PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7870/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 2.2.2022

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Kantelu 30.10.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 29.10.2021 julkaisemaan vastaavan päätoimittajan kirjoitukseen Uhka vankeudesta kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaarantaa vapaan tiedonvälityksen Suomessa.

Kantelun mukaan lehti rikkoi jutun julkaisemisella Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin eikä hänen pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Lisäksi kantelun mukaan juttu rikkoo kohtaa 35, jonka mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
 

Päätoimittajan vastaus 10.12.2021

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Vastaavalta päätoimittajalta -vinjetillä varustettu kommenttikirjoitus liittyi samana päivänä julki tulleeseen uutiseen siitä, että kolme Helsingin Sanomien toimittajaa saa syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Kahden aiemmin rikoksesta epäillyn osalta apulaisvaltakunnansyyttäjä oli tehnyt päätökset syyttämättä jättämisestä. Toinen kahdesta syyttämättä jätetyistä oli vastaava päätoimittaja Niemi.

Rikosepäilyt liittyvät HS:n vuonna 2017 ilmestyneeseen artikkeliin, joka käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta sekä laajemmin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta. Puolustusvoimat teki poliisille tutkintapyynnön kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Vastaavan päätoimittajan mukaan HS on perustellut Viestikoekeskusta käsittelevän jutun julkaisemista kansalaisten oikeudella ymmärtää jutun käsittelemiä asioita tilanteessa, jossa oltiin säätämässä kansalaisten perusoikeuksia kaventavia tiedustelulakeja. Tämä edellytti perustuslain muutosta, joka yleensä vaatii kahden eduskunnan hyväksynnän, mutta tässä tapauksessa edettiin nopeutetussa järjestyksessä.

Vastaavan päätoimittajan mukaan tieto toimittajien asettamisesta syytteeseen, joka voi johtaa vankeustuomioon, on Suomen oloissa ja kansainvälisestikin harvinainen uutinen. Erityisen poikkeuksellista tapauksessa on hänen mukaansa se, että syyttäjän antamien tietojen mukaan syyte liittyisi myös julkaisemattomien artikkeliluonnosten valmisteluun. Näin siis julkaisupäätöksiä edeltävä journalististen muistiinpanojen tekeminen tulisi mahdollisesti määritellyksi rikolliseksi toiminnaksi. Vastaavan päätoimittajan mukaan länsimaisessa demokratiassa tämä on täysin poikkeuksellinen näkökulma viranomaiselta.

Julki tullessaan syytteet saivat osakseen suuren yhteiskunnallisen huomion. Vastaavan päätoimittajan mukaan sittemmin keskeiset suomalaiset tiedotusvälineet, monet kansainväliset mediat sekä sananvapaus- ja toimittajajärjestöt ovat esittäneet vahvan huolensa HS:n toimittajien saamista syytteistä ja tilanteen seurauksista. ”Päätös [nostaa syytteet] uhkaa vakavasti suomalaisten toimittajien mahdollisuuksia työskennellä vapaasti. On järjetöntä ja mahdotonta hyväksyä, että Suomen kaltaisessa eurooppalaisessa demokratiassa työskenteleviä toimittajia uhkaa vankeus siitä, että he tekevät työtään ja kirjoittavat yleistä etua kiinnostavasta aiheesta”, Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n pääjohtaja Barbara Trionfi kommentoi tapausta järjestön antamassa tiedotteessa.

Vastaavan päätoimittajan mukaan toimittajille langetetut syytteet olivat kiistatta merkittävä uutinen, niin oikeudellisesti, yhteiskunnallisesti kuin sananvapauden toteutumisenkin kannalta. Riippumatta siitä, minkä välineen toimittajista on kyse, Helsingin Sanomilla on vastaavan päätoimittajan mukaan asemansa puolesta oikeus ja velvollisuuskin käsitellä aihepiiriä laajasti, myös ratkaisun merkitystä arvioiden ja kommentoiden. Lehtenä Helsingin Sanomat on vahvasti ja julkisesti sitoutunut sananvapauden edistämiseen. Viestikoekeskus-uutisoinnista liikkeelle lähtenyt tapahtumasarja ja sen viimeisimmät käänteet ovat tämän teeman ytimessä.

