PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7984/EJ/22

Vastaaja: Aamun Koitto

Asia: Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 6.4.2022

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Kantelu 22.2.2022

Kantelu kohdistuu Suomen ortodoksisen kirkon lehden Aamun Koiton numerossa 3/2021 (26.11.2021) julkaistuun juttuun, jonka otsikko on ”Patriarkka Bartolomeos ja Joe Biden: Ilmaisu ’Meidän presidenttimme’ hämmensi.”

https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen%20ortodoksinen%20kirkko&i=1c643d7e-db23-11eb-b137-00155d64030a

Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että patriarkka Bartolomeos olisi puhutellut Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia ”meidän presidentiksemme” tai ”presidentiksemme”:

”Valkoinen talo tiedotti, että lämpimän ja sydämellisen keskustelun aiheena oli taistelu pandemiaa vastaan, ilmastomuutokset ja ihmisen perusoikeuksiin kuuluva uskonnonvapaus. Tapaamisen yhteydessä patriarkka, joka on Turkin kansalainen, kutsui Joe Bidenia ’presidentiksemme’, mikä herätti ihmetystä kriitikoissa.”

Kantelun mukaan tekstikatkelman alussa mainittu ”Valkoinen talo tiedotti” antaa ymmärtää, että sitä on käytetty uutislähteenä kohdassa, joka kertoo patriarkan käyttäneen ilmaisua ”presidenttimme”. Valkoisen talon tiedotteessa ei kuitenkaan löydy tietoa tällaisesta puhuttelusta. Viittausta tällaiseen puhutteluun ei ole myöskään vierailua isännöineen kreikkalaisen hiippakunnan julkaisemista patriarkan huomioista tapaamisen jälkeen.

Väitettyä ”meidän presidentiksemme” tai ”presidentiksemme” puhuttelua on sen sijaan käsitelty tuoreeltaan monissa venäläisten tiedotusvälineiden uutisjulkaisuissa kriittiseen ja analysoivaan sävyyn. Aamun Koiton jutun katkelmassa yllä kohta ”mikä herätti ihmetystä kriitikoissa” ilmeisesti viittaa tähän.

Kantelijoiden käsityksen mukaan Aamun Koitto ei ole tarkistanut tietojaan mahdollisimman hyvin (JO 10). Jutussa mainitun puhuttelun ”meidän presidenttimme” julkaisun journalistisessa harkinnassa Aamun Koiton olisi pitänyt tarkistaa, mitä patriarkan puheista Yhdysvaltain presidentin tapaamisessa on julkaistu niissä lähteissä, joiden edustajat ovat todennäköisimmin olleet paikalla, kun tapaamisesta on tiedotettu. Myös venäläiset jutut viittaavat juuri näihin virallisiin tiedotteisiin. Kantelun mukaan ilmaisua ”meidän presidenttimme” on perusteltua pitää heidän lisäyksenään.

Kantelun  mukaan jutun lähteinä on käytetty kritiikittömästi vain venäläisiä uutislähteitä, vaikka Suomen ortodoksisen kirkon julkaiseman lehden toimituksessa ollaan tietoisia siitä, että Venäjän ortodoksinen kirkko on katkaissut suhteet patriarkka Bartolomeoksen johtamaan Ekumeeniseen patriarkaattiin. Jutussa viitataankin katkaistuihin suhteisiin, kun siinä todetaan, että ”Moskovan patriarkaatin yksipuolinen päätös katkaista ehtoollisyhteys Ekumeenisen patriarkaatin kanssa” johtui kirkollisesta tilanteesta Ukrainassa. Lehti ei ole pyrkinyt tarkistamaan julkaisemiaan tietoja mahdollisimman hyvin, vaan on päätynyt kritiikittömästi julkaisemaan sellaisia tietoja, joiden julkaisijalla on uutisen kohteeseen erittäin todennäköinen vahingoittamistarkoitus.

Kantelijat tähdentävät, että tieto pelkistä venäläisistä lähteistä jutun taustalla on Aamun Koiton itse ilmoittama. Aamun Koitto ei ole osoittanut muuta lähdettä sen väitteensä tueksi, että olisi käytetty ”meidän presidenttiämme” tai ”presidenttiämme”. Välirikosta johtuen venäläisillä tiedotusvälineillä on motiiveja julkaista ekumeenisesta patriarkasta kielteisiä, mahdollisesti paikkansapitämättömiä tietoja (JO 12).

Kantelun mukaan Suomen ortodoksisen kirkon oman lehden tulisi olla erityisen vastuullinen lukijoilleen patriarkka Bartolomeosta koskevassa uutisoinnissa, koska Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu hänen patriarkaattinsa alaisuuteen.

Kantelijat kertoivat lehden toimitukselle käsityksensä jutun perättömästä väitteestä. Kantelijat ja toimitus kävivät pitkän sähköpostikirjeenvaihdon.

