PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7863/UL/21

Vastaaja: Suomenmaa

Asia: Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Ratkaistu: 2.2.2022

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 21.10.2021

Kantelu kohdistuu Suomenmaan 20.10.2021 verkkosivuillaan julkaisemaan mielipidekirjoitukseen ”Voimmeko enää luottaa pääministerimme harkinta- ja arviointikykyyn maamme asioiden ylimpänä hoitajana”.

https://www.suomenmaa.fi/mielipide/voimmeko-enaa-luottaa-paaministerimme-harkinta-ja-arviointikykyyn-maamme-asioiden-ylimpana-hoitajana/

Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Suomenmaa salli psykiatrian erikoislääkärin antaa negatiivinen julkinen lausunto pääministerin terveydentilasta näkemättä edes potilasta! Pyytäisin JSN:n kannanottoa siihen, että ensiksi julkaistaan negatiivinen juttu, johon seuraavana päivänä esitetään anteeksipyyntö. Mielikuva kohteen terveystilasta on kuitenkin julkistettu ja tarkoitus saavutettu.”

Kantelija ei ollut asianomainen eli pääministeri itse. Käsittelyyn otettaessa kantelun tulkittiin kohdistuvan Journalistin ohjeiden kohtiin 11, 12 ja 26.

Päätoimittajan vastaus 16.11.2021

Päätoimittajaa ohjeistettiin käsittelemään vastauksessaan etenkin seuraavia asioita: Vastaako julkiseen esiintymiseen perustuvan lääkäriarvion julkaiseminen Journalistin ohjeen 26 vaatimusta jokaisen ihmisarvon kunnioittamisesta? Pystyykö yleisö erottamaan kirjoituksessa tosiasiat mielipiteistä, kun siinä esitetään psykiatrian erikoislääkärin auktoriteetilla väite pääministerin pakko-oireesta? Suhtautuiko Suomenmaa riittävän kriittisesti tietolähteeseen?

Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä myöntää, että mielipidekirjoituksen julkaisun yhteydessä toimituksellisessa prosessissa tapahtui inhimillinen virhe. Mielipidekirjoituksen viisi viimeistä kappaletta sisälsivät pääministeri Sanna Marinin henkilöön kohdistuvia arvioita ja johtopäätöksiä. Tämä osa kirjoituksesta olisi pitänyt editoida tarkemmin ennen julkaisua.

Suomenmaa katsoo noudattaneensa hyvää journalistista tapaa mielipidekirjoituksen käsittelyssä tapahtuneen virheen korjaamisessa. Virhe korjattiin mahdollisimman nopeasti ja oma-aloitteisesti. Alkuperäinen kirjoitus oli julkaistu Suomenmaan verkkosivulla 20.10. klo 15.21 ja korjaukset tekstiin tehtiin 21.10. klo 13.13. Korjaukset tapahtuivat siis vuorokauden sisällä alkuperäisen tekstin julkaisusta.

Korjatussa tekstissä kirjoittaja ainoastaan listaa asioita, joista Marin on itse puhunut julkisuudessa, ja esittää niistä huolensa. Tekstistä poistettiin kirjoittajan omat johtopäätökset kyseisistä asioista. Johtopäätösten esittäminen oli ongelmallista, koska kirjoittaja oli ammatiltaan lääkäri.

Muokkaukset kohdistuivat mielipidekirjoituksen viimeisiin kappaleisiin. Kirjoituksen ensimmäiset yhdeksän kappaletta sisälsivät normaalia poliittista kritiikkiä, joka kohdistui pääministerin tehtävän hoitoon: koronatoimiin, kulttuurileikkauksiin ja velanottoon. Kaikilla kansalaisilla, lääkärit mukaan lukien, on oikeus osallistua poliittiseen keskusteluun ja myös arvostella poliitikkojen toimintaa esimerkiksi mielipidekirjoitusten muodossa. Ihmisen sananvapautta ei voi kaventaa hänen ammattiinsa perustuen. Korona-aikana lääkärit ovatkin osallistuneet poliittiseen keskusteluun hyvin aktiivisesti.

Journalistisesti toimitetuissa uutisartikkeleissa on olennaista, että lukija pystyy erottamaan tosiasiat haastateltavan mielipiteistä. Sen sijaan mielipidekirjoitukset ovat lähtökohtaisesti kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä, ja tämä on myös lukijoiden tiedossa. ”Mielipide”-sana näkyy mustassa laatikossa sekä sivun yläreunassa että tekstin alussa, joten tekstin luonne ei voi jäädä lukijalle epäselväksi. 

Mielipidekirjoitukset eivät edusta lehden linjaa, eikä niiden tarvitsekaan edustaa. Suomenmaa ei suhtaudu mielipidekirjoitusten kirjoittajiin ”tietolähteinä” vaan kansalaisina, joilla on oikeus osallistua julkiseen keskusteluun ammatista riippumatta. 

Suomenmaa ei tilaa kirjoituksia yleisönosastolle, vaan lukijat lähettävät tekstejään toimitukseen oma-aloitteisesti. Yleisönosasto on avoin kaikille Suomenmaan lukijoille. Toimitus harjoittaa lähdekritiikkiä esimerkiksi tarkistamalla kirjoittajan ilmoittaman ammatin todenmukaisuuden. Tässä tapauksessa kirjoittajan ilmoittama ammatti piti paikkansa. Kirjoituksessa ei myöskään ollut asiavirheitä.

