7988/UL/22

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Kantelu 26.2.2022

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkokeskusteluihin 26.2.2022 lähetettyyn lukijakommenttiin. Keskusteltavana olleen jutun otsikko oli ”Tämä merikotka näki jo Neuvostoliiton hajoamisen: ’Sain houkuteltua sen puolen metrin päähän’”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ef9a76f0-fe83-4c38-8331-3cc88abfd2b1   

Kommenttiketjussa nimimerkki MP_Racing78 vastaa nimimerkille Vargholm seuraavasti: ”En tiennytkään, että vedät politiikan luontokuviinkin. Laitan tämän ainakin kahdesti että kaikki huomaavat. Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”

Kantelun mukaan kyseessä on julkinen herjaus. Kantelija on ilmiantanut kommentin moderaattoreille ja saanut vahvistuksen, että ilmianto on vastaanotettu. Lehti ei ole poistanut kommenttia.

JSN otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden liitteen kohtien 1, 2 ja 4 näkökulmasta.

 

Päätoimittajan vastaus 10.4.2022

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan lukijoiden uutiskommentteja kerätään jokaisen julkaistun jutun perässä ellei toimitus erikseen sulje keskustelua. Keskustelu voidaan jättää avaamatta esimerkiksi silloin, kun uutinen käsittelee raakoja väkivaltarikoksia, seksuaalirikoksia, rikoksia, joissa tekijä tai uhri on lapsi, seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttoa tai uskontoa. 

Iltalehden tavoitteena on kuitenkin avata keskustelu mahdollisimman monen uutisen yhteyteen. Sosiaalinen media on rapauttanut ja rapauttaa koko ajan sanomalehden perinteistä roolia mielipiteellisen keskustelun kokoajana ja kuratoijana. Kun keskustelu median sisällöistä valuu muihin kanaviin, myös median yhteiskunnallinen merkitys ja rooli lukijoiden elämässä vähenee.

Siksi Iltalehti katsoo, että uutisten kommentoinneissa on sallittava niin laaja mielipiteen ilmaisuvapaus kuin se lain puitteissa on mahdollista. Uutiskommenttien määrä onkin kasvanut nopeasti. Tällä haavaa Iltalehden verkkosivuille jätetään kuukaudessa noin 330 000 kommenttia.

Innokkaimmat kommentoijat jättävät vuosittain kymmeniä tuhansia kommentteja uutisten yhteyteen. Vakionimimerkkien kesken syntyy usein toistuvia riitoja, jotka äityvät usein varsin kovakielisiksikin – aivan kuten keskustelut voivat äityä kovakielisiksi Esson baarin kulmapöydässä. Myös nimimerkit Vargholm ja MP_Racing78 ovat ottaneet lukuisia kertoja yhteen Iltalehden keskusteluissa.

Koska Iltalehti haluaa sallia niin laajan mielipiteen- ja ilmaisuvapauden kuin mahdollista, moderoijat lähtevät mahdollisimman harvoin erotuomareiksi näihin väittelyihin – kunhan keskustelu pysyy lain ja Journalistin ohjeiden puitteissa. Huomattavan usein keskustelijat kuitenkin pyytävät Iltalehteä erotuomariksi. Toimituksen palautepostilaatikkoon ja suoraan päätoimittajalle tule päivittäin viestejä, joissa valitetaan toisesta keskustelijasta – välillä argumenteista, välillä taas tavasta, jolla ne esitetään.

Mahdollisimman laajan mielipiteen- ja ilmaisuvapauden sallimisen vuoksi Iltalehti antaa keskustella myös nimimerkeillä. Järjestelmään voi luoda tunnuksen millä tahansa sähköpostiosoitteella. Keskustelijoiden todelliset henkilöydet eivät yleensä olekaan Iltalehden tiedossa.

Iltalehdellä ei ole mitään keinoa varmistaa, ketkä ovat oikeasti nimimerkkien takana. Päätoimittaja huomauttaa, että käytännössä Julkisen sanan neuvostokaan ei voi olla varma siitä, että kantelija on oikeasti nimimerkin kirjoittaja. On myös täysin mahdollista, että nimimerkkien takana on yksi ja sama kirjoittaja.

Liitteen kohdat 1 ja 4:

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisiin tulevien kommenttien suuren määrän vuoksi niiden moderoiminen ihmiskäsin on käytännössä mahdotonta tai ainakin hyvin epätarkoituksenmukaista. Lukijoita ohjataan hyvien tapojen mukaiseen keskusteluun tarjoamalle heille sekä lyhyt että pitkä versio (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201412090151028) keskustelun säännöistä.  

Iltalehden käytössä on koneoppiva robotti, joka hylkää osan kommenteista suoraan, lähettää osan ihmismoderaattoreille tarkastettavaksi ja julkaisee osan suoraan. Robotti on opetettu kymmenientuhansien autenttisten viestien avulla tunnistamaan vihapuhetta tai loukkaavaa kieltä sisältävät kommentit. Ihmismoderaattoreiden tekemät moderointipäätökset opettavat robottia koko ajan paremmaksi.