2.12. Aamun Koitto julkaisi verkkosivuillaan oikaisun: ”Oikaisu Aamun Koiton printtiversiossa 3/2021 olleeseen Maailmalla-osion juttuun, jossa käsiteltiin patriarkka Bartolomeoksen ja presidentti Joe Bidenin kohtaamista ja patriarkan vierailua Yhdysvalloissa. Jutussa sanotaan, että patriarkka olisi käyttänyt Bidenista ilmaisua ’meidän presidenttimme’. Kyseistä ilmaisua ei kuitenkaan esiinny Valkoisen talon tai Ekumeenisen patriarkaatin julkaisemassa materiaalissa. Ilmaisua on kuitenkin käytetty venäjänkielisissä lähteissä, jotka on julkaistu kyseisenä ajankohtana, mm. uutissivustoilla ria.ru, vesti.ru, life.ru, patriarchia.ru, mospat.ru. Aamun Koitto pahoittelee!”

Kantelun mukaan oikaisu on puutteellinen, koska lehti ei selkeästi totea väitteensä patriarkan sanomisista olleen virheellinen. Oikaisussaan lehti ainoastaan toteaa, ettei kyseinen ilmaisu esiinny tietyissä uutislähteissä sekä sen, että ilmaisua on käytetty venäläisissä uutissivustoilla. Sitä, että  näistä kaksi on tosiasiallisesti Venäjän ortodoksisen kirkon tiedotuskanavia, ei kerrota.

Kantelun mukaan presidenttimme-väittämä on olennainen asiavirhe, jota ei oikaisussa korjattu. Jäi lukijan vastuulle päätellä oikaisusta jotain. Kantelun mukaan väittämän todennäköinen paikkansapitämättömyys tekee siitä olennaisen virheen, koska väittämä esiintyy jutun otsikossa ja sitä käsitellään itse jutussa.

21.2. Aamun Koitto julkaisi paperilehdessä 1/2022 tekstin, jonka otsikko oli ”Täsmennys”: ”Aamun Koiton printtiversiossa 3/2021 olleeseen juttuun, jossa käsiteltiin patriarkka Bartolomeoksen ja presidentti Joe Bidenin tapaamista Yhdysvalloissa. Jutussa sanotaan, että patriarkka olisi käyttänyt Bidenista ilmaisua ’meidän presidenttimme’. Kyseistä ilmaisua ei esiinny Valkoisen talon tai Ekumeenisen patriarkaatin julkaisemassa materiaalissa. Ilmaisua on käytetty venäjänkielisillä uutissivustoilla ria.ru, vesti.ru, life.ru, patriarchia.ru, mospat.ru.”

Aiemmin verkkolehden oikaisuun sisällytetyt pahoittelut oli jätetty pois. Kantelun mukaan täsmennyksessä lukijan vastuulle jää taas päätellä liikaa, ja paperilehden täsmennys on jopa verkkosivuston oikaisua puutteellisempi (JO 20).

Kantelun mukaan Aamun Koitto on vastuussa ensisijaisesti lukijoilleen siitä, että sen tiedot pitävät paikkansa. Todistustaakka on lehdellä, ei lukijoilla.

Päätoimittajan vastaus 22.3.2022

Aamun Koiton päätoimittajan Susanna Sompin mukaan kyseisen jutun kirjoitti Suomen ortodoksisen kirkon venäjänkielinen tiedottaja, jonka työpanoksesta osa ohjataan Aamun Koiton toimitukseen. Jutun julkaisun aikaan ei ollut syytä olettaa, etteikö jutun laatimiseen olisi käytetty lähteitä tarpeeksi kattavasti. Kirjoittaja käyttää päätyössään jatkuvasti erilaista lähdeaineistoa niin suomeksi, englanniksi kuin venäjäksikin.

Kantelijat kertovat olleensa yhteydessä lehden toimitukseen ja kertoneensa käsityksensä ”jutun perättömästä väitteestä”, niin kuin he asian ilmaisevat.

Aamun Koitto selvitti asiaa yhteydenoton jälkeen toimituksen sisällä. Selvityksessä kävi ilmi, että lähteitä oli jutussa käytetty yksipuolisesti. Kirjoittaja oli luottanut eräillä venäjänkielisillä uutissivustoilla olleisiin tietoihin, joiden mukaan patriarkka olisi käyttänyt ilmaisua ”meidän presidenttimme”. Niin ikään toimittajan käytössä olleissa Valkoisen talon tiedotteissa ilmaisusta ei ollut mainintaa.

Päätoimittaja toteaa kuitenkin, että mihinkään tiedotteeseen ei kirjata jokaista lausuttua sanaa, joten jälkikäteen asian voivat täydellä varmuudella tietää vain kyseisessä tilaisuudessa läsnä olleet henkilöt.

