7871/UL/21

Langettava

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Kantelu 2.11.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 21.10.2021 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on VBL: Ulla-Maj Wideroos käännytettiin leikkaussalin ovelta – rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/eb1d2b3b-f33e-48d4-9e78-964f9bc1ed60

Jutussa kerrotaan, että ”rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat” ja ”tehohoitopuoli oli täynnä rokottamattomia, koronatautiin sairastuneita potilaita”. Kyse oli Turun Yliopistollisesta keskussairaalasta ja tilanteesta 20.10.2021.

Kantelun mukaan artikkeli antaa ymmärtää, että TYKSissä oli tehohoitopuoli täynnä, mitä se ei ollut. Kantelijan mielestä toimittaja olisi voinut tarkistaa asian Turun kaupungin verkkosivuilta, jossa on kerrottu paikallinen tehohoitotilanne. TYKSin tehohoitokapasiteetin olisi voinut tarkistaa myös Suomen Tehohoitoyhdistykseltä, TYKSiltä suoraan ja Tehohoidon koordinoivasta toimistosta.

Kantelija toteaa, että STM:n ja THL:n tilannekatsauksesta koronavirustilanteesta 28.10.2021 käy myös ilmi, että TYKSin tehohoitokapasiteetista on ollut Covid-potilaiden käytössä noin 20 prosenttia artikkelin mainitsemana aikana, eikä sata prosenttia. Vapaita tehohoidon paikkoja on STM:n ja THL:n tilannekatsauksen mukaan ollut TYKSissä mainittuna aikana 20 prosenttia kapasiteetista.

Kantelija lähetti asiasta oikaisupyynnöt toimittajalle ja toimitukseen 27.10. ja 29.10. Hän ei saanut vastauksia eikä artikkelia korjattu.

 

Päätoimittajan vastaus 7.1.2022

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Iltalehden uutinen on tyypillinen siteerausuutinen, joka perustuu muiden medioiden julkaisemiin uutisiin. Uutisen pääasiallisena lähteenä on Yleisradion julkaisema uutinen. Koska Vasabladetin uutinen oli julkaistu ensin, Iltalehden otsikossa viitataan siihen.

Päätoimittajan mukaan syystalven 2021 aikana koronakeskustelu kääntyi yhä enemmän siihen, miten koronasta oli tullut rokottamattomien epidemia. Vaikka tauti levisi myös rokotettujen suomalaisten keskuudessa, sairaalahoitoon joutui pääasiassa rokottamattomia. Koska erilaisia koronarajoituksia on perusteltu lähinnä sairaanhoitokapasiteetin riittävyydellä, sillä, miten paljon hoidettavana on nimenomaan rokottamattomia suomalaisia, on suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Samalla on havahduttu huomaamaan, että vaikka kapasiteetti on riittänyt koronapotilaiden hoitamiseen, osastojen täyttyminen on siirtänyt muita kiireettömiä ja jopa kiireellisiä hoitoja. Vaikka ilmiöstä oli uutisoitu jo aiemmin, Ulla-Maj Wideroosin tapaus antoi sille kasvot. Siksi myös Iltalehti päätyi siteeraamaan Vasabladetin ja Ylen uutista.

Päätoimittaja toteaa, että puhuttaessa sairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon kapasiteetista on tärkeä hahmottaa, ettei kyse ole pelkästään erityshuoneista, sairaalasängyistä ja hengityskoneista vaan ennen kaikkea käytettävissä olevasta henkilökunnasta. Koronapotilaiden hoito vaatii enemmän henkilökuntaa kuin useimpien muiden potilaiden. Hoitohenkilökunnan sairastumisten, lomien ja muiden poissaolojen vuoksi käytettävissä oleva henkilökunta voi rajata tehohoidon kapasiteetin huomattavasti alhaisemmaksi kuin STM:n ja THL:n katsauksissa oleva teoreettinen sadan prosentin kapasiteetti antaa ymmärtää. 

