PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7821/UL/21

Vastaaja: STT

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati STT:tä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. STT ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan STT käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelun mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että STT on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 4.10.2021

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että uutinen Suomesta Liettuaan lähetettävästä avusta perustui sisäministeriön tiedotteeseen. Ministeriön käyttämän termin kyseenalaistamiseen ei ole ollut välitöntä syytä, koska viranomainen kuvaa tilannetta, johon sen virkavastuulla tekemä päätös perustuu. Liettuan, Latvian ja Puolan rajoilla syntyneestä kriisistä oli vielä tuolloin julkisuudessa suhteellisen vähän tietoja, eikä STT:llä ollut mahdollisuutta lähteä tutustumaan asiaan paikan päälle tai tehdä muita laajoja selvityksiä asiasta pelkästään yhtä sananvalintaa varten.

Kun tiedot uutisoinnin edetessä lisääntyivät ja asiaa oli myös ehditty pohtia lisää, päätettiin päätoimittajan mukaan suosia väljempää ilmaisua siirtolainen pakolaisen sijasta tai rinnalla, vaikka sitäkään eri voi pitää yksiselitteisesti oikeana sananvalintana. Termeinä varmimpia ovat maahan tulija, maahan pyrkijä ja turvapaikanhakija, vaikkakin jälkimmäinen edellyttää turvapaikan hakemista eikä STT:n ole mahdollista ottaa selvää, jättävätkö kaikki turvapaikkahakemuksen. Päätoimittajan mukaan sisäministeriön sananvalinta pakolainen viitannee tähän prosessiin, vaikka kaikki hakijat eivät olisikaan oikeutettuja turvapaikkaan. Kattavat sanaparit maahan pyrkijä ja maahan tulija puolestaan ovat arkikielelle vieraita ja käytössä vakiintumattomia, joten pelkästään niiden käyttäminen uutistekstissä ei ole luonteva ratkaisu. Kaikkia mainittuja termejä käytettiin loppukesän ja syksyn aikana STT:n uutisoinnissa Liettuan, Latvian ja Puolan rajatilanteesta, kulloisestakin yhteydestä ja tiedon lähteestä riippuen. 

Sana pakolainen, englanniksi refugee, viittaa sotaa, vainoa tai muuta hengenvaaraa pakeneviin henkilöihin, ja siirtolainen englannin kielen sanat migrant tai immigrant viittaavat etenkin paremman toimeentulon takia muuttaviin henkilöihin. (https://www.unhcr.org/55df0e556.html) Päätoimittajan mukaan Suomesta käsin tai edes paikan päällä vierailemalla oli käytännössä mahdotonta selvittää, kummasta ryhmästä kyseisten maiden rajoilla edes enimmäkseen oli kyse. Mediatietojen mukaan maahantulijat olivat ainakin pääosin Irakista, jossa Migrin tuoreimman (kesäkuu 2020) maaraportin mukaan eri väestöryhmillä on ollut konkreettisia syitä paeta maan sisällä ja siten mahdollisesti myös maasta.

Koska tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole eikä suomen kielessä ole yleispätevää ja varmasti oikeaa sanaa kuvaamaan maahantulijoita, uutisessa ei päätoimittajan mukaan ollut sellaista virhettä, joka olisi voitu tai pitänyt korjata. Sen sijaan toimituksessa tehtiin normaalia journalistista harkintaa ja päätettiin tilanteen epäselvyyden takia vähentää sanan pakolainen käyttöä, vaikka sen tilalle ei ole voitu valita yhtä ainoaa varmasti oikeaa ja kaikissa tilanteissa käyttökelpoista sanaa. Päätoimittaja toteaa, että vastaavia muutoksia tehdään uutistilanteiden kehittyessä usein, eikä uusia käytäntöjä silloin päivitetä aiempiin uutisiin. Uutiset ovat perusluonteeltaan keskeneräisiä ja epätäydellisiä, muuten ne eivät enää olisi uutisia. Päätoimittajan mielestä Journalistin ohjeiden kohta 13 antaa työn luonteelle hyvin perustellun selkänojan.

Kantelijan mielestä sanaa pakolainen pitäisi käyttää uutisissa vain henkilöistä, joille on myönnetty turvapaikka. Hänen tarkoittamansa kansainvälisen lainsäädännön mukaisen pakolaisstatuksen voi saada valtioiden lisäksi myös suoraan UNHCR:lta.

Päätoimittajan mielestä pakolainen on kuitenkin ennen kaikkea yleiskielen sana, jonka määritelmä löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ja jonka käyttöä ei ole mielekästä rajata hallinnollisen menettelyn läpikäyneisiin henkilöihin. Uutistyössä tällainen rajaus johtaisi mahdottomaan tilanteeseen, koska kriisitilanteista ja aiheuttamasta pakolaisuudesta pitää pystyä uutisoimaan ennen kuin kunkin pakenijan yksilöllinen tilanne on voitu käsitellä ja määritellä.

STT:n julkisessa tyylikirjassa on siksi vuonna 2015 linjattu sanan käyttöä seuraavasti: ”Sanaa pakolainen tarvitaan ja käytetään uutisissa ilman tietoa kyseisten henkilöiden pakolaisasemasta, ks. yllä. Mainitse siis aina jutussa erikseen, jos se koskee nimenomaan virallisen pakolaisaseman saaneita.”

Päätoimittaja täydensi vastaustaan 29.10.2021. Täydennyksen mukaan STT teki uutisesta neljä versiota kello 11.01–13.29. Kolmessa ensimmäisessä käytettiin tiedotteen perusteella termiä pakolainen. Sanaa pohdittiin loppuvaiheessa kuitenkin vielä uudelleen ja viimeinen versio lähetettiin uudelleen niin, että termi oli vaihdettu maahantulijaksi. Tämän jälkeen sana muutettiin myös STT:n asiakkaidensa verkkosivuilla ylläpitämään suorajulkaisupalveluun. Avoimuuden noudattamiseksi muutoksesta tehtiin korjausmerkintä jutun loppuun, mutta yleisölle tarkoitetussa huomautuksessa ei otettu kantaa siihen, oliko sana pakolainen virheellinen. Siitä ei toimituksessa voinut olla tarkkaa tietoa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

STT julkaisi sisäministeriön tiedotteeseen perustuvan jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Näitä Valko-Venäjän puolelta tulleita ihmisiä kutsuttiin sekä tiedotteessa että jutussa pakolaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 STT seurasi Liettuan tapahtumia useassa jutussa. STT käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. STT:n jutun sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja muuhun STT:n uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli, ja STT:llä oli riittävät perusteet luottaa viranomaisen tiedotteessaan käyttämään termiin. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Tietotoimisto ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1748 kertaa