PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7988/UL/22

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 11.5.2022

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Kantelu 26.2.2022

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkokeskusteluihin 26.2.2022 lähetettyyn lukijakommenttiin. Keskusteltavana olleen jutun otsikko oli ”Tämä merikotka näki jo Neuvostoliiton hajoamisen: ’Sain houkuteltua sen puolen metrin päähän’”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ef9a76f0-fe83-4c38-8331-3cc88abfd2b1   

Kommenttiketjussa nimimerkki MP_Racing78 vastaa nimimerkille Vargholm seuraavasti: ”En tiennytkään, että vedät politiikan luontokuviinkin. Laitan tämän ainakin kahdesti että kaikki huomaavat. Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”

Kantelun mukaan kyseessä on julkinen herjaus. Kantelija on ilmiantanut kommentin moderaattoreille ja saanut vahvistuksen, että ilmianto on vastaanotettu. Lehti ei ole poistanut kommenttia.

JSN otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden liitteen kohtien 1, 2 ja 4 näkökulmasta.

 

Päätoimittajan vastaus 10.4.2022

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan lukijoiden uutiskommentteja kerätään jokaisen julkaistun jutun perässä ellei toimitus erikseen sulje keskustelua. Keskustelu voidaan jättää avaamatta esimerkiksi silloin, kun uutinen käsittelee raakoja väkivaltarikoksia, seksuaalirikoksia, rikoksia, joissa tekijä tai uhri on lapsi, seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttoa tai uskontoa. 

Iltalehden tavoitteena on kuitenkin avata keskustelu mahdollisimman monen uutisen yhteyteen. Sosiaalinen media on rapauttanut ja rapauttaa koko ajan sanomalehden perinteistä roolia mielipiteellisen keskustelun kokoajana ja kuratoijana. Kun keskustelu median sisällöistä valuu muihin kanaviin, myös median yhteiskunnallinen merkitys ja rooli lukijoiden elämässä vähenee.

Siksi Iltalehti katsoo, että uutisten kommentoinneissa on sallittava niin laaja mielipiteen ilmaisuvapaus kuin se lain puitteissa on mahdollista. Uutiskommenttien määrä onkin kasvanut nopeasti. Tällä haavaa Iltalehden verkkosivuille jätetään kuukaudessa noin 330 000 kommenttia.

Innokkaimmat kommentoijat jättävät vuosittain kymmeniä tuhansia kommentteja uutisten yhteyteen. Vakionimimerkkien kesken syntyy usein toistuvia riitoja, jotka äityvät usein varsin kovakielisiksikin – aivan kuten keskustelut voivat äityä kovakielisiksi Esson baarin kulmapöydässä. Myös nimimerkit Vargholm ja MP_Racing78 ovat ottaneet lukuisia kertoja yhteen Iltalehden keskusteluissa.

Koska Iltalehti haluaa sallia niin laajan mielipiteen- ja ilmaisuvapauden kuin mahdollista, moderoijat lähtevät mahdollisimman harvoin erotuomareiksi näihin väittelyihin – kunhan keskustelu pysyy lain ja Journalistin ohjeiden puitteissa. Huomattavan usein keskustelijat kuitenkin pyytävät Iltalehteä erotuomariksi. Toimituksen palautepostilaatikkoon ja suoraan päätoimittajalle tule päivittäin viestejä, joissa valitetaan toisesta keskustelijasta – välillä argumenteista, välillä taas tavasta, jolla ne esitetään.

Mahdollisimman laajan mielipiteen- ja ilmaisuvapauden sallimisen vuoksi Iltalehti antaa keskustella myös nimimerkeillä. Järjestelmään voi luoda tunnuksen millä tahansa sähköpostiosoitteella. Keskustelijoiden todelliset henkilöydet eivät yleensä olekaan Iltalehden tiedossa.

Iltalehdellä ei ole mitään keinoa varmistaa, ketkä ovat oikeasti nimimerkkien takana. Päätoimittaja huomauttaa, että käytännössä Julkisen sanan neuvostokaan ei voi olla varma siitä, että kantelija on oikeasti nimimerkin kirjoittaja. On myös täysin mahdollista, että nimimerkkien takana on yksi ja sama kirjoittaja.

Liitteen kohdat 1 ja 4:

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisiin tulevien kommenttien suuren määrän vuoksi niiden moderoiminen ihmiskäsin on käytännössä mahdotonta tai ainakin hyvin epätarkoituksenmukaista. Lukijoita ohjataan hyvien tapojen mukaiseen keskusteluun tarjoamalle heille sekä lyhyt että pitkä versio (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201412090151028) keskustelun säännöistä.  

Iltalehden käytössä on koneoppiva robotti, joka hylkää osan kommenteista suoraan, lähettää osan ihmismoderaattoreille tarkastettavaksi ja julkaisee osan suoraan. Robotti on opetettu kymmenientuhansien autenttisten viestien avulla tunnistamaan vihapuhetta tai loukkaavaa kieltä sisältävät kommentit. Ihmismoderaattoreiden tekemät moderointipäätökset opettavat robottia koko ajan paremmaksi.

