2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7822/UL/21

Vastaaja: Salon Seudun Sanomat

Asia: Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 8.12.2021

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Kantelu 23.9.2021 

Kantelu kohdistuu Salon Seudun Sanomissa 16.9.2021 julkaistuun juttukokonaisuuteen, johon kuuluivat nettijuttu ”Someron kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia – hallitus ylitti toimivaltansa ja laiminlöi tehtävänsä” sekä lehden printtiversiossa julkaistu uutisnosto ”Kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia Somerolla” ja juttu ”Kuntalain rajat paukkuivat Somerolla. 

Kantelija huomauttaa, että Suomessa on käytössä syyttömyysolettama, joka on keskeisin ihmisoikeuksiin kuuluva periaate. Todistustaakka rikosasioissa kuuluu aina syyttäjille, ei sanomalehdille. Kantelijan mukaan myös hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama, eikä sanomalehden tule ennakolta ottaa kantaa syyllisyyteen. 

Kantelijan mukaan Salon Seudun Sanomat on syyttänyt Someron kaupunginhallitusta laittomasta päätöksestä. Samalla lehti laajentaa syytöksensä koskemaan kaupunginhallituksen yksittäisiä jäseniä sekä viranhaltijoita. 

Kantelijan mukaan jutut on laadittu niin, että yleisön on mahdotonta erottaa tosiasioita ja emeritusprofessorin arvioita toisistaan. Otsikoissa ja ingresseissä ei ole mainittu, että kyseessä on asiantuntijan arvio, vaan syyte on selkeästi tuotu totuutena esille. Kantelijan mukaan esimerkiksi  kuvatekstistä ei mitenkään voi tietää, kenen mielipide tai arvio on kyseessä. 

Kantelija on pyytänyt Salon Seudun Sanomia korjaamaan juttuaan. Lehti on vastannut kantelijalle seuraavasti: ”Toimittaja ei ole henkilökohtaisesti arvioinut tehtyä päätöstä, vaan on käyttänyt lähteenään Suomen tunnetuinta hallinto-oikeuden asiantuntijaa. Tekstikokonaisuudesta käy erittäin hyvin ilmi, että kyse on emeritusprofessorin arviosta.” 

Kantelija on aivan varma, ettei hallinto-oikeuden emeritusprofessori syytä ketään rikoksesta, ennen kuin asia on käsitelty tuomioistuimessa. 
Kantelijan mukaan jutun kirjoittaneella toimittajalla on pitkä kokemus Someron kunnallispolitiikasta ja hän on ollut tietoinen Someron Kaupungin hallintosäännöstä, jossa kaupunginhallitus on määrännyt tiedottamisen nimetylle viranhaltijalle, ei luottamushenkilölle. Kantelijan mukaan lehden tiedossa on myös ollut, että kokoukset ovat salaisia ja luottamushenkilöitä koskee salassapitovelvollisuus. Kantelijan mukaan on kohtuutonta vaatia luottamushenkilöltä kommenttia kokouksen sisällöstä. Kantelijan mukaan julkista on vain se, minkä pöytäkirjasta voi lukea. 

 

Päätoimittajan vastaus 11.11.2021 

Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Ville Pohjonen toteaa vastauksessaan, että Someron urheilukentän peruskunnostus on herättänyt laajaa keskustelua paikkakunnalla, ja pitkään vireillä ollut hanke on jakanut voimakkaasti päättäjien mielipiteitä. Salon Seudun Sanomat on seurannut tarkkaan tämän asian eri vaiheita ja sen käsittelyä kaupungin toimielimissä.

Someron kaupunginvaltuusto on myöntänyt urheilukentän peruskorjaukselle 1,7 miljoonan euron määrärahan. Määräraha perustui arkkitehdin johdolla valmisteltuun hankesuunnitelmaan, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt.

Someron kaupunginhallitus päätti 13.9.2021, että pesu- ja pukuhuonetiloja ei kunnosteta hankesuunnitelman mukaisesti ja koko urheilukentän peruskorjaus pitää laittaa uuteen valmisteluun uudelta pohjalta. 

Päätoimittaja toteaa, että valtuuston linjasta poikkeava ja epäselvä kaupunginhallituksen päätös aiheutti Somerolla keskustelua. Myös kaupunginjohtaja oli nostanut esille kaupunginhallituksen päätökseen mahdollisesti liittyvät ongelmat.

Tämän vuoksi lehti päätti kysyä asiasta hallinto-oikeuden emeritusprofessorinkantaa. Tässä erikoisessa tilanteessa kokeneen hallinto-oikeuden asiantuntijan arvio oli tarpeen, jotta lukijat voivat muodostaa oman käsityksensä tapahtuneesta.

