2022 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 7979/MTV/22

Vastaaja: MTV

Asia: Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 6.4.2022

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Kantelu 17.2.2022

Kantelu kohdistuu MTV Uutisten 27.12.2021 kello 22 lähettämään uutislähetykseen.

Kantelun on tehnyt Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry. Kantelun mukaan AKT:n tukityötaistelutoimenpiteitä käsitellyt uutisjuttu sisälsi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kertomana harhaanjohtavia tietoja AKT:n toiminnasta. Toimitusjohtaja lausui seuraavaa: ”Kyllä tämä on uskomatonta mafiamaista toimintaa. Helsingin käräjäoikeus on yksiselitteisesti todennut tämän saarron laittomaksi, mutta AKT ei välitä pätkän vertaa tästä käräjäoikeuden päätöksestä ja asettuu tällä tavalla Suomen lain yläpuolelle.”

Kantelussa todetaan, että kyseinen työtaistelutoimi oli AKT:n laillinen tukitoimi toiselle ammattiliitolle. Myöhemmin myös Helsingin käräjäoikeuden uhkasakko, johon toimitusjohtaja haastattelussa viittasi, peruttiin.

Kantelun mukaan ammattiliiton laillisen ja tässä tapauksessa solidaarisuuteen perustuvan työtaistelun nimittäminen ”mafiamaiseksi toiminnaksi” ja vertaaminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen on sekä harhaanjohtavaa että tosiasioiden ja hyvän tavan vastaista. Myös syytökset laittomuuksista johtavat ihmisiä harhaan. Kantelun mukaan vertauksille ei ole pohjaa sen enempää menneisyydessä kuin nykyisyydessä, sillä suomalainen ammattiyhdistysliike, mukaan lukien AKT ja sen edeltäjät, ovat edistäneet ja tukeneet demokratiaa ja laillisuutta.

AKT pyysi MTV:tä korjaamaan ”uutislähetyksessään luomansa virheellisen mielikuvan pikaisesti toteamalla, että AKT:n työtaistelutoimi on laillinen ja oikeutettu tapa ajaa työväestön oikeuksia suomalaisessa työelämässä”. MTV kieltäytyi korjaamasta juttuaan.

Päätoimittajan vastaus 15.3.2022

Vastaava päätoimittaja Tomi Einonen toteaa, että kantelu koskee uutista, joka sisälsi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan kommentin AKT:n asettamaan saartoon Keitele Groupia vastaan. Käräjäoikeus oli uhkasakon nojalla määrännyt saarron lopetettavaksi, eli oikeus piti päätoimittajan mukaan saartoa jutun tekohetkellä laittomana. Varsinaisessa työtaistelussa AKT ei ollut osapuoli, vaan se halusi saarrolla tukea Teollisuusliittoa.

Päätoimittaja toteaa, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan lausunto on työtaistelun toisen osapuolen kommentti kärjistyneen kiistan keskellä. Toimitusjohtaja on tehnyt sanavalintansa itse, ne eivät ole toimituksen valintoja. Hänen ilmaisunsa ”mafiamainen toiminta” on kärjekäs, ja on mahdollista, että AKT tai jotkut sen jäsenet kokevat lausunnon loukkaavana. Jonkun loukkaantuminen ei kuitenkaan voi olla peruste sille, etteikö tiedotusväline voisi julkaista kärjekkäitäkin mielipiteitä yhteiskunnallisen kiistan tiimellyksessä. Päätoimittajan mukaan on syytä huomata, ettei toimitusjohtaja väitä AKT:n olevan mafia tai syytä ketään yksittäistä AKT:n jäsentä nimeltä mainiten tai edes nimeltä mainitsematta mafiosoksi. Hän puhuu ”mafiamaisesta toiminnasta”, kun AKT ei noudata käräjäoikeuden päätöstä eli noudata Suomen lakia.

