PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022

Vastaaja: Yle

Asia: Journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 31.8.2022

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Kantelut kohdistuvat Ylen 19.4.2022 lähettämän A-studion osioon ”Lakko peruttiin”. 

Kantelu 8029/YLE/22  19.4.2022

Kantelun mukaan Tehyn puheenjohtaja kertoi julkisessa somepäivityksessään, että ministeri Lindén esti häntä osallistumasta Ylen A-studion suoraan keskusteluun hoitajien lakosta, vaikka puheenjohtaja olisi ollut oleellinen henkilö kyseiseen keskusteluun. Kantelun mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeita 1, 2, ja 3, jos näin on tapahtunut.

Kantelu 8030/YLE/22  20.4.2022

Kantelun mukaan Tehy ry:n puheenjohtaja Millariikka Rytkönen oli oman kertomansa mukaan kutsuttu Yleisradion A-studioon tiistaina 19.4.2022 kello 21.30 keskustelemaan käynnissä olevasta hoitoalan lakosta. Rytkönen kertoi saaneensa kyseisenä iltana vain muutamaa tuntia ennen lähetystä Yleisradiolta tiedon, että ohjelmassa esiintyvä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ei halua esiintyä ohjelmassa hänen kanssaan. Tällä perusteella Yle Rytkösen mukaan perui esiintymisen.

Kantelun mukaan ohjelman aihe liittyi erittäin tärkeään ja äärimmäisen kiistanalaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tällaisesta aiheesta keskusteltaessa laajasti seuratussa suorassa lähetyksessä tulee journalistisen menettelyn läpinäkyvyyteen ja taustavalmistelun eettiseen harkintaan kiinnittää erityistä huomiota.

Kantelijan mukaan, sikäli kun Yleisradio ja kyseisen ohjelman teosta vastaavat ovat suostuneet ministeri Lindénin vaatimukseen jo kutsutun haastateltavan rajaamisesta ohjelman ulkopuolelle, kyseessä on erittäin vakava Journalistin ohjeiden kohtia 2 ja 3 rikkova toimi, jossa toimituksellista päätäntävaltaa on luovutettu ulkopuoliselle taholle.

Kantelu 8074/YLE/22  9.6.2022

Kantelijan mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeita 2 ja 3, kun se perui hänen haastattelunsa A-studiossa 19.4.2022. Haastattelun aiheena oli järjestyksessä toisen, 20.4.2022 alkavaksi määritellyn hoitajalakon peruminen potilasturvallisuuslain vuoksi. Kantelija on Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kantelijan mukaan A-studion lähetystä kuvailtiin Yle Areenassa seuraavasti: ”Tehy ja SuPer peruivat huomenna alkavaksi kaavaillun hoitajalakon. Syynä oli se, että hallitus on viemässä eteenpäin potilasturvallisuuslakia, joka liittojen mukaan rajoittaa lakko-oikeutta. Studiovieraana vastuuministeri Aki Lindén.”

Kantelijan mukaan A-studion taustatoimitus oli ollut yhteydessä Tehyn viestintään ja kantelijan avustajaan 19.4. inserttihaastattelusta. Päivän mittaan suunnitelmat lähetyksen toteutuksesta kuitenkin elivät, kuten usein varmaankin tapahtuu, ja muuttuivat siten, että sovittiinkin kantelijan osallistuvan illan lähetykseen studiossa paikan päällä. 

Kantelijan mukaan alkuillasta kello 18.30 A-studion toimittaja kuitenkin ilmoitti hänelle puhelimitse, että aiemmin sovittu osallistuminen lähetykseen perutaan. Kantelijan mukaan hän sanoi peruutuksen syyksi sen, että peruspalveluministeri Aki Lindén haluaa tulla lähetykseen yksin. Kantelijan mukaan hänelle ei kerrottu muuta tietoa peruutuksen syistä.

Kantelija viittaa Ilta-Sanomien uutiseen tapahtuneesta seuraavana päivänä 20.4.2022. Uutisessa ministeri Lindénin erityisavustaja Timo Lehtinen totesi edellisen illan A-studion lähetyksen valmistelusta, että ministeri oli ollut kiinni toisessa tapaamisessa lähetykseen asti, jolloin Lehtinen oli todennut Ilta-Sanomien mukaan A-studiolle, että mennään tällä kertaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tällä tarkoitettiin ministerin yksilöhaastattelua. Avustaja ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ollut keskustellut asiasta ministerin kanssa. (https://www.is.fi/politiikka/art-2000008761644.html).

Kantelija toteaa, että päivän mittaan häntä ensin kysyttiin inserttiin ja sitten osallistumaan studiokeskusteluun. Tästä syntyi kantelijan mukaan käsitys, että toimitus nimenomaan haluaa A-studioon Tehyn näkemyksen tilanteesta. Kun kantelijalle ilmoitettiin, että osallistuminen perutaan ministerin toiveen vuoksi, syntyi kantelijan mukaan perustellusti vaikutelma siitä, että päätös keskustelun kokoonpanosta tehtiin muualla kuin toimituksessa.

Kantelija toteaa, että koska hänen osallistumisensa ohjelmaan peruttiin, ministeri Lindén ja toimittaja olivat illan lähetyksessä kahden, eikä lakkojärjestöjen edustajaa ollut lähetyksessä lainkaan mukana. Tällöin Tehyn näkemyksen mukaan syntyi tilanne, että ministeri sai puhua melko vapaasti omasta näkökulmastaan potilasturvallisuuslaista, sen perusteista ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta hoitajalakon aikana, koska toimittajalla ei ollut ymmärrettävästi aiheesta samoja tietoja kuin esimerkiksi Tehyssä lakkojärjestönä oli.

