PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 8015/UL/22

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 25.5.2022

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Kantelu 31.3.2022  

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien verkkosivuillaan 26.2.2022 julkaisemaan juttuun ”Henkilöauton kuljettaja kuoli kolarissa Marttilassa”. Kantelija oli kuolleen henkilön ainoa lähiomainen. 

Kantelija kertoo saaneensa tiedon isänsä kolarista ollessaan satojen kilometrien päässä mökillä. Kantelijan mukaan Turun Sanomien sivuilla oli tunnistettava kuva hänen isänsä autosta, ja kolaripaikka oli 2 – 3 kilometrin päässä hänen kodistaan pienellä paikkakunnalla. 

Kantelijan puhelimitse antaman lisäselvityksen mukaan viranomaistieto hänen omaisensa kuolemasta saavutti hänet vasta onnettomuusiltana, vaikka lehti oli kertonut asiasta jo aiemmin.

Kantelija toteaa, että tilanteen kuvannut henkilö voisi miettiä kuviansa ja lehdet sitä, mitä julkaisevat.  

 

Päätoimittajan vastaus 12.4.2022
 

Vastaavan päätoimittajan Jussi Orellin mukaan Turun Sanomat julkaisi ensimmäisen version kolariuutisesta  kello 13.50. Juttu perustui tuolloin käytettävissä olleisiin viranomaistietoihin, joiden mukaan kolarissa olisi loukkaantunut yksi ihminen. Ensijulkaisun aikana ei siten ollut tiedossa, että onnettomuudessa olisi ollut menehtyneitä. Tämä tieto tuli poliisilta vasta pari tuntia myöhemmin, minkä jälkeen verkkojuttua päivitettiin tiedolla siitä, että onnettomuus oli vaatinut kuolonuhrin. 

Päätoimittajan mukaan kuva onnettomuuspaikalta oli tavanomainen uutiskuva, jonka julkaisemisella ei tietoisesti haluttu aiheuttaa kärsimystä onnettomuuden uhrin läheisille.  Kuvan nopealla julkaisemisella julkisella paikalla sattuneesta onnettomuudesta oli olennainen merkitys muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi siitä, että kyseisellä tieosuudella oli sattunut onnettomuus ja että tie oli sen vuoksi ollut poikki. 

Päätoimittajan mukaan onnettomuusajoneuvo oli kuvattu siten, ettei siitä näkynyt rekisterinumeroa tai muita yksilöimisen mahdollistavia yksityiskohtia eikä onnettomuudessa osallisena olleita henkilöitä. Ulkopuolinen ei siten voinut tunnistaa, kenen ajoneuvosta oli ollut kyse tai kuka ajoneuvoa oli ajanut.

Onnettomuusajoneuvon kuljettajaa kuvailtiin jutussa viranomaistietojen pohjalta ”vanhemmaksi mieheksi”, mutta ei yksilöity häntä tarkemmin. Kuvaa otettaessa toimittiin paikan päällä hienotunteisesti eikä esimerkiksi pyritty erityisen lähelle onnettomuuteen joutuneita ajoneuvoja eikä ajoneuvoja kuvattu erityisen yksityiskohtaisesti. Osallisista ei myöskään pyritty hankkimaan erityisiä tietoja, vaan uutisointi pohjautui viranomaisilta saatuihin tietoihin.
 
Kyse on ollut normaalista onnettomuusuutisoinnista, jossa nopeudella on merkitystä muun muassa muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi, jotta mahdollisilta lisäonnettomuuksilta turmapaikalla vältyttäisiin. Juttu kuvineen oli lyhyt ja neutraali onnettomuusuutinen, jossa kerrottiin vain olennaiset käytettävissä olleet tiedot. Kuvankäyttö oli olennaista onnettomuudesta ja sen seurauksista kerrottaessa. 

Kuvan julkaiseminen verkkojutussa perustui tietoon, jonka mukaan onnettomuudessa olisi loukkaantunut henkilö. Tieto kuolemasta tuli vasta myöhemmin, jolloin se päivitettiin juttuun kello 16.24. Turun Sanomat on kantelijan kanssa käymässään sähköpostikirjeenvaihdossa pahoitellut uutisoinnin aiheuttamaa mielipahaa. Edellä mainittuihin tietoihin uutisointiprosessista perustuen Turun Sanomat katsoo, että se on toiminut normaalin uutisointiprosessin tapaan informatiivisesti mutta hienotunteisesti, eikä siten ole tapauksesta uutisoidessaan rikkonut hyvää journalistista tapaa. 


Ratkaisu  

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Turun Sanomat julkaisi verkkosivuillaan jutun juuri tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jonka vuoksi tie numero 10 oli suljettu. Juttua päivitettiin kahden ja puolen tunnin kuluttua kertomalla, että kolariautoa kuljettanut vanhempi mies oli menehtynyt. Juttu perustui viranomaisilta saatuihin tietoihin. Sen yhteydessä julkaistiin kuva onnettomuuspaikalta. Uhrin lähiomainen huomasi jutun ensimmäisen version lehden verkkosivuilta. Hän sai viranomaisilta tiedon omaisensa kuolemasta sen jälkeen, kun onnettomuuden uhrin menehtymisestä oli jo kerrottu lehdessä.

Aiemmissa ratkaisuissaan Julkisen sanan neuvosto on muistuttanut, että tiedotusvälineiden tulisi pyrkiä välttämään tilanteita, joissa lähiomaiset saavat tiedon kuolemasta median välityksellä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa kuitenkin, että tässä tapauksessa liikenneonnettomuuden uhri ei ollut jutussa kerrottujen tietojen perusteella tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.



Ratkaisu tehty:
25.5.2022

Ratkaisun teki puheenjohtaja Eero Hyvönen
 

Tämä päätös on avattu 1082 kertaa