PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7848/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Otsikko

Ratkaistu: 2.2.2022

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Kantelu 13.10.2021

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien otsikointiin. Kantelun kohteena on 13.10.2021 julkaistu verkkojuttu Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku – Moottori: Asia päätettiin ilman kunnollista kustannusarviota.

https://www.is.fi/autot/art-2000008326958.html

Kantelun mukaan artikkelin otsikko antaa ymmärtää, että liikennemerkkiuudistuksessa on ollut kyse sukupuolineutraaleista merkeistä, vaikka kyse on ollut yleisestä merkkien ilmeen uudistuksesta. Kantelun mukaan artikkelin otsikko on kuitenkin kirjoitettu tahallisen harhaanjohtavasti tiettyjen kansanosien raivoon lietsomiseksi. Kantelun mukaan totuus tulee esiin artikkelissa, tosin vasta loppupuolella, ja itse leipätekstissä mainitaan sukupuolineutraalius useita kertoja kontekstissa, jossa koko merkkiuudistus saadaan kuulostamaan vain sukupuolineutraaliuden takia tehdyltä. 

Kantelijan mielestä ammattijournalistin täytyy nykypäivänä jo tietää, että suuri osa ihmisistä perustaa käsityksensä artikkelin sisältöön sitä lukematta, pelkän otsikon ja kuvien perusteella. Kantelijan mukaan myös Ilta-Sanomien Facebook-sivuilla luettavissa olevista artikkelin kommenteista käy ilmi, että valtaosa kommentoijista ei ole artikkeleita lukenut, vaan kommentoi pelkän otsikon perusteella. Kun otsikko ja sisältö ovat kuitenkin selkeästi ristiriidassa keskenään, on kyse tahallisesta kuluttajan harhauttamisesta. Ilta-Sanomille tulisi vähintään huomauttaa, että artikkelin sisällön ja otsikon pitäisi vastata toisiaan.

Päätoimittajan vastaus 13.12.2021

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelijan mielestä on harhaanjohtavaa puhua sukupuolettomista liikennemerkeistä, koska sukupuolineutraalius ei ollut liikennemerkkiuudistuksen keskeinen syy vaan kyse oli merkkien yleisestä ilmeen uudistuksesta. Kantelija ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että kyseinen ilmaus on osa vakiintunutta käytäntöä ja merkit itsessään ovat sukupuolettoman näköisiä. Otsikon termi sukupuoleton siis luonnehtii merkkien ulkonäköä. Kuten Ilta-Sanomien jutun kuvatekstissä selitetään: "Uudet liikennemerkit otettiin käyttöön kesäkuussa 2020. Kansan ja median suussa uudistus nimettiin nopeasti sukupuolineutraaliksi, sillä merkkien tutut mies- ja naisfiguurit katosivat tai vaihtuivat määrittelemättömiin pallopäähahmoihin." Sama selitys löytyy kuvatekstin lisäksi myös jutusta, jossa avataan sitten tarkemmin uudistuksen taustoja, joita ovat muun muassa yksinkertaisuus, havainnollisuus ja ohjelmistorajoitteet.

Vastaavalla tavalla sukupuolettomista merkeistä puhuvat muutkin tiedotusvälineet. Esimerkiksi Yleisradio otsikoi oman juttunsa näin: "Vuosikymmenien miesvalta on pian ohi — yhdessä Suomen yleisimmistä liikennemerkeistä kävelee kohta sukupuoleton pallopää" (https://yle.fi/uutiset/_3-10969277). Ylen juttu kuvailee uusia liikennemerkkejä näin: "Uudessa suojatien liikennemerkissä muutos on iso, sillä siinä kävelevä henkilö ei enää ole selkeästi mies. Tähän mennessä suojatien yli on liikennemerkissä kävellyt reipasaskelinen kovakuntoisen näköinen aikuinen henkilö, joka piirteiltään muistuttaa enemmän miestä kuin naista. Uusi suojatien liikennemerkki on olemukseltaan enemmän sukupuoleton ja iätön."

