PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7946/YLE/22

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 6.4.2022

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelu 23.1.2022

Kantelu kohdistuu Ylen 11.1.2022 julkaisemaan nettijuttuun Rovaniemen kaupungin taloushallinnon ulko-ovi on käynyt tiuhaan sekä saman aiheen käsittelyyn Ylen alueellisissa radiouutisissa 7.1.2022 ja alueellisissa tv-uutisissa 11.1.2022.

Jutuissa kerrottiin Rovaniemen kaupungin taloushallinnossa työskennelleiden kantelijan ja toisen henkilön irtisanoutuneen kaupungin palveluksesta sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Kantelijan mukaan hänellä ei ole mitään tekemistä näiden sijoitusepäselvyyksien kanssa, joten hänen nimensä mainitseminen kyseisen aiheen yhteydessä loukkaa ja antaa suurelle yleisölle kuvan, että kantelija olisi tavalla tai toisella sotkeutunut sijoitusepäselvyyksiin. Kantelija katsoo, että hänen mainettaan työntekijänä on tahrattu sellaisella perusteella, joka ei koske häntä mitenkään. Kantelija kertoo irtisanoutuneensa kaupungin palveluksesta ihan muista syistä, joista hän on kertonut Ylelle lähettämässään oikaisuvaatimukseksi otsikoimassaan viestissä. Viestissään kantelija viittasi myös vastineoikeuteen.

Yle teki oikaisun, jossa kerrottiin, että todellisuudessa kaupunki tiedotti sijoitusepäselvyyksistä vasta kuukausia sen jälkeen, kun kantelija ja toinen jutuissa mainittu henkilö olivat irtisanoutuneet. Kantelun mukaan virheen korjaus ei ole riittävä, sillä siinä ei kerrota kantelijan Ylelle ilmoittamaa irtisanoutumisensa syytä.


Päätoimittajan vastaus 24.2.2022

Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että jutuissa kerrottiin alkujaan, että kaksi henkilöä olisi irtisanoutunut kesällä 2020 sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Todellisuudessa henkilöt irtisanoutuivat kyllä tuolloin kesällä, mutta kaupunki tiedotti asiasta julkisesti vasta marraskuussa 2020. Kun virhe havaittiin, se korjattiin viipymättä seuraavan päivän alueellisessa tv- ja radiouutislähetyksessä sekä alkuperäisessä verkkojutussa. Virheen korjaamisen alleviivaamiseksi siitä tehtiin vielä erillinen oikaisuartikkeli.

Alueellisia tv-uutislähetyksiä on päivässä kaksi ja oikaisu meni näistä jälkimmäisessä eli pidemmässä, koska sillä on enemmän katsojia. Näin virheen korjaus saavutti päätoimittajan mukaan laajemman yleisön. Tämän lisäksi virhe on korjattu alueellisessa radiouutislähetyksessä.

Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut jutuissa mainitussa organisaatiossa sen verran korkeassa asemassa, että hänen mainitsemisensa nimeltä erikseen uutisessa on ollut oikeutettua. Samanaikaista kuulemista ei ole pidetty välttämättömänä, sillä jutuissa nimeltä mainitut henkilöt eivät joudu erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutuissa ei ole alunperinkään käyty tarkemmin läpi heidän kohdaltaan työsuhteen päättymisen syitä, vaan heidän kerrotaan vain yleisesti irtisanoutuneen.

Päätoimittajan mukaan uutisoinnin aihetta eli irtisanoutumisten tavallista suurempaa määrää käsitellään jutuissa yleisellä tasolla. Juttu pyrkii selvittämään sitä, miten organisaatio selviää laajoista henkilöstömuutoksista. Aihepiirin käsittely on kantelijan osalta siis Journalistin ohjeiden 24. kohdan mukaista tavanomaista keskustelua asiasta, eikä tämä oikeuta samanaikaiseen kuulemiseen. Aihepiirin yleisyyttä on korostettu hakemalla kommentit Rovaniemen kaupungin henkilöstöjohtajalta.

Päätoimittajan mukaan talousasioihin viitattiin, koska ne kertovat yleisesti organisaation silloisista myllerryksistä samoin kuin maininta samana vuonna aloittaneesta uudesta kaupunginjohtajasta. Kokonaisuudessaan nämä kaikki muutokset kuvaavat sitä, millaisessa tilanteessa uusia työntekijöitä kaipaava organisaatio on.

Päätoimittajan mukaan jutuissa ei ole missään vaiheessa väitetty kenenkään irtisanoutuneen sijoitusepäselvyyksien takia. Hänen mukaansa on toki mahdollista ajatella, että tilanne on aiheuttanut organisaatiolle jonkinlaista mainehaittaa, eikä se siksi ole enää houkuttavin työpaikka. Tällainenkaan tulkinta ei päätoimittajan mukaan silti aseta nimeltä mainittuja henkilöitä alttiiksi erittäin kielteiselle julkisuudelle. Missään vaiheessa jutuissa ei ole väitetty, että irtisanoutuneet olisivat syyllistyneet mihinkään tai olleet osallisina sijoitusepäselvyyksien syntyyn. Yksittäisten työntekijöiden irtisanoutumisen perusteita ei ole spekuloitu, eikä niissä päätoimittajan mukaan siksi ole ollut myöskään korjattavaa.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Yle käsitteli nettijutussaan sekä Lapin alueellisissa radion ja tv:n uutislähetyksissä suurta henkilöstön vaihtuvuutta Rovaniemen kaupungin talous- ja rahoituspalvelut -yksikössä. Jutuissa väitettiin, että kantelija ja toinen henkilö olivat irtisanoutuneet kaupungin palveluksesta sen jälkeen, kun kaupungin sijoitusepäselvyydet tulivat julki. Yle korjasi juttuaan kaikissa välineissä kertomalla, että kaupunki tiedotti sijoitusepäselvyyksistä vasta kuukausia irtisanoutumisten jälkeen.

Kantelija on kertonut, että hän ei ole valmistellut sijoituspäätöksiä vaan on pyynnöstä selvittänyt kaupunginhallitukselle tehtyihin sijoituksiin liittyviä toimenpidevaihtoehtoja. Hän on myös irtisanoutumisensa jälkeen kommentoinut julkisuudessa kaupungin sijoitustoimintaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka sijoitusepäselvyyksistä ja kantelijan irtisanoutumisesta samassa yhteydessä kertominen jätti tilaa kielteisille tulkinnoille, se ei asettanut häntä niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 613 kertaa