PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8080 & 8082/UL/22
Iltalehti, STT

Lasten esiintyminen mediassa, yksityisyyden suoja

Presidentin perheestä urheilutapahtumassa otettujen kuvien julkaiseminen ei loukannut lapsen yksityisyyttä, eikä siihen tarvittu huoltajan lupaa. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 8073/A/22
Seiska

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan pääministeristä jutun, joka oli naista esineellistävä. Juttu ja siinä ollut kuva eivät kuitenkaan loukanneet pääministerin ihmisarvoa. Äänestyspäätös 7–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Langettava 8061/UL/22
Keskipohjanmaa

Ihmisarvo, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi historiapalstallaan uudelleen 50 vuoden takaisen uutisen, jossa kerrottiin räjähdyksessä kuolleen miehen nimi. Nimen julkaisu ja kuolinsyyllä spekulointi rikkoivat hienotunteisuuden vaatimusta. Arkaluonteiset yksityiskohdat loukkasivat yksityisyyden suojaa.

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8029&8030&8074/YLE/2022
Yle

Journalistinen päätösvalta

Yle perui ammattijärjestön puheenjohtajalle esitetyn kutsun suoraan studiokeskusteluun. Tämä ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7885/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 2.3.2022

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Kantelu 17.11.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 20.10.2021 verkkosivuillaan julkaisemaan toimittajan kommenttijuttuun Koronarokotteista tulvii haittavaikutuksia, mutta se ei tarkoita rokotteiden olevan haitallisia.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, kun siinä väitetään, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjen koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusten vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä. Kantelija on tehnyt asiasta sähköpostitse korjauspyynnön, jossa hän on viitannut Fimean nettisivuilta löytyvään tietoon: ”Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio on ilmoittajan tekemä. Jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee Fimea.” Lehti ei ole tehnyt korjausta.

Päätoimittajan vastaus 7.2.2022

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että koronarokotteista tehtyjä haittavaikutusilmoituksia käsittelevässä mielipiteellisessä tekstissään toimittaja pyrki asettamaan haittavaikutukset mittakaavaan ja arvioimaan sitä, mitä niiden perusteella pystyy päättelemään rokotteiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Fimean tilastoimien ilmoitusten kokonaismäärä on huomattavan iso, mutta onko kansalaisen niiden perusteella syytä ollaan huolissaan, ja mikä osa haitoista on vakavia.

Päätoimittaja toteaa, että kirjoitus oli näkemyksellinen teksti, ei uutisjuttu. Juttu oli vinjetoitu kommentiksi, ja siinä kirjoittaja pyrki tosiasioihin nojaten tekemään ilmiötä suhteellistavia päätelmiä haittavaikutusriskeihin liittyen. Vapausasteita on tavanomaista uutisjuttumuotoa enemmän. Kirjoitus tukeutui vahvasti asiantuntija-arvioihin, joita esitettiin jutun sisällä myös haastattelumuodossa. 

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva väite koskee sitä, mihin ja kenen käsitykseen haittailmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu.  Tekstissä todettiin, että ”vakavuusarvio on aina ilmoittajan itse tekemä ja ilmoituksen voi antaa kuka tahansa. Fimea ei voi jälkikäteen muuttaa ilmoittajan arviota vakavasta ei-vakavaksi”. Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksessa esitetty väite pitää paikkansa. Fimea toteaa muun muassa verkkosivuillaan, että ”haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen haittojen välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu”. Rokotteen hyödyistä ja haitoista voidaan tehdä päätelmiä vasta, kun kaikki käytettävissä olevat tiedot ovat läpikäyneet tieteellisen arvioinnin, joka on osa rokotteen jatkuvaa turvallisuusseurantaa. Haittavaikutusilmoitus kuvastaa siten rokotteen saaneen henkilön subjektiivista kokemusta, eikä Fimea lähde tätä jälkikäteen ilmoituksesta muuttamaan vakavasta ei-vakavaksi. Lääketieteellisin perustein ilmoitus voidaan kuitenkin korottaa ei-vakavasta vakavaksi.

Lääketurvatoiminnassa haittavaikutus katsotaan Fimean mukaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman. Kaikki haittavaikutusten ilmoittajat eivät seuraa näitä kriteereitä, vaan saattavat tehdä vakavuusarvioinnin omaan kokemukseensa ja näkemykseensä perustuen.

