7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21

Langettava

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Kantelut 10.–12.10.2021

Kantelut kohdistuvat Ilta-Sanomien painetussa lehdessään 9.10.2021 julkaisemaan ”Ilon kautta” -huumoripalstan juttuun ”Sähköähän saa töpselistä!”

Kanteluissa perusteltiin ihmisarvon loukkaamista seuraavilla tavoilla:
”IS Plus vitsaili, että Elokapinan mielenosoittajien laittaminen sähkötuoliin olisi tuottanut monille iloa”; ”Ilmastotuhosta huolissaan olevien kansalasiaktivistien teloittamisella irvailu. Aktivistien sähkötuoliin laittaminen ilmaistiin hopeareunuksena”; ”Vitsaillaan elokapinan mielenosoittajien teloittamisella ja heidän pistämisellään sähkötuoliin”; ”Ilta-Sanomat vitsailee Elokapinan aktivistien teloittamisella ja liittää heidän kuvansa näihin väkivaltafantasioihin. Teko lietsoo väkivaltaa ympäristöaktivisteja kohtaan. Kuvatut henkilöt tuskin ovat antaneet lupaa tällaiseen. Osa kuvatuista on alaikäisiä”; ”Jutussa ehdotettiin Elokapinan mielenosoittajien teloitusta sähkötuolilla, myös käytettiin halventavasti hippi -nimitystä”; ”Kyseisissä sivuissa viitataan mielenosoittajien teloittamiseen sähkötuolilla hauskana vitsinä. Olin itse kadulla kyseisissä mielenosoituksissa ja koen tämän vähintäänkin uhkaavana ajatuksena”;
” Meitä ympäristöaktivisteja uhkaillaan väkivallalla jatkuvasti ja väkivaltafantasioita levitetään avoimesti internetin keskustelufoorumeilla. Se, että näitä väkivaltafantasioita poimitaan painettuun lehteen, loukkaa journalistin ohjeiden 26:tta pykälää, jonka mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Tietyn ihmisryhmän teloittamisella vitsailu normalisoi väkivaltafantasioita ja luo turvattomuutta ympäristöaktivisteille (…)”. 

Päätoimittajan vastaus 19.11.2021

Vastaava päätoimittaja Johanna Lahti kertoo, että Ilon kautta -palsta on ilmestynyt Ilta-Sanomien viikonloppuliitteessä marraskuusta 2013 lähtien. Palstalla käsitellään kuluneen viikon uutisaiheita satiirin ja ironian keinoin. Palstalla esitellään aina jokin viikon uutistapahtumiin liittyvä asia, josta sitten tuodaan esiin satiirisesti toinen kulma. Palstalla (9.10.2021) vitsailtiin helsinkiläisille, jotka olivat närkästyneet Elokapina-liikkeen leirin eduskunnan rakennuksesta saamasta ilmaisesta sähköstä.

Palstalla luki näin: ”Elokapina-liike sai Helsingin Mannerheimintiellä sijainneeseen leiriinsä ilmaiset sähköt eduskunnan liittymästä. Siitäkös riemu repesi. Että hipeille vielä ilmaiset sähköt! ILON KAUTTA: Moni paheksujista ilmoitti kyllä olevansa valmis maksamaan sähköt, jos piuhat olisi vedetty sähkötuoliin.”

Päätoimittajan vastauksen mukaan palstan kirjoittaja lainasi tekstiin keskustelua, jonka hän oli sattunut kuulemaan leirin ohi menneessä raitiovaunussa. Tarkoitus oli tuoda esiin absurdia retoriikkaa ja irvailla vastustajille. Kirjoittaja ei siis itse vastustanut sähkönjakelua, vaan pelkästään satiirin keinoin pyrki tuomaan esiin, mikä on vastustajien logiikka. Kirjoittajan asenne näitä ratikkakommentoijia kohtaan on tekstistä luettavissa mm. ”siitäkös riemu repesi”, ”että hipeille vielä ilmaiset sähköt” ja ”paheksujat” -tyyppisistä ilmaisuista.

