle toimi yhdistykselle esitetyn kirjallisen uhkauksen toteuttajana.

Kantelija pyysi Yleä oikaisemaan ohjelmassa virheinä pitämänsä asiat. Kun pyyntöön ei suostuttu, kantelija pyysi Yleä julkaisemaan vastineensa. Yle ei julkaissut vastinetta.


Päätoimittajan vastaus 28.4.2022  

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa kantelijan väittävän, että yhdistystä on johdettu harhaan ohjelman sisällön suhteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Yhdistykselle on kerrottu selvästi, että ohjelma käsittelee testamenttilahjoituksia ja että tässä yhteydessä on tullut esiin oikeustapaus, jossa yhdistys on ollut mukana. On selvää, että yhdistys tietää ja tuntee kyseisen oikeustapauksen. Kantelijalle on myös kerrottu, että ohjelmassa kerrotaan tapauksen poikkeuksellisen isoista oikeudenkäyntikuluista ja että tapaus on osa laajempaa juttukokonaisuutta. Näin ollen kantelijaa ei ole johdettu harhaan.

Kantelija kirjoittaa, että yhdistys on asetettu kielteiseen julkisuuteen ja siten heille olisi pitänyt varata ohjelmassa mahdollisuus tulla kuulluksi. Päätoimittajan mukaan yhdistystä on kuultu etukäteen ja heille on kerrottu ennalta sitaatit, joita heidän vastauksistaan tullaan käyttämään. Yhdistyksen näkemys tulee esiin myös oikeuden asiakirjojen kautta. Näin ollen jutussa toteutuu samanaikainen kuuleminen.

Kantelija väittää, että jutussa on asiavirheitä. Tämä ei pidä paikkaansa. Se että moitekanteen tekijöillä ja yhdistykselle on tapahtumista erilainen näkemys ei ole korjaamista vaativa asiavirhe. Kummankin tahon näkemys on tuotu jutussa eteen ja oikeustapauksen osalta on hyödynnetty myös oikeuden asiakirjoja.

Virheväite 1: He epäilivät, että testamentin ainoa edunsaaja Lähetysyhdistys Hyvä Sanoma ry
oli taivutellut siskopuoli X:n jättämään sille koko perintönsä.

Kantelija pyysi tähän korjausta, koska heidän näkemyksensä tapahtumista oli toinen. Jutussa kuitenkin kerrotaan, että yhdistyksen mielestä moitekanteelle ei ollut perusteita. Päätoimittajan mukaan samanaikainen kuuleminen siis toteutuu.

Virheväite 2: Jutussa todetaan, että lähetysyhdistys ei suostunut sovintoon.

Kantelijan mielestä kyseessä ei ole ollut missään vaiheessa sovintoehdotus. Hän on kuitenkin itse viesteissä kertonut heille esitetystä sovintoratkaisusta: ”Tämän vuoksi ehdotan asiassa sovintoratkaisua/kompromissia, jotta välttyisimme pitkälti ja kalliilta oikeudenkäynniltä sekä sen tuomalla negatiivisella julkisuudella lähetysyhdistystä kohtaan.”

Virheväite 3: Kantelijan mielestä jutussa on asiavirhe, koska jutussa ei ole kerrottu kaikkia yhdistyksen kertomia taustatietoja oikeudenkäyntikuluihin liittyen.

Päätoimittajan mukaan toimitus on tehnyt journalistista harkintaa tiivistäessään laajaa aineistoa. Jutussa tuodaan kummankin tahon näkemys oikeudenkäyntikuluista esiin: se, että kulut tuntuivat moitekanteen tekijöistä suurilta ja se, että yhdistyksen mukaan lasku perustui asianajajan heiltä velottamiin kuluihin. 

Virheväite 4: Kantelijan mielestä jutussa on virhe sitaatissa, jossa kerrotaan, että yli 200 000 euron arvoisella perinnöllä maksettaisiin liki kahden vuoden palkat. 

Päätoimittaja toteaa, että tämä kohta on lainaus oikeuden asiakirjoista. Kuten kantelija itsekin kantelussa myöntää, yhdistyksen juristin lausunto on seuraava: ”tällä testamentilla voidaan rahoittaa yhdistyksen lähes kahden vuoden palkkakulut”. Toimitus ei näe tässäkään kohdassa korjattavaa.

