PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7906/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 2.3.2022

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Kantelu 4.12.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 1.12.2021 julkaisemaan toimittajan kommenttikirjoitukseen Kansanedustaja Kärnä, älä potki maassa makaavaa.

Kantelu käsittelee kirjoituksen loppuosiota – erityisesti kahta viimeistä virkettä:
”Kärnä vihjaa tiedotteessaan, että rattijuopumus on usein vain jäävuoren huippu pitkään jatkuneesta alkoholiongelmasta ja elämänhallinnan menettämisestä.
– Tässä herää väistämättäkin kysymys, onko valtiovarainministeriön viimeiset talousennusteet laadittu juovuksissa, hän kirjoittaa.
Alkoholismi on sairaus. Kärnä on julkisuudessa kertonut kärsivänsä ADHD:sta, joka on neuropsykiatrinen oireyhtymä.
– Somekäytöksessäni minua on usein syytetty maanisuudesta ja kuulen paljon myös ’nyt korkki kiinni’ -kommentteja. En ole maaninen enkä someta kännissä. Olen vain aikuinen, joka elää ADHD:n kanssa. Olen minä, Kärnä avautui Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksessaan tammikuussa.
Tietääkseni Mikko Kärnää ei ole julkisuudessa haukuttu siitä, että hänellä on ADHD. Siksi Kärnältä toivoisi armollisuutta niitä kohtaan, jotka ovat mokanneet, esimerkiksi ajamalla autoa kännissä.”

Kantelija on kirjoituksessa käsitelty kansanedustaja. Kantelun mukaan kirjoituksessa rinnastetaan rattijuoppous ja adhd, vaikka rattijuoppous on rikos ja rattijuopon oma valinta, ja adhd neurologinen poikkeama ja syntymäominaisuus, jota kukaan ei valitse itse. Adhd ei ole myöskään ”moka” tai sairaus. Kantelija on pyytänyt lehdeltä oman kannanottonsa julkaisemista, mutta lehti ei ole suostunut julkaisemaan sitä.


Päätoimittajan vastaus 21.2.2022

Vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo, että kommentti on jatkojuttu samana päivänä julkaistuun uutiseen ”Kärnä nimittelee ministeriön virkamiestä alkoholismiin liittyvällä pilkkanimellä – finanssineuvos IL:lle: ’Vituttaa’” (linkki).

Uutinen käsitteli kansanedustaja Mikko Kärnän lähettämää tiedotetta, jossa hän vaati valtiovarainministeriön finanssineuvokselle potkuja ja kutsui tätä pilkkanimityksellä. Finanssineuvos oli aiemmin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta. Tiedote ylitti poikkeuksellisen monen viestimen uutiskynnyksen, sillä kantelija käytti siinä kansanedustajalle poikkeuksellisen voimakasta kieltä. Iltalehden uutisessa haastateltiin sekä finanssineuvosta että kantelijaa.

Tiedotteesta kertovan uutisen jälkeen Iltalehti julkaisi toimittajan tekemän kommentin, jossa arvosteltiin kantelijan kielenkäyttöä. Kommentissa huomautetaan, että kantelija itsekin on tehnyt virheitä ja toivotaan, että hän olisi armeliaampi muiden tekemiä virheitä kohtaan. Kantelija lähetti kommenttiin vastineen, joka ei IL:n näkemyksen mukaan täyttänyt vastinekirjoituksen julkaisemisen kriteerejä. Päätoimittaja pyysi vastinekirjoitukseen täydennyksiä, joiden saamisen jälkeen totesi, ettei kantelijalla ole tässä tapauksessa vastineoikeutta.

Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden kohta 21 lähtee siitä, ettei selvästi tunnistettavasta ihmisestä tule esittää tietoja, jotka asettavat tämän kielteiseen julkisuuteen ilman, että hän saa itse kommentoida niitä. Kantelija ei kuitenkaan kantelussaan avaa tarkemmin, mitä tällaisia tietoja kommentissa mahdollisesti on. JSN:n käsittelyynottopäätöksessä viitataan kirjoituksen kohtaan, ”jossa nostetaan esiin kantelijan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli adhd”.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija on kertonut adhd:stään lukuisissa haastatteluissa ja blogikirjoituksissa ja hän tuo sitä esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän on selittänyt liian kärkeväksi koettuja kannanottojaan adhd:llä. Esimerkiksi 8. tammikuuta 2021 hän kirjoitti seuraavasti blogikirjoituksessa:

”Haluan tällä tekstillä myös hieman valottaa sitä, miksi varmaankin teen politiikassa niin paljon asioita ja niin monilla eri sektoreilla. On minulle luonteenomaista ampua ’paljon kiekkoja ilmaan’, olla kiinnostunut monista asioista ja reagoida nopeasti. Huteja sattuu, mutta kun paljon ampuu, tulee maalejakin. Onnekseni olen tähän ikään mennessä oppinut myös pitkäjänteisyyttä ja asioiden loppuun viemisen taidonkin – ilman niitä ei saa politiikassa mitään aikaan.

Somekäytöksessäni minua on usein syytetty maanisuudesta ja kuulen paljon myös ’nyt korkki kiinni’ -kommentteja. En ole maaninen enkä someta kännissä. Olen vain aikuinen, joka elää adhd:n kanssa. Olen minä.”

Kantelijan adhd on siis ollut yleisessä tiedossa jo kauan ennen Iltalehden julkaisemaa kommenttikirjoitusta. Päätoimittajan mukaan adhd:tä ei voida pitää sellaisena tietona, joka asettaisi kantelijan negatiiviseen julkisuuteen. Myöskään tietoa ei voida pitää IL:n esittämänä, kuten Journalistin ohjeiden kohta 21 edellyttää – päinvastoin kantelija on tuonut itse aktiivisesti asian julkisuuteen.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa kommentissa kantelijaa arvioitiin nimenomaan poliittisena ja yhteiskunnallisena toimijana. Kommentissa tuotiin esille, miten ahkerasti kantelija lähestyy toimituksia kannanotoillaan, kuvattiin esimerkin avulla miten poikkeuksellisen kärjekkäitä ne joskus ovat ja todettiin kirjoittajan mielipiteenä, että tämänkertainen kannanotto oli ”kiusaamista”. Journalistin ohjeiden kohdassa 24 todetaan, ettei tällainen ”tavanomainen poliittinen tai yhteiskunnallinen arviointi” muutenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JSN:n periaatelausuman mukaan vastineella tarkoitetaan arvostelun tai loukkauksen kohteeksi joutuneen oikeutta vastata julkistettuun tietoon. Tästä poikkeuksena on juuri tavanomainen yhteiskunnallinen ja poliittinen arviointi. Sananvapauslaki lähtee siitä, että vastineoikeus kuuluu henkilölle, joka kokee julkaisussa esitetyn viestin loukkaavan itseään.

Päätoimittaja kertoi kantelijalle sähköpostissa, mitä vastineella tarkoitetaan ja pyysi kantelijaa täsmentämään vastinepyyntöään niin, että siitä kävisi ilmi, mikä IL:ssä julkaistu tieto häntä oli loukannut. Kantelija vastasi samana päivänä, mutta päätoimittaja ilmoitti, ettei vastinetta julkaista.

Päätoimittajan mukaan kantelijan alkuperäinen vastinekirjoitus ja sen muokattu versio jakautuvat molemmat kahteen osaan. Vastineen ensimmäinen osa koskee kommentissa esitettyä toivetta siitä, että kantelija osoittaisi alkoholismista kärsivälle armeliaisuutta. Kantelijan vastinekirjoituksen ja JSN:lle lähettämän kantelun mukaan kirjoituksessa rinnastetaan adhd ja rattijuopumus. Päätoimittajan mukaan tällainen tulkinta on mahdollista tehdä, jos tarkastelee kommentin viimeistä virkettä muusta asiayhteydestä irrotettuna, kuten kantelija tekee. Laajemmassa kontekstissa käy kuitenkin ilmi, ettei kommentissa tehdä tällaista rinnastusta.

