PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7821/UL/21

Vastaaja: STT

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. STT ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan STT käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että STT on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 4.10.2021

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että uutinen Suomesta Liettuaan lähetettävästä avusta perustui sisäministeriön tiedotteeseen. Ministeriön käyttämän termin kyseenalaistamiseen ei ole ollut välitöntä syytä, koska viranomainen kuvaa tilannetta, johon sen virkavastuulla tekemä päätös perustuu. Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla syntyneestä kriisistä oli vielä tuolloin julkisuudessa suhteellisen vähän tietoja, eikä STT:llä ollut mahdollisuutta lähteä tutustumaan asiaan paikan päälle tai tehdä muita laajoja selvityksiä asiasta pelkästään yhtä sananvalintaa varten.

Kun tiedot uutisoinnin edetessä lisääntyivät ja asiaa oli myös ehditty pohtia lisää, päätettiin päätoimittajan mukaan suosia väljempää ilmaisua siirtolainen pakolaisen sijasta tai rinnalla, vaikka sitäkään eri voi pitää yksiselitteisesti oikeana sananvalintana. Termeinä varmimpia ovat maahan tulija, maahan pyrkijä ja turvapaikanhakija, vaikkakin jälkimmäinen edellyttää turvapaikan hakemista eikä STT:n ole mahdollista ottaa selvää, jättävätkö kaikki turvapaikkahakemuksen. Päätoimittajan mukaan sisäministeriön sananvalinta pakolainen viitannee tähän prosessiin, vaikka kaikki hakijat eivät olisikaan oikeutettuja turvapaikkaan. Kattavat sanaparit maahan pyrkijä ja maahan tulija puolestaan ovat arkikielelle vieraita ja käytössä vakiintumattomia, joten pelkästään niiden käyttäminen uutistekstissä ei ole luonteva ratkaisu. Kaikkia mainittuja termejä käytettiin loppukesän ja syksyn aikana STT:n uutisoinnissa Liettuan, Latvian ja Puolan rajatilanteesta, kulloisestakin yhteydestä ja tiedon lähteestä riippuen. 

Sana pakolainen, englanniksi refugee, viittaa sotaa, vainoa tai muuta hengenvaaraa pakeneviin henkilöihin, ja siirtolainen englannin kielen sanat migrant tai immigrant viittaavat etenkin paremman toimeentulon takia muuttaviin henkilöihin. (https://www.unhcr.org/55df0e556.html) Päätoimittajan mukaan Suomesta käsin tai edes paikan päällä vierailemalla oli käytännössä mahdotonta selvittää, kummasta ryhmästä kyseisten maiden rajoilla edes enimmäkseen oli kyse. Mediatietojen mukaan maahantulijat olivat ainakin pääosin Irakista, jossa Migrin tuoreimman (kesäkuu 2020) maaraportin mukaan eri väestöryhmillä on ollut konkreettisia syitä paeta maan sisällä ja siten mahdollisesti myös maasta.

Koska tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole eikä suomen kielessä ole yleispätevää ja varmasti oikeaa sanaa kuvaamaan maahantulijoita, uutisessa ei päätoimittajan mukaan ollut sellaista virhettä, joka olisi voitu tai pitänyt korjata. Sen sijaan toimituksessa tehtiin normaalia journalistista harkintaa ja päätettiin tilanteen epäselvyyden takia vähentää sanan pakolainen käyttöä, vaikka sen tilalle ei ole voitu valita yhtä ainoaa varmasti oikeaa ja kaikissa tilanteissa käyttökelpoista sanaa. Päätoimittaja toteaa, että vastaavia muutoksia tehdään uutistilanteiden kehittyessä usein, eikä uusia käytäntöjä silloin päivitetä aiempiin uutisiin. Uutiset ovat perusluonteeltaan keskeneräisiä ja epätäydellisiä, muuten ne eivät enää olisi uutisia. Päätoimittajan mielestä Journalistin ohjeiden kohta 13 antaa työn luonteelle hyvin perustellun selkänojan.

Kantelijan mielestä sanaa pakolainen pitäisi käyttää uutisissa vain henkilöistä, joille on myönnetty turvapaikka. Hänen tarkoittamansa kansainvälisen lainsäädännön mukaisen pakolaisstatuksen voi saada valtioiden lisäksi myös suoraan UNHCR:lta.

Päätoimittajan mielestä pakolainen on kuitenkin ennen kaikkea yleiskielen sana, jonka määritelmä löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ja jonka käyttöä ei ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Uutistyössä tällainen rajaus johtaisi mahdottomaan tilanteeseen, koska kriisitilanteista ja aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

STT:n julkisessa tyylikirjassa on siksi vuonna 2015 linjattu sanan käyttöä seuraavasti: ”Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita.”

Päätoimittaja täydensi vastaustaan 29.10.2021. Täydennyksen mukaan STT teki uutisesta neljä versiota kello 11.01–13.29. Kolmessa ensimmäisessä käytettiin tiedotteen perusteella termiä pakolainen. Sanaa pohdittiin loppuvaiheessa kuitenkin vielä uudelleen ja viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että termi oli vaihdettu maahantulijaksi. Tämän jälkeen sana muutettiin myös STT:n asiakkaidensa verkkosivuilla ylläpitämään suorajulkaisupalveluun. Avoimuuden noudattamiseksi muutoksesta tehtiin korjausmerkintä jutun loppuun, mutta yleisölle tarkoitetussa huomautuksessa ei otettu kantaa siihen, oliko sana pakolainen virheellinen. Siitä ei toimituksessa voinut olla tarkkaa tietoa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

STT julkaisi sisäministeriön tiedotteeseen perustuvan jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Näitä Valko-Venäjän puolelta tulleita ihmisiä kutsuttiin sekä tiedotteessa että jutussa pakolaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 STT seurasi Liettuan tapahtumia useassa jutussa. STT käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. STT:n jutun sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja muuhun STT:n uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Tietotoimisto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1145 kertaa