Päätoimittajan mukaan lausunnon julkaiseminen kuuluu normaaliin tiedonvälitykseen, ja vaikka ilmaisu sisältää kielteisen kielikuvan, ei sen julkaiseminen ole hyvän journalistisen tavan vastaista. Yleisön voi vankoin perustein olettaa ymmärtävän lausunnon kontekstin. Se on yhden osapuolen tunteenomainen kommentti kärjistyneessä työmarkkinatilanteessa. Tässä kontekstissa mainitun sanavalinnan tosiasiapohjaisuutta on päätoimittajan mukaan järjetöntä ruotia. 
 
Päätoimittajan mukaan uutisesta käy aivan selkeästi ilmi, että kyse on toimitusjohtajan näkemyksestä. Hän lausuu uutisessa oman tai Suomen Yrittäjien mielipiteen. Uutisjutussa on myös kuultu eri osapuolia, ja sekä AKT:n että Suomen Yrittäjien edustajat ovat jutun aiheen kannalta olennaisia henkilöitä. Päätoimittaja toteaa, että julkisuuden käyttäminen vastapuolen arvosteluun on politiikassa ja varsinkin ay-politiikassa tavallista, minkä vuoksi arvostelun kohteilta voi edellyttää paksunahkaisuutta. Jutussa ei päätoimittajan mukaan ole asiavirhettä, joten siinä ei ole myöskään mitään korjattavaa.
 
Päätoimittaja toteaa, että uutinen, josta AKT on kannellut, on tehty sen hetkisten tietojen perusteella. Tuossa vaiheessa oli voimassa käräjäoikeuden langettama uhkasakko. Olennaista kuitenkin on, että AKT:n ja Keitele Groupin kärhämä oli sivujuonne varsinaisessa kiistassa, joka puolestaan oli Teollisuusliiton ja Keitele Groupin välinen. Sitä MTV on seurannut alusta loppuun:
Keitele Group aloittaa tes-neuvottelut Teollisuusliiton kanssa, saarrot puretaan
Neuvottelutulos syntyi! Keitele Groupia koskeva lakon uhka peruuntui

Päätoimittaja myöntää, että olisi ollut hyvä, että myös uhkasakon perumisesta olisi uutisoitu, mutta virhettä voi hänen mukaansa pitää vähäisenä ottaen huomioon, ettei MTV erikseen uutisoinut uhkasakon langettamistakaan. Päätoimittajan mukaan Julkisen sanan neuvoston langettava päätös seurantauutisen puuttumisesta olisi todella mullistava ennakkotapaus, joka asettaisi uutismediat kohtuuttoman tilanteen eteen. Päätoimittajan mukaan jokainen alalla työskentelevä tietää, että vähäisempiä uutisia saattaa jäädä seuraamatta loppuun asti – sitä tapahtuu, koska se on inhimillistä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

MTV Uutisten television uutislähetyksessä kerrottiin ammattiliiton työnseisauksesta. Jutussa työnseisauksen perusteista kertoi liiton puheenjohtaja ja työnseisausta ja sen taustalla ollutta liiton saartotoimenpidettä kommentoi yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo toimitusjohtajan väitteen liiton toiminnan mafiamaisuudesta olleen kielikuvalla ilmaistu mielipide eikä korjausta vaativa olennainen asiavirhe. Hänen väitteensä siitä, että käräjäoikeus olisi yksiselitteisesti todennut saarron laittomaksi oli vähintäänkin kiistanalainen tulkinta, sillä käräjäoikeus oli tehnyt päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta eikä ottanut kantaa saarron laillisuuteen. Tätä ei kuitenkaan tuotu esiin korjauspyynnössä, joten neuvosto ei käsittele väitteen mahdollista virheellisyyttä tai lähdekritiikin pettämistä tältä osin.

Neuvosto toteaa, että koska käräjäoikeuden käsittelyn keskeneräisyys oli tuotu MTV:n tietoon kirjeenvaihdossa, MTV:n olisi ollut suotavaa seurata uutistapahtumaa uutisoimalla myöhemmin myös siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja oli viitannut. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei puute aiheuta langettavaa päätöstä, sillä kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta, johon liittyviä jatkouutisoinnin tarpeita ei voi edellyttää toimituksen kaikenkattavasti oma-aloitteisesti huomaavan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1203 kertaa