Valtavan kommenttimäärän vuoksi tämä ennakkomoderointijärjestelmä ei ole aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat liputtaa jo julkaistuja kommentteja ja lähettää ne uudestaan ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Lisäksi jos yksittäistä uutista koskeva keskustelu äityy säännönmukaisen asiattomaksi, IL:n käytäntönä on sulkea keskustelu kokonaan ja poistaa siihen asti jätetyt kommentit näkyvistä. Toistuvasti asiattomia kommentteja jättäville keskustelijoille annetaan määräaikainen tai pysyvä porttikielto.

Iltalehden kommentointijärjestelmä on siis sekä ennakko- että jälkimoderoitu. Iltalehti katsoo uutiskommentoinnin moderoinnin täyttävän Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 1 vaatimuksen verkkosivujen seuraamisesta ja valvomisesta. Samoin Iltalehti täyttää kiistatta kohdan 4 vaatimuksen siitä, että yleisö voi ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen.

Liitteen kohta 2:

Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 2 mukaan toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Kantelu ei sisällä tulkintakehikkoa siihen, mikä kommentissa mahdollisesti loukkaisi ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa. Käsittelyynottopäätöksen perusteella Julkisen sanan neuvosto tulkitsee, että viestissä on kyse siitä, että kantelijan väitetään syyllistyneen insestiin.

Iltalehti olettaa, että kyse on kommentin loppuosasta, jossa puhutaan siskosta ja käytetään verbiä polkea, joka alatyylisessä puhekielessä voi viitata sukupuoliyhteyteen: ”Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”

Kantelun kohteena olevassa kommentissa ei ole mitään, mikä johdattelisi lukijan tulkitsemaan verbin polkea seksuaalissävytteisesti. Kommentoija voi yhtä hyvin ja jopa todennäköisemmin tarkoittaa sortamista, tallaamista tai jonkinlaisen vääryyden tekemistä.

Kommentoijat eivät tunne toisiaan, he eivät tiedä toistensa henkilöyksiä, he eivät tiedä toistensa ikiä tai sukupuolia eivätkä sitä, onko heillä siskoja tai muita perheenjäseniä. Siksi ajatus siitä, että anonyymi kommentoija syyttäisi toista insestistä on absurdi.

Pikemminkin kyse on kansan syvien rivien käymästä keskustelusta, jonka tyyli voi olla kyseenalaistakin. Kun kommentoija piruilee toiselle, että ”En tiennytkään, että vedät politiikan luontokuviinkin. Laitan tämän ainakin kahdesti että kaikki huomaavat. Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”, hän huomauttaa, että toisella on tapana kommentoida ylettömän paljon politiikkaa ja ylipäänsä lähetellä huomattavan paljon viestejä Iltalehden uutiskeskusteluihin.

Iltalehti katsookin, ettei kantelun kohteena oleva lukijakommentti loukkaa ihmisarvoa. Koska kommentoijien henkilöydet eivät ole Iltalehden tiedossa tai lukijoiden tiedossa, eivätkä kommentoijat tunne toisiaan, eikä kommentissa ole tuotu esiin mitään yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, lehti katsoo, ettei kommentin julkaiseminen loukkaa myöskään yksityisyyden suojaa.

Iltalehti katsoo, ettei kantelijan esiin nostaman kommentin poistaminen ollut tarpeen, eikä lehti ole loukannut Journalistin ohjeiden liitteen kohtaa 2.

Iltalehti myöntää, että uutiskommenttien kielenkäyttö on hyvin vaihtelevaa ja värikästä ja poikkeaa joidenkin muiden medioiden valitsemasta linjasta. Kyse on kuitenkin valitusta linjasta, jonka päämääränä on mahdollisimman suuri ilmaisuvapaus ja se, että ihminen voi osallistua julkiseen keskusteluun, vaikka hänen ilmaisukeinonsa ja -tyylinsä ei täyttäisi tiukimpia hyvien tapojen vaatimuksia. Iltalehti haluaa suojella ja vaalia kaikkien ihmisten sananvapautta, vaikka heidän sanomansa ei vastaisikaan lehden omia arvoja.

 

Ratkaisu

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Iltalehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kommentti edusti huonoa makua. Kommentti oli kuitenkin julkaisuympäristössään Iltalehden verkkokeskusteluissa ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai nimimerkkikirjoittajan yksityisyyttä. Nimimerkin henkilöllisyys ei ollut laajasti tunnistettavissa.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus linjata verkkokeskustelujensa taso, kunhan se pysyy Journalistin ohjeiden liitteen määrittelemissä rajoissa. Iltalehden yleisökommenteissa sallitaan nimimerkit ja laaja ilmaisunvapaus. Neuvosto katsoo, että osallistumalla keskusteluun kirjoittajat hyväksyvät keskustelun tason, jonka lehti on linjannut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.