Aamun Koitto myöntää, että lähteisiin olisi pitänyt suhtautua kriittisemmin. Näin olisi pitänyt tehdä varsinkin sen vuoksi, että Moskovan patriarkaatin ja Ekumeenisen patriarkaatin välit ovat tulehtuneet. Tulehtuneet suhteet mainitaan jutun tekstissä. Aamun Koitto julkaisikin 3.12. verkkolehdessään ja 21.2.2022 seuraavassa painetussa numerossaan (1/2022) tekstit, joissa se kertoi lukijoille keskenään ristiriitaisista lähteistä. Samoin korjaus julkaistiin viipymättä Aamun Koiton Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä.

Verkkolehdessä teksti oli otsikoitu ”Oikaisu” ja painetussa lehdessä ”Täsmennys”. Jälkimmäiseen otsikkoon päädyttiin painetussa lehdessä sen vuoksi, että jutussa käytettyjen lähteiden ristiriitaisten tietojen toteamisessa ei ole kyse olennaisen asiavirheen oikaisusta.

Kantelijat vaativat, että Aamun Koitto oikaisisi olennaisena asiavirheenä jutussa olleen tiedon, jonka mukaan patriarkka olisi vierailunsa aikana käyttänyt ilmaisua ”meidän presidenttimme”. Kantelijat perustelevat vaatimustaan sillä, että sanontaa ei löydy Valkoisen talon tai Ekumeenisen patriarkaatin tiedotteista. He toteavat, että patriarkaattien ”välirikosta johtuen venäläisillä tiedotusvälineillä on motiiveja julkaista ekumeenisesta patriarkasta kielteisiä, mahdollisesti paikkansapitämättömiä tietoja”.

Päätoimittajan mukaan tämä onkin totta. Olennaista asiavirhettä ei kuitenkaan voi todentaa sen perusteella, että jokin jutussa käytetyistä lähteistä ”mahdollisesti” on julkistanut tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Patriarkaattien välirikon vuoksi on myös mahdollista, että Ekumeenisen patriarkaatin tiedotteista ja selostuksista patriarkalle kiusallinen muotoilu on jätetty pois. Ekumeeninen patriarkaatti ei myöskään itse ole kiistänyt tai oikaissut venäjänkielisillä uutissivustoilla esiintynyttä tietoa, vaikka voi olettaa, että se on ollut asiasta tietoinen.

Yhteenvetona päätoimittaja toteaa, että Aamun Koitto myöntää ja on kertonut myös lukijoilleen, että kantelun alaisessa jutussa lähteitä on käytetty yksipuolisesti. Olennaisen asiavirheen oikaisuun lehti ei kuitenkaan näe perusteita. Lisäksi Aamun Koitto teki asian korjaamiseksi viipymättä kaiken sen, mikä oli tehtävissä.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Suomen ortodoksisen kirkon lehti Aamun Koitto kertoi Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan ja Yhdysvaltain presidentin tapaamisesta. Turkinkreikkalainen patriarkka kutsui lehden mukaan presidenttiä tapaamisen yhteydessä ”meidän presidentiksemme”. Kantelijat pitivät väitettä perättömänä, koska se perustui venäläisiin lähteisiin eikä sitä mainittu tapaamisen osapuolten tiedotteissa. Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien välirikon takia venäläisillä lähteillä oli kantelijoiden mukaan ilmeinen vahingoittamistarkoitus. 

Lehti täsmensi verkossa ja seuraavassa paperilehdessä, että sen käyttämät lähteet olivat venäläisiä sivustoja, mutta ei myöntänyt asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvoston paikalla olleelta medialta saaman äänitallenteen mukaan patriarkka lausui tiedotustilaisuudessaan mm. seuraavasti: ”Therefore we express our abundant satisfaction with the meeting with president Biden today. Earlier with state secretary Blinken. He's a man – our president here – is a man of faith and man of vision and we know that he will offer to this wonderful country and to the world the best leadership and direction within his considerable powers.”

Vapaa suomennos kuuluu seuraavasti: ”Siksi ilmaisemme suuren tyytyväisyytemme tämänpäiväiseen tapaamiseen presidentti Bidenin kanssa. Aiemmin ulkoministeri Blinkenin kanssa. Hän on – meidän presidenttimme tässä/täällä – uskon ja näkemyksen mies, ja tiedämme, että hän tarjoaa suuren valtansa puitteissa tälle upealle maalle ja maailmalle parasta johtajuutta ja ohjausta.”

Neuvosto toteaa, että väite Yhdysvaltain presidenttiin viittaamisesta ”meidän presidenttinämme” ei ollut olennainen asiavirhe. Termin alkuperäinen tarkoitus oli kuitenkin monitulkintainen, ja Aamun Koiton lähteet olivat tulkinneet sen vääristyneesti. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamun Koitto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 799 kertaa