7939/UL/22

Vapauttava

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Kantelu 4.1.2022

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 4.12.2021 julkaistuun juttuun, joka kertoo valokuvataiteilijan julkaisemasta kirjasta. Painetussa lehdessä jutun otsikko on Albumi: Kuvia pysäkeistä. Jutun verkkoversion otsikko on Pysäkillä aika kuluu.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008409934.html 

Kantelun mukaan jutun kuvatekstissä on laitettu kirjailija Lewis Carrollin nimiin sitaatti, joka ei ole Carrollin: ”’Miten pitkä on ikuisuus’, kysyy Liisa. ’Joskus vain yksi sekunti’, vastaa Valkoinen Kani.”

Kantelun mukaan tämä on olennainen asiavirhe, joka on otettu kritiikittömästi suoraan valokuvataiteilijan kirjasta. Kantelija lähetti toimitukseen mielipidekirjoitukseksi otsikoidun sähköpostiviestin, jossa hän kertoi virheestä. Hän ei saanut vastausta eikä virhettä oikaistu.

Kantelun mukaan tiedotusvälineiden tulee tarkistaa julkaisemiensa tietojen paikkansapitävyys, vaikka asiasisältö olisi aiemmin julkaistu jossain luotettavaksi arvioidussa lähteessä. Kantelijan mukaan kirjan Liisan seikkailut ihmemaassa koko teksti on saatavissa sähköisessä muodossa, ja sitaatin aitouden tarkistaminen olisi käynyt vaikeudetta ja nopeasti. Toimittaja olisi voinut myös kysyä asiaa kirjallisuudentutkijoilta.

Päätoimittajan vastaus 28.2.2022

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi Joulukuun 2021 Kuukausiliitteen Albumi-palstalla joitakin kuvia valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen uudesta kirjasta Pysäkkiaikakirjat. Toimitus päätti julkaista kuvat yhdessä Inkisen omien kuvatekstien kanssa, koska ne olivat osa teosta ja lisäksi journalistisesta näkökulmasta osuvat. Asia kerrottiin jutun tekstissä: ”Myös tämän jutun kuvatekstit ovat teoksesta.”

Kuvatekstit olivat siis siteerauksia käsiteltävästä teoksesta. Päätoimittajan mukaan ratkaisu oli journalistisesti perusteltu.

Päätoimittajan mukaan neuvoston käsittelyyn ottama kysymys mahdollisesta asiavirheestä on aiheellinen. Kovin ilmeisestä virheestä ei ole kysymys, vaikka se Lewis Carrollin tuotantoon perehtyneen näkökulmasta voikin räikeältä ja itsestään selvältä vaikuttaa. Kyseinen sitaatti on merkitty mahdollisesti jopa tuhansissa lähteissä nimenomaan Carrollin nimiin. Toimitus pyrki selvittämään sitaatin alkuperää tätä JSN:lle annettavaa vastausta varten. Tässä tarkistustyössä meni useita tunteja, vaikka tiedettiin kantelun perusteella epäillä virhettä. Ilman tämänkaltaista etukäteistietoa virheen huomaaminen ja todentaminen ennen julkaisua olisi ollut erittäin epätodennäköistä ja jopa mahdotonta. Missään tapauksessa asia ei olisi ollut helposti tavanomaisen huolellisessa journalistisessa prosessissa tarkistettavissa, kuten kantelija väittää.

Päätoimittaja toteaa, että selvitystyön perusteella on ilmeistä, että kantelija voi olla väitteineen oikeassa. Sitaatti on selvityksen mukaan peräisin Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa  -elokuvasta, josta se on internetissä siirtynyt Lewis Carrollin nimiin. On toki mahdollista, että sitaatti on esiintynyt jossain jo ennen Burtonin elokuvaa. Tähän HS ei kuitenkaan onnistunut saamaan varmuutta.

Helsingin Sanomat katsoo tekemiensä tarkistusten pohjalta, että sitaatin lähteytys Lewis Carrollin nimiin on virhe. Kyse ei kuitenkaan ole Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta asiavirheestä. Toimitus ei ole laiminlyönyt tietojen tarkistamista. Kyse on tunnetusta sitaatista, jonka alkuperänä pidetään hyvin yleisesti, lukuisissa lähteissä Lewis Carrollia. Toimituksella ei ollut perusteltua syytä epäillä virhettä kuvatekstissä tai sen lähdetiedoissa.

Helsingin Sanomat kiinnittää huomiota myös siihen, että kuvateksti oli kokonaisuudessaan siteeraus valokuvataiteilija Juha-Pekka Inkisen teoksesta. Asia kerrottiin selkeästi lukijoille. On perusteltua tarkastella asiaa myös siitä näkökulmasta, että kuvatekstiin sisältyvä virhe on osa teoksesta tehtyä suoraa lainausta ja siten osa alkuperäistä teosta. Kuvatekstin korjailu olisi tuottanut poikkeaman suhteessa lainattuun teokseen. Myös tämä voitaisiin haastaa virheellisenä.

Kantelija on lähestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitettä sähköpostitse 5.12.2021. Viesti on otsikoitu mielipidekirjoitukseksi ja osoitettu Kuukausiliitteen mielipidesivulle. Kuukausiliitteellä ei ole varsinaista mielipidesivua, vaikka ajoittain lehden kirjoituksia koskevia lukijoiden kommentteja julkaistaankin. Oikaisujen osalta Kuukausiliite noudattaa HS:n käytäntöjä.