Valtavan kommenttimäärän vuoksi tämä ennakkomoderointijärjestelmä ei ole aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat liputtaa jo julkaistuja kommentteja ja lähettää ne uudestaan ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Lisäksi jos yksittäistä uutista koskeva keskustelu äityy säännönmukaisen asiattomaksi, IL:n käytäntönä on sulkea keskustelu kokonaan ja poistaa siihen asti jätetyt kommentit näkyvistä. Toistuvasti asiattomia kommentteja jättäville keskustelijoille annetaan määräaikainen tai pysyvä porttikielto.

Iltalehden kommentointijärjestelmä on siis sekä ennakko- että jälkimoderoitu. Iltalehti katsoo uutiskommentoinnin moderoinnin täyttävän Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 1 vaatimuksen verkkosivujen seuraamisesta ja valvomisesta. Samoin Iltalehti täyttää kiistatta kohdan 4 vaatimuksen siitä, että yleisö voi ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen.

Liitteen kohta 2:

Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 2 mukaan toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Kantelu ei sisällä tulkintakehikkoa siihen, mikä kommentissa mahdollisesti loukkaisi ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa. Käsittelyynottopäätöksen perusteella Julkisen sanan neuvosto tulkitsee, että viestissä on kyse siitä, että kantelijan väitetään syyllistyneen insestiin.

Iltalehti olettaa, että kyse on kommentin loppuosasta, jossa puhutaan siskosta ja käytetään verbiä polkea, joka alatyylisessä puhekielessä voi viitata sukupuoliyhteyteen: ”Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”

Kantelun kohteena olevassa kommentissa ei ole mitään, mikä johdattelisi lukijan tulkitsemaan verbin polkea seksuaalissävytteisesti. Kommentoija voi yhtä hyvin ja jopa todennäköisemmin tarkoittaa sortamista, tallaamista tai jonkinlaisen vääryyden tekemistä.

Kommentoijat eivät tunne toisiaan, he eivät tiedä toistensa henkilöyksiä, he eivät tiedä toistensa ikiä tai sukupuolia eivätkä sitä, onko heillä siskoja tai muita perheenjäseniä. Siksi ajatus siitä, että anonyymi kommentoija syyttäisi toista insestistä on absurdi.

Pikemminkin kyse on kansan syvien rivien käymästä keskustelusta, jonka tyyli voi olla kyseenalaistakin. Kun kommentoija piruilee toiselle, että ”En tiennytkään, että vedät politiikan luontokuviinkin. Laitan tämän ainakin kahdesti että kaikki huomaavat. Pääsit siis karkuun taas tietokoneelle? Mitäs siskosi sanoo kun et sitä polje, vaan ole tietokoneella?”, hän huomauttaa, että toisella on tapana kommentoida ylettömän paljon politiikkaa ja ylipäänsä lähetellä huomattavan paljon viestejä Iltalehden uutiskeskusteluihin.

Iltalehti katsookin, ettei kantelun kohteena oleva lukijakommentti loukkaa ihmisarvoa. Koska kommentoijien henkilöydet eivät ole Iltalehden tiedossa tai lukijoiden tiedossa, eivätkä kommentoijat tunne toisiaan, eikä kommentissa ole tuotu esiin mitään yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, lehti katsoo, ettei kommentin julkaiseminen loukkaa myöskään yksityisyyden suojaa.

Iltalehti katsoo, ettei kantelijan esiin nostaman kommentin poistaminen ollut tarpeen, eikä lehti ole loukannut Journalistin ohjeiden liitteen kohtaa 2.

Iltalehti myöntää, että uutiskommenttien kielenkäyttö on hyvin vaihtelevaa ja värikästä ja poikkeaa joidenkin muiden medioiden valitsemasta linjasta. Kyse on kuitenkin valitusta linjasta, jonka päämääränä on mahdollisimman suuri ilmaisuvapaus ja se, että ihminen voi osallistua julkiseen keskusteluun, vaikka hänen ilmaisukeinonsa ja -tyylinsä ei täyttäisi tiukimpia hyvien tapojen vaatimuksia. Iltalehti haluaa suojella ja vaalia kaikkien ihmisten sananvapautta, vaikka heidän sanomansa ei vastaisikaan lehden omia arvoja.

 

Ratkaisu


Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.


Iltalehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kommentti edusti huonoa makua. Kommentti oli kuitenkin julkaisuympäristössään Iltalehden verkkokeskusteluissa ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai nimimerkkikirjoittajan yksityisyyttä. Nimimerkin henkilöllisyys ei ollut laajasti tunnistettavissa.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus linjata verkkokeskustelujensa taso, kunhan se pysyy Journalistin ohjeiden liitteen määrittelemissä rajoissa. Iltalehden yleisökommenteissa sallitaan nimimerkit ja laaja ilmaisunvapaus. Neuvosto katsoo, että osallistumalla keskusteluun kirjoittajat hyväksyvät keskustelun tason, jonka lehti on linjannut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 230 kertaa