MTV on samoilla linjoilla. Otsikko: "Tältä näyttää sukupuoleton hahmo uudessa suojatiemerkissä"  (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-teille-noin-50-uutta-Iiikennemerkkia-talta-nayttaasukupuoleton-hahmo-uudessa-suoiatiemerkissa/7735842)

Aamulehden uudistusta käsittelevässä artikkelissa kerrotaan "sukupuolineutraaleista" henkilökuvista ja miljoonalaskusta. Otsikko: "Tampereen on uusittava kymmeniätuhansia liikennemerkkejä uuden lain mukaisiksi: "Jokainen maksaa noin satasen" — Miljoonien eurojen jättiurakkaan liittyy vielä yksi iso kysymys." Jutussa puhutaan "henkilökuvien muuttamisesta sukupuolineutraaleiksi". ( https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007425700.html).

Päätoimittajan mielestä yllä mainituista esimerkeistä käy ilmi, että sukupuoleton tai sukupuolineutraali liikennemerkki on terminä vakiintunut yleiseen käyttöön paitsi kansan suussa niin myös mediassa. Se on loogista: suomalaisille tutut merkithän ovat ulkoisesti muuttuneet siten, että hahmoista ei voi sukupuolia enää tunnistaa. Olisi erikoista, jos tätä jokaisen ihmisen nähtävissä olevaa muutosta ja tosiasiaa ei voisi journalismissa sanoa ääneen riippumatta siitä, mitkä kaikki asiat ovat itse uudistukseen vaikuttaneet.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien otsikko kertoo, että a. liikennemerkit ovat entiseen verrattuna ulkonäöltään sukupuolettomia ja b. uudistuksesta on tullut iso lasku. Molemmat asiat ovat faktoja ja sukupuolettomuus/sukupuolineutraalius selitetään sekä kuvatekstissä että tekstissä.

Päätoimittajaa pyydettiin täydentämään vastaustaan sen osalta, kuinka lehti perustelee otsikon sanan "jo" ja kuinka se perustelee sanan "jo" erityisesti sukupuolettomien merkkien osalta.

Päätoimittajan mukaan jo-sanaa käytetään yleisesti korostamaan jotakin asiaa. Tässä tapauksessa ko. sanalla korostetaan sitä, että kustannukset hankkeesta ovat isoja eli, kuten jutusta käy ilmi, kymmeniä miljoonia euroja. Jo-sana viittaa siis otsikossa laskun suuruuteen. Sillä ei ole jo-sanan käytön osalta tässä yhteydessä mitään merkitystä, onko kyse sukupuolettomista liikennemerkeistä tai jostain toisesta hankkeesta. Ko. sanaa käytetään jatkuvasti mediassa korostamaan jonkun määrän suuruutta. Ilta-Sanomien juttu käsittelee liikennemerkkiuudistusta ja sen hintaa, johon jo-sanalla viitataan.


Ratkaisu

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Ilta-Sanomat otsikoi liikennemerkkiuudistusta käsittelevän juttunsa "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku". Lehti kertoi jutussa, että kaikki liikennemerkit uusitaan, mikä tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verorahojen käytön valvominen ja erilaisten uudistusten vaikutuksista raportoiminen on journalismin keskeisiä tehtäviä. Jutussaan Ilta-Sanomat toteutti tätä tehtävää kertomalla tieliikennelain uudistukseen liittyvästä kaikkien liikennemerkkien uusimisesta ja sen kustannuksista. Jutusta ilmeni riittävästi, ettei merkkiuudistuksen lähtökohtana ole ollut sukupuolten häivyttäminen merkeistä vaan laajempi muutostarve.

Neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomien otsikko käsitteli vain ihmishahmoja sisältäviä liikennemerkkejä. Otsikolle ei kuitenkaan löytynyt katetta jutusta, sillä jutussa ei eritelty lainkaan ihmishahmoja sisältävien merkkien uusimisen kustannuksia. Jutussa käsiteltiin ainoastaan arvioita siitä, mitä koko merkkiuudistus tulee maksamaan pitkän siirtymäajan aikana.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 4760 kertaa