Päätoimittajan mukaan juttu on näillä perustein tehty hyvää journalistista tapaa noudattaen, eikä jutussa ole korjaamista vaativia asiavirheitä. Kantelijan edustamaa tahoa on kuultu ennalta sekä erikseen että oikeusasiakirjoja hyödyntäen. Koska samanaikainen kuuleminen on toteutunut jo alkuperäisessä jutussa, kantelijan erillistä kannanottoa ei ole ollut tarpeen julkaista. 

Täydennys vastaukseen 8.6.2022

Päätoimittaja on täydentänyt vastaustaan JO 12:n näkökulmasta neuvoston pyynnöstä.

Päätoimittajan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttu jutussa kriittisesti. Juttuun haastatellut omaiset eivät olleet toimitukseen oma-aloitteisesti yhteydessä, vaan heidät löydettiin toimituksen oman tiedonhankinnan kautta. Näin ollen kyseessä ei ole ollut kenenkään haastatellun kohdalla tietoinen yritys hakea asialle julkisuutta. Toimitus on suhtautunut kummankin osapuolen näkemyksiin kriittisesti: molempia on kuultu ja lisäksi lähteinä on käytetty oikeuden asiakirjoja.

Päätoimittajan mukaan kokonaisuudessaan juttu perustuu useisiin lähteisiin ja tapauksiin. Kantelijan tapaus on mukana siitä syystä, että se poikkeuksellisesti johti moitekanteeseen ja tuli kalliiksi, vaikka ei päätynyt käräjille saakka. Jutussa ei oteta kantaa siihen, oliko moitekanteelle perusteita vai ei, vaan kerrotaan, että kantelijan mielestä ei ollut ja omaisten mielestä oli. Yleisellä tasolla myös todetaan, että taivuttelun toteen näyttäminen on jälkikäteen hankalaa. Esimerkki havainnollistaa sitä, miksi niin harvat tapaukset päätyvät oikeuteen ja useimmat sovitellaan.

Näillä perustein jutussa on noudatettu Journalistin ohjeita myös kohdan 12 osalta.


Ratkaisu  

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Ylen MOT-ohjelmassa kerrottiin, että jotkut yhdistykset ja säätiöt käyttävät eettisesti arveluttavia keinoja saadakseen testamenttilahjoituksia ja että järjestöt eivät kaihda myöskään kalliita oikeusriitoja perintörahoista. Ohjelmassa kerrottiin, että moitekanteen tehneet vainajan sukulaiset epäilivät kantelijan edustaman yhdistyksen taivutelleen testamentintekijän jättämään kaiken omaisuutensa yhdistykselle.

Neuvoston mielestä päätoimittaja esittää riittävät perusteet sille, että ohjelmassa ei ollut kantelijan väittämiä asiavirheitä. Yle kertoi haastateltavalle hänen lausumiensa asiayhteydestä niukasti, mutta Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan edustama yhdistys joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun ohjelmassa tuotiin esiin epäily siitä, että yhdistys olisi taivutellut testamentin tekijää. Vaikka ohjelmassa todettiin, että kantelijan mukaan moitekanteelle ei ollut perusteita, kuuleminen ei ollut riittävää, koska kantelija ei saanut kommentoida väitettä taivuttelusta. Yle ei missään vaiheessa kysynyt kantelijalta lainkaan taivutteluväitteistä ja ohjelmassa mainittu kantelijan kommentti oli annettu vastaukseksi eri kysymykseen.

Neuvosto katsoo, että Ylen olisi pitänyt vähintään täydentää kuulemista, kun kantelija toimitti Ylelle oman kannanottonsa. Sen mukaan yhdistys sai tietää testamentista noin kolme vuotta testamentin laatimisen jälkeen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeita 21, 22 ja 25, ja antaa sille huomautuksen.



Ratkaisu tehty: 
15.6.2022

Ratkaisun tekivät: 
Eero Hyvönen (pj), Anssi Marttinen, Kyösti Karvonen, Niko Nurminen, Kari Pyrhönen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Margareta Salonen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt. 
 

Tämä päätös on avattu 2489 kertaa