7991 & 7992/UL/22

Vapauttava

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Kantelut 27.2.2022

Kantelut kohdistuvat Ilta-Sanomien 27.2.2022 julkaisemaan Setä Arkadia -pakinaan, jonka alkuperäinen otsikko oli Setä Arkadia: Putinista voi nyt sanoa ilman rohkaisevaa harjakaisryyppyäkin: ”Ryssä valehteli meille päin naamaa!”

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008643213.html  

Kantelu 7991
Kantelijan mukaan toimittaja käyttää sekä otsikossa että leipätekstissä halventavaa, rasistista sanaa ”ryssä”.

Kantelu 7992
Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjetta 26, kun siinä todetaan ”Nyt saa ja voi ilman harjakaisryyppyäkin todeta presidentti Vladimir Putinista, että ryssä valehtelee meille päin naamaa. Kun Putin latelee suustaan mitä sattuu ja nimittelee muita natseiksi, ei vastauksissakaan kannata liikaa kohteliaisuuteen tuudittautua.”

Kantelijan mukaan Haapalan kirjoitus on ristiriidassa Journalistin ohjeiden kanssa, sillä Haapala käyttää Putinin toimia kritisoidessaan yleisesti rasistiseksi tunnustettua ilmausta, joka viittaa venäläisiin kansanryhmänä.

Käsittelyynottopäätöksessään neuvosto rajasi JO 26:n käsittelyn koskemaan ihmisarvon kunnioittamista yleisellä tasolla – ei Vladimir Putiniin, vaan venäläisiin kohdistuvana. 

Päätoimittajan vastaus 21.3.2022 

Vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa vastauksessaan, että Setä Arkadia on Ilta-Sanomien pitkään ilmestynyt palsta, jossa käsitellään poliitikkoja ja politiikkaa pakinanomaisesti ja myös palstalle tyypillisesti räväköin sanankääntein.

Päätoimittajan mukaan kirjoittajalla on poikkeuksellisen laaja poliittinen muisti ja historiantuntemus, josta hän säännöllisesti ammentaa kirjoituksiinsa. Tällä kertaa hän käsittelee eduskunnan puolustusvaliokunnan vierailua Venäjällä vuonna 1991. Tuolloin suomalaisille paljastui, että toisin kuin oli sovittu ja toisin kuin Suomelle oli väitetty, Kasimovin kentällä (jonne Suomi oli rakentanut parakkikylän) oli kuin olikin sotakalustoa ja paljon. Tästä raivostuneena eduskunnan puolustusvaliokunnan tuolloinen johtaja, reservin majuri Kalevi Lamminen (ns. harjakaisryyppyjen rohkaisemana), kehotti vierailulla mukana olleita toimittajia kirjoittamaan välineisiinsä ”kissankokoisilla kirjaimilla”, että ”ryssä valehteli meille päin naamaa”.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on siis ko. henkilön suora ja historiallinen sitaatti, joka aiheutti aikoinaan ison kohun. Kuten asiayhteydestä käy ilmi, ”ryssällä” Lamminen ei viitannut tavallisiin venäläisiin, vaan Venäjän tuolloiseen johtoon. Kyseisestä tapahtumasta kertominen ja kyseisen kommentin siteeraaminen on täysin relevanttia: ei historiaa voi sensuroida. Päinvastoin: kyseinen episodi kertoo paljon myös tuon ajan suomalaisesta kulttuurista. Kun paljastui, että Venäjä on valehdellut Suomelle, mitkä olivat seuraukset? Lähtikö Venäjälle kenties nootti? Ei: sen sijaan puolustusvaliokunta asetettiin puhe- ja matkustuskieltoon. Kirjoittaja muistuttaa ajan asenteista: ”Siinä ja tässä, ettei koko puolustusvaliokuntaa lakkautettu. Suunniteltiin, että valiokunta sulautetaan ulkoasiainvaliokuntaan, kunnes peli vihellettiin poikki. ”

Päätoimittajan mukaan kirjoittaja vetää tuon ajan tapahtumista suoran linjan nykypäivään – sillä erolla, että ”nykyään saa sentään sanoa, että Venäjän presidentti valehtelee, kun Venäjän presidentti valehtelee”. Kirjoittaja käyttää Lammista koskevan tarinan loogisena jatkumona tekstissään sanaa ”ryssä”, mutta viittaa sillä puhtaasti ja vain ja ainoastaan Putiniin itseensä. Kyseinen sana ei millään lailla kohdistu tavallisiin venäläisiin, saati halveksi heitä: ”Nyt saaja voi ilman harjakaisryyppyäkin todeta presidentti Vladimir Putinista, että ryssä valehtelee meille päin naamaa. Kun Putin latelee suustaan mitä sattuu ja nimittelee muita natseiksi, ei vastauksissakaan kannata liikaa kohteliaisuuteen tuudittautua.”

Kuten kirjoittaja aivan oikein muistuttaa, presidentti Vladimir Putin on laajalti käyttänyt Ukrainasta puhuessaan pöyristyttävää retoriikkaa. Hän on muun muassa ilmoittanut haluavansa poistaa natsit ja narkomaanit Ukrainasta. Tällaisella leimaamisella Putin on myös oikeuttanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja aloittanut julman sodan, joka on jo nyt aiheuttanut kammottavia kärsimyksiä siviileille, hirvittävää tuhoa kaupungeille sekä miljoonien ihmisten pakolaisaallon.