Päätoimittajan mukaan kantelijan vaatimassa vastineessa vääristeltiin kantelun kohteena olevan kommenttikirjoituksen sisältöä ja siten esitettiin loukkaavia väitteitä sekä kommentin kirjoittajasta, että Iltalehdestä. IL on noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 25 ja neuvotellut kantelijan kanssa vastineen sisällöstä. Päätoimittajan mukaan vastinekirjoituksen muuttaminen ja julkaiseminen siten, kuin Journalistin ohjeiden kohdassa 25 suositellaan, ei kuitenkaan ollut mahdollista ilman, että kirjoituksen sisältö olisi tältä osin kokonaan poistettu tai muutettu. Vastineen toisessa osassa kantelija perustelee sitä, miksi hän oli lähettänyt kommenttikirjoituksen aiheena olevan tiedotteen. Nämä mielipiteet lehti oli julkaissut jo ennen kantelun kohteena olevaa kommenttikirjoitusta uutisessaan.

Päätoimittaja kommentoi kantelun väitteitä Journalistin ohjeiden kohdan 26 rikkomisesta toteamalla, että kommenttikirjoituksessa ei väitetä, että adhd olisi ”moka” tai että adhd olisi sairaus. Kommentissa todetaan, että adhd on ”neuropsykiatrinen oireyhtymä” ja viitataan lähteenä käytettyyn Duodecimin Terveyskirjastoon. Kommentissa ei myöskään väitetä, että kukaan voisi valita adhd:n itse.

Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksessa ei myöskään rinnasteta rattijuopumusta ja adhd:tä tai alkoholismia ja adhd:tä – päinvastoin kirjoituksessa tehdään selväksi, ettei adhd:tä ja alkoholismia voi rinnastaa (lainaus kirjoituksesta): ”Alkoholismi on sairaus. Kärnä on julkisuudessa kertonut kärsivänsä adhd:sta, joka on neuropsykiatrinen oireyhtymä.”

Päätoimittajan mukaan korkeintaan voidaan sanoa, että kommentissa rinnastetaan se, miten kantelija suhtautuu alkoholismista kärsivän ihmisen tekemiin virheisiin ja se, miten muut ihmiset suhtautuvat kantelijan tekemiin virheisiin, joista kantelija itse syyttää adhd:tä. Tämän rinnastuksen johtopäätöksenä kommentissa pyydetään kantelijalta armeliaisempaa suhtautumista muiden tekemiin virheisiin. Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksen yksittäisen virkkeen tulkitseminen on epäreilua ilman sitä ympäröivää kontekstia. Päätoimittajan mukaan kantelija irrottaa kantelussaan kommentin viimeisen kappaleen asiayhteydestä ja tulkitsee sitä tarkoitushakuisesti.

Päätoimittajan mukaan kommentin viimeistä kappaletta voi pitää kömpelösti muotoiltuna – ihmisarvoa alentava se ei kuitenkaan ole.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
 
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehti julkaisi toimittajansa kommenttikirjoituksen, jossa arvosteltiin nimeltä mainittua kansanedustajaa siitä, että tämä oli käyttänyt tiedotteessaan halventavaksi tulkittavaa alkoholismiin liittyvää pilkkanimitystä valtiovarainministeriön virkamiehestä, johon kohdistui rattijuopumusepäily. Toimittaja päätti kirjoituksensa toteamalla, että kansanedustajalta toivoisi armollisuutta niitä kohtaan, jotka ovat mokanneet, koska kansanedustajaa ei ole julkisuudessa haukuttu siitä, että hänellä on adhd.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kontekstistaan irrotettuna adhd:tä käsittelevän kohdan voi mieltää rinnastavan adhd:n ja kansanedustajan arvosteleman virkamiehen toiminnan ongelmallisella tavalla. Neuvoston tulkinnan mukaan näitä kahta ei kuitenkaan tarkoitettu rinnastaa.

Neuvosto katsoo, ettei kirjoitus ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kirjoituksessa ei väitetty, että adhd olisi moka tai sairaus. Kansanedustajan tulee asemansa vuoksi kestää kovaakin mediakäsittelyä. Sananvapauteen kuuluu mahdollisuus esittää myös provosoivia mielipiteitä. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon, joten lehden ei ollut välttämätöntä julkaista hänen vastinekirjoitustaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.
 

Tämä päätös on avattu 1021 kertaa