Vastaavan päätoimittajan mukaan Viestikoekeskus-tapausta oli liki neljän vuoden ajan käsitelty miltei yksinomaan viitekehyksessä, jonka ovat pääosin määrittäneet rikostutkijoiden ja puolustusvoimien arviot väitetyn rikoksen vahingollisuudesta. Suuren yleisön on ollut vastaavan päätoimittajan mukaan jokseenkin mahdotonta saada kokonaisvaltaista, objektiivista käsitystä tapauksesta muun muassa siksi, että esitutkinta on läpi linjan salaiseksi julistettu. Koska yksi epäillyistä oli HS:n vastaava päätoimittaja, lehti katsoi voivansa tämän ajanjakson kuluessa vain hyvin pidättyvästi osallistua asiasta käytävään julkiseen keskusteluun. Viranomaisnäkemyksistä poikkeavalle argumentoinnille oli kuitenkin vastaavan päätoimittajan mukaan vahva tarve. Samalla kyse oli merkittävästä kansainvälisestä uutisesta.

Vastaavan päätoimittajan mukaan asetelma muuttui, kun syytteet tulivat julkisiksi, ja hän sai omassa roolissaan syyttämättäjättämispäätöksen. Tässä tilanteessa oli vastaavan päätoimittajan mukaan hyvin perusteltua ja suuren yleisön näkökulmasta ehdottoman tarpeellista, että lehti pystyi vastaavan päätoimittajan nimissä tähdentämään lukijoilleen sitä, kuinka merkittävästä asiasta syytteissä oli kyse nimenomaan sananvapauden näkökulmasta. Tekstissä muistutettiin asiaan liittyvistä keskeisistä faktoista, kuten siitä että HS on esitutkinnan kuluessa kyennyt osoittamaan, että kaikki kirjoituksen tiedot olivat saatavissa julkisistakin lähteistä. Täysin riidatonta on poliisinkin arvion mukaan se, että HS ei ole rikkonut millään tavoin lakia tietoja hankkiessaan.

Vastaavan päätoimittajan mukaan kirjoituksen pääteema kytkeytyi siihen, että jo syytteet itsessään ovat omiaan aiheuttamaan pelkoa ja itsesensuuria toimitukselliseen työhön läpi mediakentän. Tässäkään mielessä toimittajien vankeusuhka ei ole vastaavan päätoimittajan mukaan vain HS:n asia, vaan laajemmin suomalaiseen lehdistönvapauteen ja viime kädessä länsimaisen demokratian toteutumiseen liittyvä kysymys. Päähuomio on vastaavan päätoimittajan mukaan siten jo vallitsevassa, syytteiden julkitulon jälkeisessä tilanteessa eli toimittajien vankeusuhkassa ja sen vaikutuksissa sananvapauteen, eikä tässä mielessä kyse ole tulevasta oikeudenkäynnistä tai pyrkimyksessä vaikuttaa siihen.

Vastaavan päätoimittajan mukaan kirjoitus ei millään tavoin pyrkinyt asiattomasti vaikuttamaan tulevan oikeusprosessin lopputulokseen tai ottanut oikeuslaitoksen puolesta kantaa yksittäisten henkilöiden syyllisyyskysymyksiin. Kirjoituksessa otettiin hänen mukaansa sen sijaan kantaa yleisellä tasolla niihin yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin, että syytteitä ei nostettu päätoimittajaa vaan tutkivia toimittajia vastaan, ja että rikosoikeudellinen vastuu ulottuisi nyt jo ennen artikkelien julkaisua liittyvään prosessiin. Julkaisupäätöstä edeltäneeseen prosessiin liittyvät syytteet ovat edellä kuvatusti kansainvälistä huomiotakin saanut merkittävä asia sananvapauden kannalta.