Päätoimittajan mukaan emeritusprofessorin näkemys Someron kaupunginhallituksen päätöksestä on yksiselitteinen. Emeritusprofessorin mukaan kaupunginhallitus ei voi muuttaa valtuuston päätöstä eikä estää sen toimeenpanoa. Tämän arvion mukaan kaupunginhallitus on toiminut lainvastaisesti estäessään valtuuston päätösten täytäntöönpanon.

Päätoimittaja toteaa, että lehti ei ottanut kantaa kaupunginhallituksen päätösten laillisuuteen tai laittomuuteen, vaan uutisessa kerrottiin emeritusprofessorin arvio päätöksenteosta. Juttukokonaisuudesta käy selvästi ilmi, että viittaukset kuntalain rikkomisesta ovat tämän näkemyksiä ja mielipiteitä. Toimittajan tai lehden omia mielipiteitä uutisissa ei ollut. Oikaisua vaativaa asiavirhettä uutisessa ei ollut.

Sanomalehdellä ei ole pelkästään oikeus vaan myös velvollisuus seurata, miten päätöksenteko kunnassa toimii. Tässä tapauksessa kyse oli myös kunnallisen demokratian toimivuudesta. Kun kokenut hallinto-oikeuden asiantuntija katsoo, että kaupunginhallitus on menetellyt lainvastaisesti, niin tämä arvio on syytä tuoda yleisön tietoon, vaikka siitä ei vielä olekaan oikeuden päätöstä.
Kaupunginhallitus on poliittisesti valittu elin, jonka päätösten kommentointi kuuluu ensisijaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajalle. Tarkoitus oli, että puheenjohtaja olisi saanut vastata emeritusprofessorin kommentteihin ja perustella kaupunginhallituksen päätöstä heti samassa jutussa.(SSS 16.9.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tavoiteltiin useaan eri otteeseen puhelimella ja sähköpostiviesteillä, mutta hän ei vastannut lehden yhteydenottopyyntöihin. Tämä kerrottiin myös uutisessa.

Päätoimittajan mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan mielipidekirjoitus ”Someron päätöksenteossa ei ole ollut laittomuutta” julkaistiin sellaisenaan heti, kun se tuli lehdelle. Mielipidekirjoituksessaan hän viittasi Kuntaliiton lakimiehen lausuntoon kuitenkaan kertomatta lausunnon sisältöä. Lehti pyysi lausuntoa nähtäväkseen, ja se julkaistiin heti, kun lausunto lopulta saatiin.

Asiaa on päätoimittajan mukaan seurattu jälkeenpäin myös muissa uutisissa, kun uutta tietoa on tullut.


Ratkaisu 

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.  
 
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. 
Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Salon Seudun Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan juttukokonaisuuden, jossa arvioitiin Someron kaupunginhallituksen samalla viikolla tekemää päätöstä. Päätös poikkesi kaupunginvaltuuston aiemmin tekemästä päätöksestä, joka koski urheilukenttäalueen ja rakennusten kunnostamista. Jutussa menettelyn laillisuutta arvioi hallinto-oikeuden asiantuntija. 

Lehti otsikoi juttukokonaisuuden osat seuraavasti: nettijuttu ”Someron kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia – hallitus ylitti toimivaltansa ja laiminlöi tehtävänsä”, uutisnosto printissä ”Kaupunginhallitus rikkoi kuntalakia Somerolla” ja pääjuttu printissä ”Kuntalain rajat paukkuivat Somerolla”. Leipäteksti alkoi: ”Someron kaupunginhallituksen urheilukentän peruskorjauksesta tekemä päätös on kuntalain vastainen”. 

Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan vetoamalla syyttömyysolettamaan ja siihen, että jutuista ja niiden otsikoista ei käynyt ilmi, että kyseessä oli asiantuntijan tulkinta. Kantelijan mielestä lehden ei olisi pitänyt pyytää asiasta kommenttia kaupunginhallituksen puheenjohtajalta.
 
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että demokratian toimivuuden seuraaminen ja siitä raportointi ovat tiedotusvälineiden ydintehtäviä. Kyseessä oli paikallisesti merkittävä asia, josta kunnassa on kiistelty jo pidempään ja josta yleisöllä on oikeus saada tietoa. 

Neuvosto toteaa, että olisi ollut suotavaa, että juttukokonaisuuden otsikoista olisi käynyt selkeästi ilmi, että johtopäätös lain rikkomisesta perustui asiantuntijan näkemyksiin. Sen lisäksi leipätekstikin oli mahdollista ymmärtää niin, että lakia olisi  kiistattomasti rikottu. Kokonaisuudesta kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli yhden asiantuntijan näkemyksistä. 

Neuvosto toteaa, että otsikoiden ei tarvitse olla tyhjentäviä. Juttukokonaisuuden otsikoille löytyi jutuista riittävä kate. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Neuvosto toteaa myös, että tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Salon Seudun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 
 

  
Ratkaisun tekivät: 
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.
 
 
 

Tämä päätös on avattu 689 kertaa