Pääministeri Marinin jaksamisesta oli käyty julkista keskustelua eri medioissa mielipidekirjoituksen julkaisua edeltävinä päivinä. Kyseisenä päivänä (20.10.) Yle julkaisi verkkosivullaan analyysin, jossa SDP:n kansanedustajat esittivät Marinista seuraavanlaisia arvioita: 

”Kevät oli niin rankka, että jotkut Marinin työtoverit kuvaavat hänen tuolloin muuttuneen robottimaiseksi ja totiseksi. Useat läheltä seuranneet kertovat olleensa huolissaan pääministerin jaksamisesta.”
”Demariryhmässä jotkut miettivät jälleen Marinin terveydentilaa ja sitä, jaksaako ja kestääkö pääministeri.”
”Marin on kertonut itsekin julkisuuteen Ilta-Sanomien haastattelussa, että hän väsyi työpaineen alla keväällä.”

Ylen analyysissa Marinin jaksamisesta olivat huolissaan hänen kollegansa. Suomenmaan mielipidekirjoituksessa samanlaisia arvioita esitti lääkäri, mikä herätti voimakasta kritiikkiä. Kuten edellä on todettu, Suomenmaa reagoi saamaansa palautteeseen nopeasti.

Kirjoituksen muokkauksen lisäksi Suomenmaa julkaisi verkkosivullaan 21.10. klo 15.00 kommenttikirjoituksen, jossa päätoimittaja totesi mielipidekirjoituksen julkaisun olleen virhe. Päätoimittajan kommentti julkaistiin sekä Suomenmaan etusivulla että kyseisen mielipidekirjoituksen yhteydessä. Linkki kommenttikirjoitukseen lisättiin mielipidekirjoitukseen 21.10. klo 15.03. 

Kirjoitusta ei poistettu verkosta kokonaan. Päätoimittaja vetoaa JSN:n lausumaan verkkosisältöjen poistamisen periaatteista (2018).

Päätoimittajan mukaan kirjoituksen poistaminen kokonaan olisi merkinnyt merkittävää kavennusta mielipidekirjoituksen kirjoittajan sananvapauteen. Suurin osa kirjoituksesta oli normaalia poliittista kritiikkiä, johon kansalaisilla on oikeus ammatista riippumatta.

Päätoimittajan mukaan poistamiskynnystä nosti edelleen se, että usea taho oli vaatinut kirjoituksen poistamista. Hän viittaa JSN:n lausumaan, jonka mukaan ”poistamispyyntö voi olla tulkittavissa tiedonvälitykseen kohdistuvaksi vaikutusyritykseksi ja siihen suostuminen voi olla toimituksellisen päätösvallan luovuttamista”. Journalistin ohjeiden mukaan journalistista päätösvaltaa ”ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille”. Jättämällä korjatun kirjoituksen verkkosivulleen Suomenmaa piti mielipidekirjoituksiakin koskevan journalistisen päätösvallan itsellään ulkopuolisesta paineesta huolimatta.


Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Suomenmaa julkaisi verkossa psykiatrin mielipidekirjoituksen, jossa tämä arvioi pääministerin poliittista toimintaa. Kirjoittaja pohti myös pääministerin mielenterveyttä ja sen vaikutusta tämän toimintakykyyn. Seuraavana päivänä lehti ilmoitti, että kirjoituksen julkaisu oli ollut virhe, ja poisti kirjoituksesta osan.

Lehti poisti kirjoituksesta 1) pääministerin ulkomuotoa koskevan arvion, jonka kirjoittaja yhdisti tämän liialliseen urheiluun nuorena ja silloin kokemaan loppuunpalamiseen, 2) pääministerin siivoamisen kuvailun klassiseksi pakko-oireeksi ja 3) pohdinnan pääministerin väitetyn burnoutin mahdollisesta toistumisesta ja hänen kykenevyydestään hankkia ajoissa ammattiapua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että mielipidekirjoitus oli alkuperäisessä asussaan kärjekäs ja sitä voi pitää mauttomana ja loukkaavana. Yhteiskunnassa on kuitenkin siedettävä voimakastakin vallanpitäjien toiminnan ja toimintakyvyn arviointia. Kirjoitus ei loukannut pääministerin ihmisarvoa. Arvion pääministerin ”pakko-oireesta” saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaväitteeksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse esittäjänsä mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Neuvoston toimivallassa ei ole ottaa kantaa lääkärien ammattietiikkaan.

Neuvostolla ei ole perusteita katsoa, että lehti olisi julkaissut kirjoituksen kantelun tarkoittamalla tavalla vain poistaakseen siitä osia myöhemmin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomenmaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

Vapauttavaa äänestivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Langettavaa äänestivät: Kyösti Karvonen, Hanna Parhaniemi ja Valpuri Mäkinen.

Heidän eriävä mielipiteensä: Kirjoitus loukkasi pääministerin ihmisarvoa.

Tämä päätös on avattu 1146 kertaa