Kantelijan mukaan toimittaja ei voinut kysyä ministeriltä tarkemmin lain perusteena olleesta potilasturvallisuuden vaarantumisesta eikä lakossa annetun suojelutyön määrästä verrattuna lakkoa edeltäneen ajan hoitajamäärään lakkokohteissa. Kantelijan mukaan se oli ongelma, koska jo aiemmin julkisuudessa työantajataho eli työriidan toinen osapuoli oli esittänyt potilasturvallisuuden vaarantumisesta useita virheellisiä tietoja, joita Tehy oli julkisesti kumonnut. Kantelijan mukaan A-studion lähetys jäi asetelman takia lakon aikaisen potilasturvallisuuden vaarantumisen osalta yksipuoliseksi eikä ministeriä haastettu riittävästi potilasturvallisuuslain perusteista.

Päätoimittajan vastaus 21.7.2022

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että kantelujen mukaan Yle olisi perunut haastateltavan kutsun studiokeskusteluun ulkopuolisen painostuksen takia. Tämä ei päätoimittajan mukaan pidä paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan toimitus päätti keskittyä haastamaan ministeriä potilasturvallisuuslaista. Tämä journalistinen ratkaisu oli toimitukselle selvä, sillä vastuuministeri oli päivän kiinnostavin haastateltava: häntä ei ollut vielä kuultu toisin kuin muita harkinnassa olleita tahoja.

Illalla studiovieraiden kokoonpanoa koetettiin vielä laajentaa. Toimitus oli yhteydessä Tehyn puheenjohtajaan sekä KT Kuntatyönantajiin. Toimitus ei kuitenkaan saanut enää kiinni ministeriä, jonka kanssa oli jo kertaalleen sovittu yksilöhaastattelusta. Avustaja kertoi, ettei kokousten vuoksi ehtisi muutoksesta ministerille kertoa. Päätoimittajan mukaan on normaali journalistinen käytäntö, että haastateltaville kerrotaan, minkälaiseen tilanteeseen he ovat tulossa. Koska ministeriä ei saatu kiinni, toimitus päätti pysyä alkuperäisessä suunnitelmassaan ja tehdä tiukan yksilöhaastattelun. Journalistisesti ratkaisu oli perusteltu ja tuotti uutta, merkittävää tietoa yleisölle. Muita osapuolia oli jo aiemmin kuultu ja kuultiin myös tulevina päivinä.
 
Päätoimittaja toteaa, että valitettavasti yksi henkilö, jota oli ehditty pyytää lähetykseen, sai toimituksesta väärää tietoa siitä, miksi vierailu hänen osaltaan peruttiin. Taustalla oli toimituksen sisäisen tiedonkulun epäonnistuminen. Päätoimittajan mukaan ministeri ei ole missään vaiheessa esittänyt toiveita muihin osallistujiin liittyen, saati painostanut tai vaatinut toimimaan tietyllä tavalla. Ministeriä ei edes saatu kiinni sen jälkeen, kun ajatus kokoonpanon laajentamisesta syntyi.
 
Päätoimittajan mukaan toimitus on tehnyt journalistisesti itsenäisen päätöksen ja todennut, että olennaisinta oli päästä haastamaan kunnolla vastuuministeriä. Harkinnassa oli myös laajempi kokoonpano, mutta aikataulusyistä kokoonpanoa ei ehditty kaikkien osapuolten kanssa varmistaa. On hyvin tavallista, että studiohaastattelujen kokoonpano elää päivän mittaan, mutta päätös vierasvalinnoista tehdään aina journalistisin perustein toimituksessa.   
 
Päätoimittajan mukaan Yleen ei ole kohdistunut painostusta vierasvalintojen suhteen eikä toimitus ole luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Yle kutsui ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajan hoitajalakkoa käsitelleeseen A-studion lähetykseen, mutta perui kutsun pari tuntia ennen ohjelman alkua. Tehyn puheenjohtaja kertoi tapahtuneesta sosiaalisen median päivityksessään, jonka mukaan ohjelmassa haastateltu ministeri halusi studioon yksin. Ylen mukaan Tehyn puheenjohtajalle oli syntynyt virheellinen käsitys haastattelun perumisen syystä. Yle on perustellut ratkaisuaan sillä, että ohjelmaan kutsutulle ministerille ei ollut saatu välitettyä tietoa, että aiemmin sovitusta poiketen ohjelmaosuuteen olisi ollut tulossa myös ammattijärjestön edustaja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksessa ei ole näyttöä taipumisesta ulkopuoliseen painostukseen. Keskeneräisen jutun näkökulman ja haastateltavien tarkentuminen on tavanomaista journalistisessa prosessissa. Ylellä oli oikeus pitää kiinni päätoimittajan vastauksessaan mainitsemasta periaatteesta, jonka mukaan haastateltavalle kerrotaan, minkälaiseen tilanteeseen hän on tulossa. Neuvosto katsoo, ettei toiselle henkilölle esitetyn haastattelukutsun peruminen merkinnyt journalistisen päätösvallan luovuttamista. Yle sai valita haastateltavansa, eikä näkökulman rajaaminen loukannut yleisön oikeutta saada tietoa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen, Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 677 kertaa