Päätoimittaja toteaa, että kuten kirjoituksesta on selkeästi luettavissa, Setä Arkadian kritiikki osuu Putiniin, tämän valheisiin, toimintatapaan ja kielenkäyttöön. Kyseisessä ”ryssä”-kohdassa puhutaan pelkästään ja nimeltä mainiten presidentistä. Vaikka JO 26:ssa puhutaankin ”jokaisesta” ihmisestä, on tällä hetkellä ja edellä mainituin syin vaikea nähdä, että Putin ansaitsisi minkäänlaista kunnioitusta.

Päätoimittajan mukaan kyseinen sitaatti oli alun perin myös kirjoituksen otsikossa ja ingressissä. Ilta-Sanomat päätyi kuitenkin muokkaamaan niitä. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun otsikkoa ja osin myös ingressiä alettiin levittää kuvakaappauksina ja asiayhteyksistään täysin irrotettuna sekä väärillä saatetiedoilla varustettuna sosiaalisessa mediassa. Tällainen vääristelevä toimintatapa on nykyajalle tyypillistä ja yhä isompi huolenaihe median osalta. Väärinkäsitysten välttämiseksi Ilta-Sanomat katsoi, että muokkaaminen on otsikon ja ingressin osalta järkevää.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat haluaisi nostaa esiin, että Ukrainan sota on aiheuttanut senkin, että Suomi purkaa tässä samalla myös suomettumisen ajan traumoja. Tämäkin Setä Arkadian kirjoitus on osa sitä prosessia. Se muistuttaa, että vuonna 1991 Suomi pelkäsi Venäjän reaktioita niin paljon, että melkein päätyi lakkauttamaan puolustusvaliokuntansa, kun sen puheenjohtaja tohti sanoa ääneen, että Suomelle on valehdeltu. Toivon mukaan tästä episodista kertominen on kaikessa raadollisuudessaan vuoden 2022 Suomessa sallittua, eikä myöskään Putinin kunniaa tarvitse varjella.

Lopuksi päätoimittaja siteeraa Uutismedian liiton mediakasvatusmateriaaleja, joissa käsitellään journalistisia juttutyyppejä: ”Pakina on perinteinen lehtitekstilaji, jota julkaistaan nykyään melko harvoin. Pakina on kantaaottava teksti, jossa käytetään tehokeinona ironiaa ja sarkasmia. Se vaatii lukijalta ironian tunnistamista ja sen ymmärtämistä.” https://juttutyypit.fi/juttutyypit/pakina/

Päätoimittajan mukaan pakinoita julkaistaan nykyään valitettavan harvoin. Se johtuu kahdesta asiasta: ensinnäkin pakinatyyppistä kirjoittamista osaa nykyisin vain harva ja toiseksi kyky ironian tunnistamiseen tuntuu olevan vähenemässä ja pakinat joutuvat yhä useammin sosiaalisen median myllyn murskaamaksi. Se on iso sääli eri tyylilajien ja journalististen tekstien monipuolisuuden kannalta. Toiveena olisi, että ala itse – mukaan lukien alan oma itsesäätelyelin – pyrkisi varjelemaan sitä, että myös pakinatyyppisellä värikkäällä kirjoittamisella olisi Suomen kaltaisessa demokratiassa paikkansa.

 

Ratkaisu

 
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

 
Ilta-Sanomien pakinoitsija muisteli jutussaan 31 vuoden takaisia tapahtumia ja uutisia ns. Kasimovin koukkauksesta. Silloisen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan kerrottiin todenneen, pakinoitsijan mukaan harjakaisryyppyjen rohkaisemana, että ”ryssä valehteli meille päin naamaa”. Lause aiheutti aikoinaan sisäpoliittisen kohun. 

Ilta-Sanomien pakinassa verrattiin lähimenneisyyden tapahtumaa nykypäivään ja Venäjän presidentin puheisiin Ukrainan sodasta. Pakinassa todetaan, että ”Nyt saa ja voi ilman harjakaisryyppyäkin todeta presidentti Vladimir Putinista, että ryssä valehtelee meille päin naamaa”. Pakinassa tätä perusteltiin sillä, että ”kun Putin latelee suustaan mitä sattuu ja nimittelee muita natseiksi, ei vastauksissakaan kannata liikaa kohteliaisuuteen tuudittautua”. 

Julkisen sanan neuvoston linjan mukaan pakinatyylisissä kirjoituksissa sallitaan kärjekästäkin mielipiteen ilmaisua. Neuvosto toteaa, että ryssä-sanan käytön moitittavuus riippuu asiayhteydestä. Tässä tapauksessa sillä viitattiin Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Neuvosto ei käsittele tapausta Vladimir Putinin ihmisarvon näkökulmasta. 

Neuvosto toteaa, että kirjoitus ei ollut venäläisten ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu venäläisyyttä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 
 
Ratkaisun tekivät: 

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.