2021 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7821/UL/21

Vastaaja: STT

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. STT ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan STT käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että STT on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 4.10.2021

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että uutinen Suomesta Liettuaan lähetettävästä avusta perustui sisäministeriön tiedotteeseen. Ministeriön käyttämän termin kyseenalaistamiseen ei ole ollut välitöntä syytä, koska viranomainen kuvaa tilannetta, johon sen virkavastuulla tekemä päätös perustuu. Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla syntyneestä kriisistä oli vielä tuolloin julkisuudessa suhteellisen vähän tietoja, eikä STT:llä ollut mahdollisuutta lähteä tutustumaan asiaan paikan päälle tai tehdä muita laajoja selvityksiä asiasta pelkästään yhtä sananvalintaa varten.

Kun tiedot uutisoinnin edetessä lisääntyivät ja asiaa oli myös ehditty pohtia lisää, päätettiin päätoimittajan mukaan suosia väljempää ilmaisua siirtolainen pakolaisen sijasta tai rinnalla, vaikka sitäkään eri voi pitää yksiselitteisesti oikeana sananvalintana. Termeinä varmimpia ovat maahan tulija, maahan pyrkijä ja turvapaikanhakija, vaikkakin jälkimmäinen edellyttää turvapaikan hakemista eikä STT:n ole mahdollista ottaa selvää, jättävätkö kaikki turvapaikkahakemuksen. Päätoimittajan mukaan sisäministeriön sananvalinta pakolainen viitannee tähän prosessiin, vaikka kaikki hakijat eivät olisikaan oikeutettuja turvapaikkaan. Kattavat sanaparit maahan pyrkijä ja maahan tulija puolestaan ovat arkikielelle vieraita ja käytössä vakiintumattomia, joten pelkästään niiden käyttäminen uutistekstissä ei ole luonteva ratkaisu. Kaikkia mainittuja termejä käytettiin loppukesän ja syksyn aikana STT:n uutisoinnissa Liettuan, Latvian ja Puolan rajatilanteesta, kulloisestakin yhteydestä ja tiedon lähteestä riippuen. 

Sana pakolainen, englanniksi refugee, viittaa sotaa, vainoa tai muuta hengenvaaraa pakeneviin henkilöihin, ja siirtolainen englannin kielen sanat migrant tai immigrant viittaavat etenkin paremman toimeentulon takia muuttaviin henkilöihin. (https://www.unhcr.org/55df0e556.html) Päätoimittajan mukaan Suomesta käsin tai edes paikan päällä vierailemalla oli käytännössä mahdotonta selvittää, kummasta ryhmästä kyseisten maiden rajoilla edes enimmäkseen oli kyse. Mediatietojen mukaan maahantulijat olivat ainakin pääosin Irakista, jossa Migrin tuoreimman (kesäkuu 2020) maaraportin mukaan eri väestöryhmillä on ollut konkreettisia syitä paeta maan sisällä ja siten mahdollisesti myös maasta.

Koska tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole eikä suomen kielessä ole yleispätevää ja varmasti oikeaa sanaa kuvaamaan maahantulijoita, uutisessa ei päätoimittajan mukaan ollut sellaista virhettä, joka olisi voitu tai pitänyt korjata. Sen sijaan toimituksessa tehtiin normaalia journalistista harkintaa ja päätettiin tilanteen epäselvyyden takia vähentää sanan pakolainen käyttöä, vaikka sen tilalle ei ole voitu valita yhtä ainoaa varmasti oikeaa ja kaikissa tilanteissa käyttökelpoista sanaa. Päätoimittaja toteaa, että vastaavia muutoksia tehdään uutistilanteiden kehittyessä usein, eikä uusia käytäntöjä silloin päivitetä aiempiin uutisiin. Uutiset ovat perusluonteeltaan keskeneräisiä ja epätäydellisiä, muuten ne eivät enää olisi uutisia. Päätoimittajan mielestä Journalistin ohjeiden kohta 13 antaa työn luonteelle hyvin perustellun selkänojan.

Kantelijan mielestä sanaa pakolainen pitäisi käyttää uutisissa vain henkilöistä, joille on myönnetty turvapaikka. Hänen tarkoittamansa kansainvälisen lainsäädännön mukaisen pakolaisstatuksen voi saada valtioiden lisäksi myös suoraan UNHCR:lta.

Päätoimittajan mielestä pakolainen on kuitenkin ennen kaikkea yleiskielen sana, jonka määritelmä löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ja jonka käyttöä ei ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Uutistyössä tällainen rajaus johtaisi mahdottomaan tilanteeseen, koska kriisitilanteista ja aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

STT:n julkisessa tyylikirjassa on siksi vuonna 2015 linjattu sanan käyttöä seuraavasti: ”Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita.”

Päätoimittaja täydensi vastaustaan 29.10.2021. Täydennyksen mukaan STT teki uutisesta neljä versiota kello 11.01–13.29. Kolmessa ensimmäisessä käytettiin tiedotteen perusteella termiä pakolainen. Sanaa pohdittiin loppuvaiheessa kuitenkin vielä uudelleen ja viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että termi oli vaihdettu maahantulijaksi. Tämän jälkeen sana muutettiin myös STT:n asiakkaidensa verkkosivuilla ylläpitämään suorajulkaisupalveluun. Avoimuuden noudattamiseksi muutoksesta tehtiin korjausmerkintä jutun loppuun, mutta yleisölle tarkoitetussa huomautuksessa ei otettu kantaa siihen, oliko sana pakolainen virheellinen. Siitä ei toimituksessa voinut olla tarkkaa tietoa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

STT julkaisi sisäministeriön tiedotteeseen perustuvan jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Näitä Valko-Venäjän puolelta tulleita ihmisiä kutsuttiin sekä tiedotteessa että jutussa pakolaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 STT seurasi Liettuan tapahtumia useassa jutussa. STT käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. STT:n jutun sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja muuhun STT:n uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Tietotoimisto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 565 kertaa