7979/MTV/22

Vapauttava

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Kantelu 17.2.2022

Kantelu kohdistuu MTV Uutisten 27.12.2021 kello 22 lähettämään uutislähetykseen.

Kantelun on tehnyt Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry. Kantelun mukaan AKT:n tukityötaistelutoimenpiteitä käsitellyt uutisjuttu sisälsi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen kertomana harhaanjohtavia tietoja AKT:n toiminnasta. Toimitusjohtaja lausui seuraavaa: ”Kyllä tämä on uskomatonta mafiamaista toimintaa. Helsingin käräjäoikeus on yksiselitteisesti todennut tämän saarron laittomaksi, mutta AKT ei välitä pätkän vertaa tästä käräjäoikeuden päätöksestä ja asettuu tällä tavalla Suomen lain yläpuolelle.”

Kantelussa todetaan, että kyseinen työtaistelutoimi oli AKT:n laillinen tukitoimi toiselle ammattiliitolle. Myöhemmin myös Helsingin käräjäoikeuden uhkasakko, johon toimitusjohtaja haastattelussa viittasi, peruttiin.

Kantelun mukaan ammattiliiton laillisen ja tässä tapauksessa solidaarisuuteen perustuvan työtaistelun nimittäminen ”mafiamaiseksi toiminnaksi” ja vertaaminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen on sekä harhaanjohtavaa että tosiasioiden ja hyvän tavan vastaista. Myös syytökset laittomuuksista johtavat ihmisiä harhaan. Kantelun mukaan vertauksille ei ole pohjaa sen enempää menneisyydessä kuin nykyisyydessä, sillä suomalainen ammattiyhdistysliike, mukaan lukien AKT ja sen edeltäjät, ovat edistäneet ja tukeneet demokratiaa ja laillisuutta.

AKT pyysi MTV:tä korjaamaan ”uutislähetyksessään luomansa virheellisen mielikuvan pikaisesti toteamalla, että AKT:n työtaistelutoimi on laillinen ja oikeutettu tapa ajaa työväestön oikeuksia suomalaisessa työelämässä”. MTV kieltäytyi korjaamasta juttuaan.

Päätoimittajan vastaus 15.3.2022

Vastaava päätoimittaja Tomi Einonen toteaa, että kantelu koskee uutista, joka sisälsi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan kommentin AKT:n asettamaan saartoon Keitele Groupia vastaan. Käräjäoikeus oli uhkasakon nojalla määrännyt saarron lopetettavaksi, eli oikeus piti päätoimittajan mukaan saartoa jutun tekohetkellä laittomana. Varsinaisessa työtaistelussa AKT ei ollut osapuoli, vaan se halusi saarrolla tukea Teollisuusliittoa.

Päätoimittaja toteaa, että Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan lausunto on työtaistelun toisen osapuolen kommentti kärjistyneen kiistan keskellä. Toimitusjohtaja on tehnyt sanavalintansa itse, ne eivät ole toimituksen valintoja. Hänen ilmaisunsa ”mafiamainen toiminta” on kärjekäs, ja on mahdollista, että AKT tai jotkut sen jäsenet kokevat lausunnon loukkaavana. Jonkun loukkaantuminen ei kuitenkaan voi olla peruste sille, etteikö tiedotusväline voisi julkaista kärjekkäitäkin mielipiteitä yhteiskunnallisen kiistan tiimellyksessä. Päätoimittajan mukaan on syytä huomata, ettei toimitusjohtaja väitä AKT:n olevan mafia tai syytä ketään yksittäistä AKT:n jäsentä nimeltä mainiten tai edes nimeltä mainitsematta mafiosoksi. Hän puhuu ”mafiamaisesta toiminnasta”, kun AKT ei noudata käräjäoikeuden päätöstä eli noudata Suomen lakia.

