2022 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 7946/YLE/22

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 6.4.2022

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelu 23.1.2022

Kantelu kohdistuu Ylen 11.1.2022 julkaisemaan nettijuttuun Rovaniemen kaupungin taloushallinnon ulko-ovi on käynyt tiuhaan sekä saman aiheen käsittelyyn Ylen alueellisissa radiouutisissa 7.1.2022 ja alueellisissa tv-uutisissa 11.1.2022.

Jutuissa kerrottiin Rovaniemen kaupungin taloushallinnossa työskennelleiden kantelijan ja toisen henkilön irtisanoutuneen kaupungin palveluksesta sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Kantelijan mukaan hänellä ei ole mitään tekemistä näiden sijoitusepäselvyyksien kanssa, joten hänen nimensä mainitseminen kyseisen aiheen yhteydessä loukkaa ja antaa suurelle yleisölle kuvan, että kantelija olisi tavalla tai toisella sotkeutunut sijoitusepäselvyyksiin. Kantelija katsoo, että hänen mainettaan työntekijänä on tahrattu sellaisella perusteella, joka ei koske häntä mitenkään. Kantelija kertoo irtisanoutuneensa kaupungin palveluksesta ihan muista syistä, joista hän on kertonut Ylelle lähettämässään oikaisuvaatimukseksi otsikoimassaan viestissä. Viestissään kantelija viittasi myös vastineoikeuteen.

Yle teki oikaisun, jossa kerrottiin, että todellisuudessa kaupunki tiedotti sijoitusepäselvyyksistä vasta kuukausia sen jälkeen, kun kantelija ja toinen jutuissa mainittu henkilö olivat irtisanoutuneet. Kantelun mukaan virheen korjaus ei ole riittävä, sillä siinä ei kerrota kantelijan Ylelle ilmoittamaa irtisanoutumisensa syytä.


Päätoimittajan vastaus 24.2.2022

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että jutuissa kerrottiin alkujaan, että kaksi henkilöä olisi irtisanoutunut kesällä 2020 sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Todellisuudessa henkilöt irtisanoutuivat kyllä tuolloin kesällä, mutta kaupunki tiedotti asiasta julkisesti vasta marraskuussa 2020. Kun virhe havaittiin, se korjattiin viipymättä seuraavan päivän alueellisessa tv- ja radiouutislähetyksessä sekä alkuperäisessä verkkojutussa. Virheen korjaamisen alleviivaamiseksi siitä tehtiin vielä erillinen oikaisuartikkeli.

Alueellisia tv-uutislähetyksiä on päivässä kaksi ja oikaisu meni näistä jälkimmäisessä eli pidemmässä, koska sillä on enemmän katsojia. Näin virheen korjaus saavutti päätoimittajan mukaan laajemman yleisön. Tämän lisäksi virhe on korjattu alueellisessa radiouutislähetyksessä.

Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut jutuissa mainitussa organisaatiossa sen verran korkeassa asemassa, että hänen mainitsemisensa nimeltä erikseen uutisessa on ollut oikeutettua. Samanaikaista kuulemista ei ole pidetty välttämättömänä, sillä jutuissa nimeltä mainitut henkilöt eivät joudu erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutuissa ei ole alunperinkään käyty tarkemmin läpi heidän kohdaltaan työsuhteen päättymisen syitä, vaan heidän kerrotaan vain yleisesti irtisanoutuneen.

Päätoimittajan mukaan uutisoinnin aihetta eli irtisanoutumisten tavallista suurempaa määrää käsitellään jutuissa yleisellä tasolla. Juttu pyrkii selvittämään sitä, miten organisaatio selviää laajoista henkilöstömuutoksista. Aihepiirin käsittely on kantelijan osalta siis Journalistin ohjeiden 24. kohdan mukaista tavanomaista keskustelua asiasta, eikä tämä oikeuta samanaikaiseen kuulemiseen. Aihepiirin yleisyyttä on korostettu hakemalla kommentit Rovaniemen kaupungin henkilöstöjohtajalta.

Päätoimittajan mukaan talousasioihin viitattiin, koska ne kertovat yleisesti organisaation silloisista myllerryksistä samoin kuin maininta samana vuonna aloittaneesta uudesta kaupunginjohtajasta. Kokonaisuudessaan nämä kaikki muutokset kuvaavat sitä, millaisessa tilanteessa uusia työntekijöitä kaipaava organisaatio on.

Päätoimittajan mukaan jutuissa ei ole missään vaiheessa väitetty kenenkään irtisanoutuneen sijoitusepäselvyyksien takia. Hänen mukaansa on toki mahdollista ajatella, että tilanne on aiheuttanut organisaatiolle jonkinlaista mainehaittaa, eikä se siksi ole enää houkuttavin työpaikka. Tällainenkaan tulkinta ei päätoimittajan mukaan silti aseta nimeltä mainittuja henkilöitä alttiiksi erittäin kielteiselle julkisuudelle. Missään vaiheessa jutuissa ei ole väitetty, että irtisanoutuneet olisivat syyllistyneet mihinkään tai olleet osallisina sijoitusepäselvyyksien syntyyn. Yksittäisten työntekijöiden irtisanoutumisen perusteita ei ole spekuloitu, eikä niissä päätoimittajan mukaan siksi ole ollut myöskään korjattavaa.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Yle käsitteli nettijutussaan sekä Lapin alueellisissa radion ja tv:n uutislähetyksissä suurta henkilöstön vaihtuvuutta Rovaniemen kaupungin talous- ja rahoituspalvelut -yksikössä. Jutuissa väitettiin, että kantelija ja toinen henkilö olivat irtisanoutuneet kaupungin palveluksesta sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Yle korjasi juttuaan kaikissa välineissä kertomalla, että kaupunki tiedotti sijoitusepäselvyyksistä vasta kuukausia irtisanoutumisten jälkeen.

Kantelija on kertonut, että hän ei ole valmistellut sijoituspäätöksiä vaan on pyynnöstä selvittänyt kaupunginhallitukselle tehtyihin sijoituksiin liittyviä toimenpidevaihtoehtoja. Hän on myös irtisanoutumisensa jälkeen kommentoinut julkisuudessa kaupungin sijoitustoimintaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka sijoitusepäselvyyksistä ja kantelijan irtisanoutumisesta samassa yhteydessä kertominen jätti tilaa kielteisille tulkinnoille, se ei asettanut häntä niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1238 kertaa