Muotoilu jätti kuitenkin huomattavan paljon tilaa toisenlaisellekin tulkinnalle ja IS pitää päätoimittajan mukaan kyseisen palstan muotoilua epäonnistuneena. Siksi vastaava päätoimittaja on vastannut Twitterissä saamiinsa kommentteihin tuoreeltaan ja pahoitellut asiaa: ”lS:n Plus-liitteessä Ilon kautta -palstalla käsitellään ajankohtaisia aiheita huumorin ja sarkasmin keinoin. Palstalla julkaistiin lauantaina Elokapinaa ja sen vastustajia koskeva teksti, joka oli epäonnistunut. Vitsailu oli mautonta ja asiatonta. Pahoittelemme kirjoitusta”. Pahoittelu on julkaistu myös IS:n printtilehdessä kyseisen palstan yhteydessä 16.10.2021.

Päätoimittaja Lahti korostaa, että sananvapauteen kuuluu myös musta ja huono(kin) huumori. Silti huumoria voi pahoitella, jos siinä on toimituksen näkemyksen mukaan epäonnistuttu. Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin nostaa esiin myös nykyajan problematiikka, jota JSN joutuu todennäköisesti puntaroimaan eri yhteyksissä jatkossakin. Se liittyy medialukutaitoon, sananvapauteen ja sosiaaliseen mediaan.

Kantelijoita oli poikkeuksellisen paljon. Se johtuu päätoimittaja Lahden mukaan siitä, että palstan teksti lähti leviämään sosiaalisessa mediassa. Yksi kantelijoista jakoi tekstin Twitterissä ja samalla twiittasi, että Ilta-Sanomissa ”haaveiltaisiin” mielenosoittajien teloittamisesta: ”llta-Sanomat ’todistelee, että viikon synkimmälläkin uutisella on hopeareunus’ toteamalla, että mielenosoittajat olisi voitu toisaalta laittaa sähkötuoliin. Reh! Kai se on merkki liikkeen kasvavasta vaikutusvallasta, kun valtamediassa haaveillaan sen edustajien teloittamisesta”. Ko. kantelijan kantelu onkin saapunut ensimmäisenä, muut sen jälkeen.

Yksi kantelijoista, joka linkkasi kanteluunsa twiitin, nosti kantelussaan esiin, että hän ei pystynyt löytämään tekstiä digitaalisessa muodossa. Tämä on päätoimittajan mukaan ymmärrettävää, koska sitä ei ole ollut olemassa digitaalisessa muodossa: ko. palstaa ei koskaan ole julkaistu IS:n nettisaitilla. Kyseinen palsta on luotu pelkästään printtiä varten, sitä ei ole siis nettiin tarkoitettukaan, vaan se on osa viikonvaihdelehden perinteistä lukemistoa. Kyseessä ei ole uutisartikkeli, toisin kuin osa kantelijoista ilmeisesti arvelee, vaan humoristinen ja sarkastinen, pakinatyyppinen pieni palsta, joka sellaisenaan ei edes nettimuodossa toimisi.

Printtilehden lukijoille sekä palsta itse että sen tyylilaji on tuttu: vuosien ajan palstalla on sarkasmin ja mustan huumorin keinoin käsitelty vakaviakin aiheita. Päätoimittaja Lahden mielestä kuvaavaa onkin, että printin vakilukijoilta ei ole tullut Ilta-Sanomiin yhtään yhteydenottoa. Tämä kertoo todennäköisesti siitä, että palstaa on luettu sen kontekstissa ja sen ajoittain räävitönkin henki ei printtilukijaa hämmennä.

