Kantelu 13.10.2021
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien otsikointiin. Kantelun kohteena on 13.10.2021 julkaistu verkkojuttu Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku – Moottori: Asia päätettiin ilman kunnollista kustannusarviota.
https://www.is.fi/autot/art-2000008326958.html
Kantelun mukaan artikkelin otsikko antaa ymmärtää, että liikennemerkkiuudistuksessa on ollut kyse sukupuolineutraaleista merkeistä, vaikka kyse on ollut yleisestä merkkien ilmeen uudistuksesta. Kantelun mukaan artikkelin otsikko on kuitenkin kirjoitettu tahallisen harhaanjohtavasti tiettyjen kansanosien raivoon lietsomiseksi. Kantelun mukaan totuus tulee esiin artikkelissa, tosin vasta loppupuolella, ja itse leipätekstissä mainitaan sukupuolineutraalius useita kertoja kontekstissa, jossa koko merkkiuudistus saadaan kuulostamaan vain sukupuolineutraaliuden takia tehdyltä.
Kantelijan mielestä ammattijournalistin täytyy nykypäivänä jo tietää, että suuri osa ihmisistä perustaa käsityksensä artikkelin sisältöön sitä lukematta, pelkän otsikon ja kuvien perusteella. Kantelijan mukaan myös Ilta-Sanomien Facebook-sivuilla luettavissa olevista artikkelin kommenteista käy ilmi, että valtaosa kommentoijista ei ole artikkeleita lukenut, vaan kommentoi pelkän otsikon perusteella. Kun otsikko ja sisältö ovat kuitenkin selkeästi ristiriidassa keskenään, on kyse tahallisesta kuluttajan harhauttamisesta. Ilta-Sanomille tulisi vähintään huomauttaa, että artikkelin sisällön ja otsikon pitäisi vastata toisiaan.
Päätoimittajan vastaus 13.12.2021
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa, että kantelijan mielestä on harhaanjohtavaa puhua sukupuolettomista liikennemerkeistä, koska sukupuolineutraalius ei ollut liikennemerkkiuudistuksen keskeinen syy vaan kyse oli merkkien yleisestä ilmeen uudistuksesta. Kantelija ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että kyseinen ilmaus on osa vakiintunutta käytäntöä ja merkit itsessään ovat sukupuolettoman näköisiä. Otsikon termi sukupuoleton siis luonnehtii merkkien ulkonäköä. Kuten Ilta-Sanomien jutun kuvatekstissä selitetään: ”Uudet liikennemerkit otettiin käyttöön kesäkuussa 2020. Kansan ja median suussa uudistus nimettiin nopeasti sukupuolineutraaliksi, sillä merkkien tutut mies- ja naisfiguurit katosivat tai vaihtuivat määrittelemättömiin pallopäähahmoihin.” Sama selitys löytyy kuvatekstin lisäksi myös jutusta, jossa avataan sitten tarkemmin uudistuksen taustoja, joita ovat muun muassa yksinkertaisuus, havainnollisuus ja ohjelmistorajoitteet.
Vastaavalla tavalla sukupuolettomista merkeistä puhuvat muutkin tiedotusvälineet. Esimerkiksi Yleisradio otsikoi oman juttunsa näin: ”Vuosikymmenien miesvalta on pian ohi — yhdessä Suomen yleisimmistä liikennemerkeistä kävelee kohta sukupuoleton pallopää” (https://yle.fi/uutiset/_3-10969277). Ylen juttu kuvailee uusia liikennemerkkejä näin: ”Uudessa suojatien liikennemerkissä muutos on iso, sillä siinä kävelevä henkilö ei enää ole selkeästi mies. Tähän mennessä suojatien yli on liikennemerkissä kävellyt reipasaskelinen kovakuntoisen näköinen aikuinen henkilö, joka piirteiltään muistuttaa enemmän miestä kuin naista. Uusi suojatien liikennemerkki on olemukseltaan enemmän sukupuoleton ja iätön.”