Päätoimittajan mukaan on merkityksetöntä saivartelua sanoa, ettei tehohoidon kapasiteetti ole täynnä, jos osastolla olisi sänkyjä muttei riittävästi henkilökuntaa. Jos osastolle ei voida ottaa uusia potilaita, sen kapasiteetti on käytetty, olipa pulaa sitten hoitajista tai sängyistä. Samalla tavalla on merkityksetöntä, etteivät koronapotilaat käytä koko teoreettista kapasiteettia, jos he täyttävät kaiken käytettävissä olevan kapasiteetin.

Kantelija vetoaa THL:n ja STM:n ajankohtaiskatsaukseen ja siinä ilmoitettuun täyttöasteeseen verrattuna sadan prosentin kapasiteettiin. Katsauksen mukaan TYKSin tehohoidon kapasiteetista olisi ollut vapaana 20 prosenttia. Päätoimittaja toteaa, että jos tämä pitäisi paikkaansa, kyseistä sydänleikkausta ei olisi tarvinnut peruuttaa.

Journalistin ohjeiden kohta 8 lähtee siitä, että journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Iltalehti katsoo, että totuudenmukaista tiedonvälitystä on juuri se, että teoreettisten hoitopaikkojen sijaan puhutaan niistä paikoista, jotka oikeasti ovat käytössä.

Journalistin ohjeiden kohta 20 määrää, että olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä. Jotta Iltalehti olisi voinut rikkoa kohtaa 20, Iltalehden uutisessa olisi tullut olla olennainen asiavirhe. Iltalehti katsoo, ettei todellisesta hoitokapasiteetista puhuminen teoreettisen maksimikapasiteetin sijaan ole sellainen JO 20:n tarkoittama olennainen asiavirhe. Koska Iltalehden julkaisemassa uutisessa ei tältä osin ole olennaista asiavirhettä, Iltalehti ei ole voinut rikkoa JO 20:ta jättämällä oikaisematta kyseisen virheen.

Iltalehden uutisessa väitettiin alun perin, että ”rokottamattomat koronasairaat veivät kaikki tehohoitopaikat”. Päätoimittajan mukaan tämä muotoilu oli Ylen ja Vasabladetin uutisiin verrattuna hieman epätarkka, eikä Iltalehti ole kyennyt varmistamaan, pitääkö se täysin paikkansa.

Iltalehti korjasi muotoilun vastaamaan alkuperäisiä uutisia heti sen jälkeen, kun Iltalehden toimituksen johtoon oli tullut tieto oikaisupyynnöstä. Juttuun on lisätty tieto korjauksesta aivan kuten JO 20 edellyttää: ”Juttua muokattu 27.10. ja 17.12.2021: Täsmennetty 27.10. klo 17.40 Wideroosin kommenttia tehohoidon tilanteesta. 17.12. klo 14.20 poistettu otsikosta ja leipätekstistä virheellinen tieto teho-osaston täyttymisestä rokottamattomista koronapotilaista.”

Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana. 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Iltalehti kertoi verkkojutussaan, että entisen poliitikon sydänleikkaus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa oli siirtynyt viime hetkellä koronapotilaiden takia. Lehti kertoi otsikossa, että rokottamattomat koronasairaat olivat vieneet kaikki tehohoitopaikat. Tekstissä lehti kertoi, että tehohoitopuoli oli täynnä rokottamattomia, koronatautiin sairastuneita potilaita.

Julkisen sanan neuvoston selvityksen mukaan suurin osa TYKSin tehohoitopotilaista oli tapahtumien aikaan 20.10.2021 hoidossa muista syistä kuin koronan takia. Lehti oli saanut virheestä tuoreeltaan oikaisupyynnön, mutta oikaisi virheen vasta noin kahden kuukauden kuluttua saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe. Journalistin ohje 20 edellyttää korjaamaan olennaisen asiavirheen viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Lehden korjaus sekä viipyi että oli huomioarvoltaan vähäinen.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden vastuulla on huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.