Koronarokoteilmoituksille tehdään Fimeassa kiireellisyysarvio, ja lääketieteellisesti kiireellisimmiksi arvioidut ilmoitukset käsitellään ensin. ”Haittavaikutusilmoituksessa esitetty vakavuusarvio perustuu ilmoittajan arvioon, jota Fimea ei voi muuttaa vakavasta ei-vakavaksi”, kertoo lääkevalmisteiden arviointiprosessin johtaja Fimean verkkosivuilla. ”Toivommekin, etteivät ilmoittajat arvioisi vakavaksi tyypillisiä ja ohimeneviä haittoja, jotka on jo tunnistettu ja lueteltu pakkausselosteessa, kuten rokotuskohdan kipu, kuume tai päänsärky.”

Päätoimittajan mukaan Fimeaa ja sen verkkosivuilla aihetta kommentoivaa johtajaa on syytä pitää alan parasta asiantuntemusta edustavana tahona Suomessa. Päätoimittajan mukaan lausunto vastaa hyvinkin täsmällisesti Helsingin Sanomien julkaisemassa kommentissa esitettyä näkemystä. Tätä on perusteltua pitää arviona, joka kuvastaa asioiden tosiasiallista tilaa. Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusten koosteen yhteydessä olevassa alaviitteessä Fimea toteaa yksiselitteisesti, että ”ilmoituksessa esitetty vakavuusarvio on ilmoittajan tekemä. Jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee Fimea”.

Kantelussa perustellaankin HS:n kommentissa esitetyn tiedon paikkansapitämättömyyttä sillä, että Fimea tekee tarvittaessa haittavaikutusilmoituksen vakavuusarvion. Päätoimittajan mukaan tämä koskee kuitenkin vain sellaisia tilanteita, joissa ilmoittaja itse ei ole esittänyt vakavuusarviota tapauksestaan. Selkeä pääkäytäntö on se, että ilmoittaja tekee itse arvion, ja Fimean arvio liittyy vain puutteellisten ilmoitusten täydennykseen niiden vastaanoton eli ilmoittamisen jälkeen. Näissäkin tapauksissa on päätoimittajan mukaan todennäköistä, että Fimean tekemä ilmoituksen vastaanoton jälkeinen vakavuusarvio perustuu pitkälti ilmoittajan esittämään tapauskuvaukseen. Fimea on esittänyt jutussa ja edellä kuvatun mukaiset vakavuusarvioinnin periaatteet myös Twitter-viestinnässään 27.5.2021.

Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa ja siitä yksilöidyssä tekstikohdassa ei ole oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. Haittavaikutusilmoitus ja siinä esitetty vakavuusaste on lähtökohtaisesti ilmoittajan itsensä tekemä. Kaikki Fimealle lähetetyissä haittavaikutusilmoituksissa esitetyt vakavuusarviot ovat ilmoittajan itsensä tekemiä. Juuri nämä ilmoittajien tekemät omaehtoiset haittavaikutusilmoitukset vakavuusarvioineen olivat jutussa tarkasteltavana.

Jos lomake on puutteellisesti täytetty, Fimea voi poikkeuksellisesti täydentää vakavuusarviota. Kyse on jälkikäteisestä arviosta, ei jutun tarkoittamasta, ilmoitukseen jo sisältyvästä tiedosta. Tällöinkin vakavuusarvion lähtökohtana on päätoimittajan mukaan ilmoittajan esittämä tapahtuma- ja oirekuvaus. Ilmoitusten mahdollisia puutteellisuuksia täydentävä poikkeusmenettely ei ole pääsääntö, eikä jälkikäteistäydennys edusta jutun fokuksessa ollutta ilmoitusmenettelyä periaatteena. Fimean HS:lle 21.1.2022 antaman tiedon mukaan vain noin 10 prosentissa tapauksista Fimea joko täydentää ilmoittajan puolesta vakavuusarviokohdan tai korottaa vakavuusastetta.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Helsingin Sanomat julkaisi toimittajansa kommenttikirjoituksen, jossa käsiteltiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjä koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia. Tekstissä todettiin, että ilmoituksen vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä. Kantelija pyysi kohtaan korjausta siksi, että jos vakavuutta ei ole ilmoitettu, arvioinnin tekee ilmoittajan puolesta Fimea.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Vaikka Fimea voi tarvittaessa täydentää haittavaikutusilmoituksen tietoja, perustuu vakavuusarvio Fimeankin tekemänä ilmoittajan antamiin tietoihin. Siksi lehdellä oli perusteet kommenttikirjoituksessaan tulkita, että ilmoituksen vakavuusarvio on aina ilmoittajan itsensä tekemä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.
 

Tämä päätös on avattu 1707 kertaa