MTV on samoilla linjoilla. Otsikko: ”Tältä näyttää sukupuoleton hahmo uudessa suojatiemerkissä” (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-teille-noin-50-uutta-Iiikennemerkkia-talta-nayttaasukupuoleton-hahmo-uudessa-suoiatiemerkissa/7735842)
Aamulehden uudistusta käsittelevässä artikkelissa kerrotaan ”sukupuolineutraaleista” henkilökuvista ja miljoonalaskusta. Otsikko: ”Tampereen on uusittava kymmeniätuhansia liikennemerkkejä uuden lain mukaisiksi: ”Jokainen maksaa noin satasen” — Miljoonien eurojen jättiurakkaan liittyy vielä yksi iso kysymys.” Jutussa puhutaan ”henkilökuvien muuttamisesta sukupuolineutraaleiksi”. ( https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007425700.html).
Päätoimittajan mielestä yllä mainituista esimerkeistä käy ilmi, että sukupuoleton tai sukupuolineutraali liikennemerkki on terminä vakiintunut yleiseen käyttöön paitsi kansan suussa niin myös mediassa. Se on loogista: suomalaisille tutut merkithän ovat ulkoisesti muuttuneet siten, että hahmoista ei voi sukupuolia enää tunnistaa. Olisi erikoista, jos tätä jokaisen ihmisen nähtävissä olevaa muutosta ja tosiasiaa ei voisi journalismissa sanoa ääneen riippumatta siitä, mitkä kaikki asiat ovat itse uudistukseen vaikuttaneet.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien otsikko kertoo, että a. liikennemerkit ovat entiseen verrattuna ulkonäöltään sukupuolettomia ja b. uudistuksesta on tullut iso lasku. Molemmat asiat ovat faktoja ja sukupuolettomuus/sukupuolineutraalius selitetään sekä kuvatekstissä että tekstissä.
Päätoimittajaa pyydettiin täydentämään vastaustaan sen osalta, kuinka lehti perustelee otsikon sanan ”jo” ja kuinka se perustelee sanan ”jo” erityisesti sukupuolettomien merkkien osalta.
Päätoimittajan mukaan jo-sanaa käytetään yleisesti korostamaan jotakin asiaa. Tässä tapauksessa ko. sanalla korostetaan sitä, että kustannukset hankkeesta ovat isoja eli, kuten jutusta käy ilmi, kymmeniä miljoonia euroja. Jo-sana viittaa siis otsikossa laskun suuruuteen. Sillä ei ole jo-sanan käytön osalta tässä yhteydessä mitään merkitystä, onko kyse sukupuolettomista liikennemerkeistä tai jostain toisesta hankkeesta. Ko. sanaa käytetään jatkuvasti mediassa korostamaan jonkun määrän suuruutta. Ilta-Sanomien juttu käsittelee liikennemerkkiuudistusta ja sen hintaa, johon jo-sanalla viitataan.
Ratkaisu
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Ilta-Sanomat otsikoi liikennemerkkiuudistusta käsittelevän juttunsa ”Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku”. Lehti kertoi jutussa, että kaikki liikennemerkit uusitaan, mikä tulee maksamaan kymmeniä miljoonia euroja.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verorahojen käytön valvominen ja erilaisten uudistusten vaikutuksista raportoiminen on journalismin keskeisiä tehtäviä. Jutussaan Ilta-Sanomat toteutti tätä tehtävää kertomalla tieliikennelain uudistukseen liittyvästä kaikkien liikennemerkkien uusimisesta ja sen kustannuksista. Jutusta ilmeni riittävästi, ettei merkkiuudistuksen lähtökohtana ole ollut sukupuolten häivyttäminen merkeistä vaan laajempi muutostarve.
Neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomien otsikko käsitteli vain ihmishahmoja sisältäviä liikennemerkkejä. Otsikolle ei kuitenkaan löytynyt katetta jutusta, sillä jutussa ei eritelty lainkaan ihmishahmoja sisältävien merkkien uusimisen kustannuksia. Jutussa käsiteltiin ainoastaan arvioita siitä, mitä koko merkkiuudistus tulee maksamaan pitkän siirtymäajan aikana.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Jani Tanskanen ja Tuomo Törmänen.