Päätoimittajan mukaan lausunnon julkaiseminen kuuluu normaaliin tiedonvälitykseen, ja vaikka ilmaisu sisältää kielteisen kielikuvan, ei sen julkaiseminen ole hyvän journalistisen tavan vastaista. Yleisön voi vankoin perustein olettaa ymmärtävän lausunnon kontekstin. Se on yhden osapuolen tunteenomainen kommentti kärjistyneessä työmarkkinatilanteessa. Tässä kontekstissa mainitun sanavalinnan tosiasiapohjaisuutta on päätoimittajan mukaan järjetöntä ruotia. 
 
Päätoimittajan mukaan uutisesta käy aivan selkeästi ilmi, että kyse on toimitusjohtajan näkemyksestä. Hän lausuu uutisessa oman tai Suomen Yrittäjien mielipiteen. Uutisjutussa on myös kuultu eri osapuolia, ja sekä AKT:n että Suomen Yrittäjien edustajat ovat jutun aiheen kannalta olennaisia henkilöitä. Päätoimittaja toteaa, että julkisuuden käyttäminen vastapuolen arvosteluun on politiikassa ja varsinkin ay-politiikassa tavallista, minkä vuoksi arvostelun kohteilta voi edellyttää paksunahkaisuutta. Jutussa ei päätoimittajan mukaan ole asiavirhettä, joten siinä ei ole myöskään mitään korjattavaa.
 
Päätoimittaja toteaa, että uutinen, josta AKT on kannellut, on tehty sen hetkisten tietojen perusteella. Tuossa vaiheessa oli voimassa käräjäoikeuden langettama uhkasakko. Olennaista kuitenkin on, että AKT:n ja Keitele Groupin kärhämä oli sivujuonne varsinaisessa kiistassa, joka puolestaan oli Teollisuusliiton ja Keitele Groupin välinen. Sitä MTV on seurannut alusta loppuun:
Keitele Group aloittaa tes-neuvottelut Teollisuusliiton kanssa, saarrot puretaan
Neuvottelutulos syntyi! Keitele Groupia koskeva lakon uhka peruuntui

Päätoimittaja myöntää, että olisi ollut hyvä, että myös uhkasakon perumisesta olisi uutisoitu, mutta virhettä voi hänen mukaansa pitää vähäisenä ottaen huomioon, ettei MTV erikseen uutisoinut uhkasakon langettamistakaan. Päätoimittajan mukaan Julkisen sanan neuvoston langettava päätös seurantauutisen puuttumisesta olisi todella mullistava ennakkotapaus, joka asettaisi uutismediat kohtuuttoman tilanteen eteen. Päätoimittajan mukaan jokainen alalla työskentelevä tietää, että vähäisempiä uutisia saattaa jäädä seuraamatta loppuun asti – sitä tapahtuu, koska se on inhimillistä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

MTV Uutisten television uutislähetyksessä kerrottiin ammattiliiton työnseisauksesta. Jutussa työnseisauksen perusteista kertoi liiton puheenjohtaja ja työnseisausta ja sen taustalla ollutta liiton saartotoimenpidettä kommentoi yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja.

Julkisen sanan neuvosto katsoo toimitusjohtajan väitteen liiton toiminnan mafiamaisuudesta olleen kielikuvalla ilmaistu mielipide eikä korjausta vaativa olennainen asiavirhe. Hänen väitteensä siitä, että käräjäoikeus olisi yksiselitteisesti todennut saarron laittomaksi oli vähintäänkin kiistanalainen tulkinta, sillä käräjäoikeus oli tehnyt päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta eikä ottanut kantaa saarron laillisuuteen. Tätä ei kuitenkaan tuotu esiin korjauspyynnössä, joten neuvosto ei käsittele väitteen mahdollista virheellisyyttä tai lähdekritiikin pettämistä tältä osin.

Neuvosto toteaa, että koska käräjäoikeuden käsittelyn keskeneräisyys oli tuotu MTV:n tietoon kirjeenvaihdossa, MTV:n olisi ollut suotavaa seurata uutistapahtumaa uutisoimalla myöhemmin myös siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja oli viitannut. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei puute aiheuta langettavaa päätöstä, sillä kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta, johon liittyviä jatkouutisoinnin tarpeita ei voi edellyttää toimituksen kaikenkattavasti oma-aloitteisesti huomaavan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.