Kantelijan viestiä toimitukselle ei tulkittu oikaisupyynnöksi, vaan hänen pyrkimyksekseen saattaa mielipiteensä Kuukausiliitteen lukijoiden tietoon. Päätoimittaja katsoo, että tällä on merkitystä sen arvioinnissa, kuinka lehti onnistui oikaisuprosessissaan tämän tapauksen kohdalla.

Kuukausiliitteen vastuuhenkilö sairastui joulukuun alussa. Lehteä koskevan palautteen ja mahdollisten oikaisupyyntöjen seuranta järjestettiin asianmukaisesti väliaikaisjärjestelyin, samoin kuin Kuukausiliitteen sisällöntuotannon ohjaus. Palautteen osalta tilapäisjärjestelyissä keskeinen tavoite oli havaita toimitukseen saapuneet oikaisupyynnöt riittävän ajoissa ja reagoida niihin. Tässä seulonnassa kantelijan lähettämä viesti ei aiheuttanut välittömiä toimenpiteitä, koska otsikko tai muut asiasanat eivät viitanneet oikaisuvaateeseen. Kantelijan viestin tulkinta mielipidekirjoitukseksi johtui viestin otsikoinnista ja tyylistä ja toisaalta siitä, että jutun sitaatit oli kerrotulla tavalla otettu Inkisen teoksesta ja niiden oikeellisuus suhteessa teokseen oli varmistettu. Lisäksi huomioiden kantelijan tarkkuus sitaatin osalta, on todennäköistä, että hän on otsikoinut viestinsä toimitukselle mielipidekirjoitukseksi harkiten, eikä vahingossa. Selkeään oikaisupyyntöön toimitus olisi varmuudella reagoinut ajoissa.

Helsingin Sanomat katsoo, että lehti on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, eikä lehti ole laiminlyönyt sellaisen korjaamista. Kantelijan viesti toimitukselle oli tarjous mielipidekirjoitukseksi, eikä kyse ollut oikaisupyynnöstä.

HS:n Kuukausiliitteeseen syntyi tämän kantelun ansiosta juttu, jossa käsiteltiin laajasti sitaattivirheitä, jotka elävät muun muassa internetissä omaa elämäänsä. Samassa yhteydessä kerrottiin ja oikaistiin Lewis Carroll -sitaatin alkuperää koskenut virhe sekä taustoitettiin tapausta. Päätoimittajan mukaan lukijoille välittyi jutun myötä poikkeuksellisen näkyvällä tavalla totuudenmukainen käsitys Liisan ja Valkoisen Kanin välisestä sananvaihdosta.

Neuvoston täydennys 6.4.2022. Kuukausiliite julkaisi seuraavan oikaisun sitaattivirheistä kertovaan juttuun: ”Oikaisu 2.4. kello 11.15: Jutussa väitettiin alun perin, että sitaatti, jossa Liisa kysyy Valkoiselta Kanilta, kuinka pitkä on ikuisuus, ei olisi Lewis Carrollin kirjasta Liisa Ihmemaassa vaan Tim Burtonin samannimisestä elokuvasta. Todellisuudessa sitaatti ei ole myöskään Burtonin elokuvasta, vaan sen alkuperä on edelleen toimitukselle epäselvä.”

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite käsitteli jutussaan joulukuussa 2021 valokuvataiteilijan kirjaa. Jutun kuvateksteinä käytettiin kirjan kuvatekstejä, mikä kerrottiin lukijalle. Yhteen kuvateksteistä kuului siteeraus ”’Miten pitkä on ikuisuus’, kysyy Liisa. ’Joskus vain yksi sekunti’, vastaa Valkoinen Kani.” Sitaatti oli merkitty Lewis Carrollin nimiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa sekä Helsingin Sanomien että omien selvitystensä perusteella, että sitaatti ei ole kirjailija Carrollin.

Neuvosto toteaa, että kuvatekstissä oli olennainen asiavirhe, vaikka kyse oli valokuvataiteilijan teoksen siteeraamisesta. Lehdellä oli perusteet luottaa lähteeseensä, joten se ei lyönyt laimin velvollisuutta tarkistaa tiedot ennakolta. Olennainen asiavirhe on kuitenkin korjattava, kun siitä on saatu tieto.

Lehden kantelijalta saama viesti oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi, minkä takia lehti ei ollut suhtautunut siihen korjauspyyntönä ja siihen sisältynyt tieto virheestä oli jäänyt huomiotta. Lehti korjasi virheen julkaisemalla uuden jutun sekä verkossa että painetussa lehdessä saatuaan neuvostolta tiedon kantelusta. Alkuperäiseen verkkojuttuun tehty korjaus on puutteellinen, sillä lehti ei merkinnyt juttuun, miten ja milloin sitä on korjattu. Kokonaisuudessaan korjausten huomioarvo oli kuitenkin riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Korjauksen viivästyminen ei tässä tapauksessa johda langettavaan päätökseen, sillä neuvosto katsoo kantelijan viestin otsikoinnin vaikuttaneen olennaisesti viivästymiseen.

Lehden tekemässä korjauksessa lehti väitti sitaatin alkuperäksi Tim Burtonin ohjaamaa Alice in Wonderland -elokuvaa. Myöhemmin tämäkin väite osoittautui lehden mukaan virheelliseksi, ja lehti korjasi uuden virheen oikaisuna seuraavassa numerossa. Neuvosto ei tarkastele tässä yhteydessä uuden virheen oikaisun asianmukaisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Anssi Marttinen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Farhia Omer, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.