Päätoimittaja Lahti nostaa vastauksessaan esiin joitakin esimerkkejä aiheista. Palstalla on vitsailtu esimerkiksi Sanna Marinin päätymisestä Time-lehteen (”Petteri, Jussi ja muut, pää pystyyn. Lohduttautukaa vaikka sillä, että onhan Timen kanteen kelvannut aikanaan niin Adolf Hitler kuin Josef Stalinkin.”); kuntavaaliehdokkuudesta luopuneesta Teuvo Hakkaraisesta, joka arveli saavansa päätöksestään ”kusta niskaan” (”Jääpähän tovereille vielä viskottavaksi kiinteämpää tulevan vaalitaiston tiimellyksessä”) tai poliiseista ja ihmisoikeusjärjestö Amnestystä, joka viestitti poliisin pamputtavan ihmisiä maailmalla (”Näkemyksellinen satiirilehti Pahkasika julkaisi loistoaikoinaan klassikkojutun ”Lyö lastasi oikein”. Oppimateriaalia Poliisikouluun?).

Kun pakinatyyppinen printtiteksti irrotetaan kontekstistaan ja teksti lähtee leviämään sosiaalisessa mediassa, se voimistaa väärinymmärryksiä ja tulkintaa. Esimerkiksi yhdessä kantelussa katsotaan, että kyseessä oli uutinen ja Ilta-Sanomien ”jutussa ehdotettiin Elokapinan mielenosoittajien teloitusta sähkötuolilla”. Tällaista ehdotusta ei päätoimittaja Lahden mukaan tietenkään ole tehty, eikä koskaan tehtäisikään.

Tämä kaikki asettaa Lahden mielestä jatkossa periaatteellisella tasolla haasteita niin tiedotusvälineille kuin Julkisen sanan neuvostollekin. Onko sosiaalisen median voimistamalla kanteluiden määrällä ja väärinymmärryksillä merkitystä? Mikä merkitys ylipäänsä on jostain asiasta nousseella sosiaalisen median keskustelulla — miten se vaikuttaa sananvapauteen? Miten eri tyylilajien erot hahmottuvat lukijoille? Onko sarkasmi nykyajassa yhä vaikeampi tyylilaji ymmärtää? Katoaako kontekstin merkitys? Ilta-Sanomienkaan osalta ei ole ensimmäinen kerta, kun sarkasmi on osoittautunut tyylilajina joillekin lukijoille vaikeaksi.

Ilta-Sanomat katsoo, että se on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden mukaisesti ja pahoitellut epäonnistunutta tekstiä asianmukaisesti. Täten kantelut on hylättävä. Ilta-Sanomat kuitenkin toivoo, että Julkisen sanan neuvostossa käytäisiin keskustelua yllä mainituista periaatteellisista kysymyksistä liittyen medialukutaitoon, sananvapauteen ja sosiaaliseen mediaan, sillä niillä on koko alan kannalta merkitystä.

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Ilon kautta -huumoripalsta käsitteli Ilta-Sanomien paperilehdessä mielenosoitusta Eduskuntatalon edustalla seuraavalla tavalla: ”Elokapina-liike sai Helsingin Mannerheimintiellä sijainneeseen leiriinsä ilmaiset sähköt eduskunnan liittymästä. Siitäkös riemu repesi. Että hipeille vielä ilmaiset sähköt! ILON KAUTTA: Moni paheksujista ilmoitti kyllä olevansa valmis maksamaan sähköt, jos piuhat olisi vedetty sähkötuoliin.” Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista.

Julkisen sanan neuvosto ei ota kantaa maku- ja tyylikysymyksiin ja puolustaa kaikkien oikeutta ilmaista itseään myös hyvän maun vastaisesti. Ilta-Sanomien Ilon kautta -palstalla vitsailtiin sähkötuolilla, joka on tarkoitettu ihmisten teloittamiseen. Neuvosto katsoo, että kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa siitä riippumatta, mikä vitsin tarkoitus alun perin oli.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 26, ja antaa sille huomautuksen.
 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.