2022 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

Vapauttava 7999/UL/22

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Konserniyhteys

Ratkaistu: 11.5.2022

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Kantelu 5.3.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 4.3.2022 julkaisemaan pääkirjoitukseen Sodasta kertominen on iltapäivälehtienkin velvollisuus.

Kantelun mukaan pääkirjoitus käsittelee pääasiassa Helsingin Sanomien kanssa samaan konserniin kuuluvaa Ilta-Sanomia. Ilta-Sanomat mainitaan pääkirjoituksessa kolmesti vastuullisena iltapäivälehtenä ja muita lehtiä ei mainita. Silti kirjoituksessa ei mainita, että Ilta-Sanomat kuuluu samaan konserniin Helsingin Sanomien kanssa. Kantelija pitää rikettä raskauttavana, koska se tehdään pääkirjoitussivulla siten, että Ilta-Sanomat esitellään ainoana vastuullisesti toimivana iltapäivälehtenä.
 

Päätoimittajan vastaus 6.4.2022

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että pääkirjoituksessa käsiteltiin Ukrainan sotaa koskevaa uutisointia. Kirjoituksen ydinviesti oli se, että tiedotusvälineillä on velvollisuus käsitellä myös sotaa, vaikka uutiset voivatkin joitakuita lukijoita järkyttää. Lehden kannanoton taustalla oli etenkin sosiaalisessa mediassa levinnyt kampanja, jonka pyrkimyksenä oli suojella lapsia sotaa käsitteleviltä jutuilta ja kuvilta. Kampanjan myötä yksittäiset kauppiaat olivat jo poistaneet iltapäivälehtien lööppejä näkyvistä tai kääntäneet myyntitelineissä olevat lehdet nurinpäin. Tavoitteena on ollut suojella lapsia ja herkimpiä aikuisia sotauutisilta.

Pääkirjoituksessa korostettiin sananvapauden merkitystä – sitä ettei ole yksittäisten kauppiaiden asia päättää, millaiset uutiset heidän asiakkailleen sopivat. Samalla muistutettiin siitä, ettei vastuullisen Ukraina-uutisoinnin pyrkimyksenä ole turhaan järkyttää lukijoita. Asia on päinvastoin: kuvat hädänalaisista ja sotaa pakenevista ihmisistä ovat myötävaikuttaneet kansalaisten laajaan auttamishaluun.

Kirjoituksessa mainittiin nimeltä toinen Suomen iltapäivälehdistä, Ilta-Sanomat. Päätoimittajan mukaan tälle oli journalistiset perusteet, sillä samalla viikolla oli vietetty Ilta-Sanomien 90-vuotissyntymäpäivää jutussa kuvatusti vakavassa maailmantilanteessa. Lehden merkkipäivä kytkeytyi siten ajankohtaiseen journalistiseen haasteeseen. Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat oli myöskin lehdistä se, joka reagoi aktiivisesti lööppien vastaiseen kampanjaan muistuttaen takakansissaan vapaan lehdistön merkityksestä.

Päätoimittajan mukaan kirjoitus puolusti ylipäänsä sanan- ja erityisesti lehdistönvapautta asettuen eritoten iltapäivälehtien asemaan. Vaikka esimerkkinä mainittiin Ilta-Sanomat, kirjoitus asettui päätoimittajan mukaan yhtä lailla puolustamaan kilpailijan eli Iltalehden vastuullista Ukraina-uutisointia. Kirjoitus ei päätoimittajan mukaan pyrkinyt vaikuttamaan oman yhtiön tuotteen kilpailuasemaan suhteessa Iltalehteen. Päätoimittajan mukaan, kuten kirjoituksessa todettiin, yksittäisten kauppiaiden tempauksella ei ole kummallekaan iltapäivälehdelle mainittavaa taloudellista merkitystä. Huomion arvoista on päätoimittajan mukaan myös se, että Helsingin Sanomat oli jo aiemmin uutissivuillaan kertonut sotalööppejä ja -kansia koskevasta kampanjasta ja kauppiaiden tekemistä ratkaisuista. Näissä yhteyksissä ei kummankaan iltapäivälehden kannanottoja ollut kysytty tai julkaistu. Helsingin Sanomien on päätoimittajan mukaan siten vaikea katsoa asettuneen toiminnallaan ajamaan nimenomaisesti Ilta-Sanomien asiaa. Kantelun kohteena oleva pääkirjoitus on osa tätä journalistista jatkumoa, jota on päätoimittajan mukaan tarpeen tarkastella kokonaisuutena.

Päätoimittaja toteaa, että kantelun kohteena olevassa tapauksessa oli kyse sananvapauden kannalta periaatteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Tällaisenaan ei kuitenkaan kyse ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta ”omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittävästä asiasta”.  Päätoimittaja katsoo, että konserniyhteyden kertominen ei ollut tässä tapauksessa välttämätöntä, etenkin kun Ilta-Sanomien maininnalle oli riittävät journalistiset perusteet.  Päätoimittajan mukaan yleisen elämänkokemuksen valossa on perusteet myös arvioida, että Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien yhteinen historia ja omistustausta ovat suurelle osalle lukijoista tuttuja, eikä konserniyhteyden maininta tässä yhteydessä olisi tarjonnut erityistä lukuohjetta – etenkään kun konserniyhteys ei ollut käsiteltävän sananvapausteeman kannalta relevantti. 

Päätoimittaja katsoo, että vaade konserniyhteyden mainitsemisesta tämänkaltaisessa tapauksessa laajentaisi oleellisesti tiedotusvälineiden vakiintunutta käytäntöä ja Journalistin ohjeiden kohdan 6 tulkintaa. Sananvapauteen liittyvien periaatteiden käsittely ja painokaskin kannanotto on Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan tiedotusvälineiden universaali tehtävä, joka asettuu selvästi lyhytnäköisten, mahdollisesti omaa konsernia koskevien etunäkökohtien yläpuolelle. Pääkirjoitusten ja kolumnien tekstityypeissä tarpeettoman tiukka linjaus olisi päätoimittajan mukaan myös omiaan johtamaan toimituksellisen harkintavallan kaventumiseen ja yhteiskunnallisesti arvokkaiden periaatteiden typistämiseen taloudelliseksi eduntavoittelupyrkimykseksi.


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa otettiin kantaa suomalaisten iltapäivälehtien sotauutisointiin. Lehti kommentoi kampanjaa, jossa lehtien lööppejä ja kansia käännettiin asiakkaiden näkyvistä joissakin kaupoissa. Lehti puolusti iltapäivälehtiä toteamalla muun muassa, että ne eivät ole mässäilleet väkivallalla, ja että sodasta kertominen on niiden journalistinen velvollisuus. Lehti mainitsi esimerkkinä nimeltä ainoastaan Ilta-Sanomat viitaten sen 90-vuotisjuhlavuoteen ja sen tekemään ajankohtaiseen kannanottoon vapaan median puolesta. Jutussa ei mainittu, että Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan konserniin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien konserniyhteys olisi ollut suotavaa tuoda pääkirjoituksessa esiin läpinäkyvyyden vuoksi. Pääkirjoitus kuitenkin käsitteli iltapäivälehtien sotauutisointia yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta. Lehti ei kannanotollaan puolustanut ainoastaan Ilta-Sanomia vaan laajemmin lehdistön toimintaa. Yleisluontoisessa kannanotossa ei ollut kyse Sanoma-konsernin kannalta niin merkittävästä asiasta, että konserniyhteys olisi ollut välttämätöntä mainita kirjoituksessa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 256 kertaa