Vastaava päätoimittaja katsoo, että oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia. Tiedotusvälineiden tehtävä on raportoida myös keskeneräisistä oikeustapauksista, kuten Julkisen sanan neuvosto on todennut ratkaisussaan 7085/SJL/19. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena oli ajankohtainen, yhteiskunnallisesti merkittävä oikeustapaus, josta yleisöllä oli oikeus vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Viestinten ja journalistien toimintavapauden kannalta kyse oli äärimmäisen tärkeistä ja kauaskantoisista teemoista. Kirjoitus oli vastaavan päätoimittajan mukaan kaikilta osin hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukainen.

Vastaava päätoimittaja laati tekstin lehden edustajana. Syyttäjä oli juuri päättänyt hänen kohdallaan syyttämättä jättämisestä. Kirjoitukseen ei liity vastaavan päätoimittajan mukaan myöskään muulla tavoin henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta. Näin merkittävässä yhteiskunnallisessa kysymyksessä lehden on kyettävä arvioimaan viranomaispäätöstä sen yhteiskunnallisessa kontekstissa myös siinä tapauksessa, että asialla on yhteys omaan toimitukseen. Kirjoituksen yhteys HS:n toimitukseen oli lähtökohtaisesti julkinen asia, eikä sitä pyritty kirjoituksessa millään tavoin ohittamaan tai hämärtämään, vaan päinvastoin kirjoituksessa kerrottiin syytettyjen olevan nimenomaan Helsingin Sanomien toimittajia. Vastaava päätoimittaja toteaa, että kirjoituksen taustalla ei ollut lukijoilta piilotettuja tai ulkojournalistisia motiiveja. Vastaavan päätoimittaja katsoo, ettei hän käyttänyt Viestikoekeskus-asiaa käsitellessään asemaansa väärin, ja ettei asiaan liittynyt hänen kohdallaan henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta. Hän katsoo, että merkittävässä yhteiskunnallisessa kysymyksessä lehdellä ja sen vastaavalla päätoimittajalla oli oikeus ja velvollisuus käsitellä asiaa yhteiskunnallisessa kontekstissa, vaikka asialla oli yhteys omaan toimitukseen.


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Helsingin Sanomat julkaisi vastaavan päätoimittajansa kirjoituksen, jossa hän tuoreeltaan kommentoi julki tullutta tietoa siitä, että kolme Helsingin Sanomien toimittajaa asetetaan syytteeseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Myös vastaava päätoimittaja itse oli ollut asiassa epäiltynä, mutta hänen osaltaan oli tehty syyttämättäjättämispäätös. Kirjoituksessa vastaava päätoimittaja muun muassa perusteli syytteiden perusteena olleen jutun julkaisemista ja totesi, että uhka vankeudesta normaalia työtään tekevälle tutkivalle toimittajalle on täysin poikkeuksellista länsimaisessa vapaassa demokratiassa ja omiaan luomaan pelkoa ja itsesensuuria toimitukselliseen työhön läpi koko suomalaisen mediakentän.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia. Siten syytteiden yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. Kirjoituksessa ei myöskään otettu ennakolta kantaa syyllisyyteen, vaan siinä esitettiin lehden ja vastaavan päätoimittajan näkökulmia, joiden julki tulemiselle oli perusteet laajasti uutisoitujen syytteiden yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi. 

Neuvosto toteaa, että toimituksen journalististen ratkaisujen perusteleminen ja puolustaminen julkisesti on totuttu käsittämään osaksi vastaavan päätoimittajan tehtäviä. Neuvosto ei katso, että päätoimittajan alaisuudessa työskentelevien toimittajien saamien syytteiden yhteiskunnallisen merkityksen arvioiminen ja niiden perusteena olevan journalistisen työn puolustaminen olisivat journalistin aseman väärinkäyttöä etenkin, kun kirjoittajan kytkös asiaan kävi jutusta selvästi ilmi. Päätoimittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Hänellä ei ollut aiheen suhteen sellaista henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuutta, joka olisi edellyttänyt aiheen kommentoimisesta pidättäytymistä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 906 kertaa