2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7819/A/21

Vastaaja: Tekniikan Maailma

Asia: Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Ratkaistu: 8.12.2021

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Kantelu 17.9.2021 

Kantelu kohdistuu Tekniikan Maailman verkkosivuillaan 10.9.2021 julkaisemaan juttuun ”TM Rakennusmaailman pikakoe: Ryobi RY48RM76A -akkuajoleikkuri. Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön”
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17a-2021/tm-rakennusmaailman-pikakoe-ryobi-ry48rm76a-akkuajoleikkuri-pateva-sahkoinen-ajoleikkuri-sopii-ymparivuotiseenkin-kayttoon/

Kantelun mukaan Tekniikan Maailman julkaiseman jutun kirjoittaja on tunnettu rakennus- ja tekniikka-alan myynninedistämishankkeista. Kantelija epäilee, että kirjoittaja on saanut Ryobi-merkkisen ruohonleikkurin lainaksi sen maahantuojalta. Kantelijan mukaan toimittaja on myös tuottanut laitteen valmistajalle/maahantuojalle markkinointivideon (YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=H7QYNeCWE9Y). 
 
Kantelun mukaan samassa yhteydessä toimittaja on tuottanut puolueettomaksi pikakokeeksi naamioidun jutun, joka on käytännössä pahimmasta ylistyksestä pyöristetty versio markkinointivideosta, vailla todellista kriittistä näkökulmaa testin kohteena ollutta ruohonleikkuria kohtaan.

Kantelun mukaan jutun yhteyteen oli alun perin liitetty sellaisenaan myös jo mainittu mainosvideo mitenkään eriyttämättä mainossisältöä tästä mainokselta näyttävästä jutusta. Kantelija kertoo huomauttaneensa lehdelle asiasta ja mainosvideo on sittemmin poistettu jutun yhteydestä.
 
Kantelun mukaan on syytä olettaa, että jutun kirjoittaja on saanut henkilökohtaista hyötyä sekä laitteen käyttöetuna että tuottamastaan mainosvideosta. Kantelija epäilee, että jutun kirjoittaja ei ole osa Tekniikan Maailman toimitusta ja koko jutun julkaiseminen sellaisenaan ja mainoksineen rikkoo ohjeiden kohtaa 2.

Kantelun mukaan jutun otsikolle "Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön" ei löydy itse jutusta katetta, koska laitetta on käytetty vain kesäoloissa ruohon leikkaamiseen ja kärrin vetämiseen. 
 
Kantelun mukaan akkukäyttöisen laitteen soveltuvuudesta talvikäyttöön tai mahdollisista ympärivuotista käyttöä varten tarkoitetuista lisävarusteista ei ole jutussa minkäänlaista mainintaa. Kantelun mukaan jutun yhteydessä esitelty mönkijän kärrin vetäminenkin vaati muutoksia testatun laitteen rakenteeseen – se ei sellaisenaan ollut sopiva edes ko. kärrin vetämiseen. 

Kantelun mukaan olisi oleellista kyetä osoittamaan esimerkiksi akun toimivuus talvikeleissä, kun erityisesti korostetaan sähkökäyttöisen, akkuvoimalla toimivan laitteen soveltuvuutta juuri ympärivuotiseen käyttöön. Myöskään mahdollisuudesta esimerkiksi leikkuupöydän irrottamiseen, joka olisi edellytys talvikäytölle, ei ole minkäänlaista mainintaa.

Kantelun mukaan jutussa kerrotaan itsestäänselvyytenä, että "Pienemmilläkin pihoilla tai kesämökeillä ajoleikkuri tuo varmasti helpotusta asukkaiden arkeen vuodenajasta riippumatta." Tämä ei kantelijan mukaan kuitenkaan mitenkään perustele otsikon väitettä.

Kantelun mukaan jutun väite, että akkukäyttöisiä edestä leikkaavia koneita ei olisi tarjolla ei pidä paikkaansa ja olisi ollut helposti tarkistettavissa yksinkertaisella Google-haulla.

Kantelija on liittänyt kanteluunsa jutun kommenttiosioon kirjoittamansa huomiot jutun sisällön puutteista, otsikon virheellisyydestä ja mainosvideon linkittämisestä juttuun. Toimitus on vastannut kantelijan mainosvideokommenttiin ja poistanut linkityksen.

Päätoimittajan vastaus 10.11.2021 

Tekniikan maailman vastaavan päätoimittajan Reijo Ruokasen mukaan Tekniikan Maailman verkkosivustolla julkaistiin 10.9. juttu, joka oli aiemmin julkaistu TM:n sisarjulkaisun TM Rakennusmaailman sivustolla 18.8. 2021.

Päätoimittajan mukaan kyseessä oli TM Rakennusmaailmalle tyypillinen käytettävyystestaus, josta käytetään yleisnimeä pikakoe. Samanlaisia pikakokeita on jokaisessa TM Rakennusmaailman numerossa.

Päätoimittajan mukaan tuotteen valmistaja tai maahantuoja eivät ole millään tavoin vaikuttaneet jutun sisältöön. Jutun yhteydessä ei ole tuotteen valmistajan tai maahantuojan mainoksia. Juttupäätös on tehty toimituksessa. Päätoimittaja toteaa, että toimitus ei myy mediatilaa eivätkä mediamyyjät osallistu toimituksen työhön tai kokouksiin.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mukaan jutun kirjoittaja olisi saanut henkilökohtaista käyttöetua tuotteesta ja että kantelija mahdollisesti viittaa siihen, että laite on ollut toimittajalla testikäytössä useiden viikkojen ajan. Tästä on kantelijan mukaan syntynyt sellaista etua toimittajalle, että se rikkoo Journalistin ohjetta 4.

Päätoimittaja kertoo, että jutun kirjoittajalla oli testikäytössä pikakokeessa esitelty päältäajettava ruohonleikkuri useiden viikkojen ajan. Pitkän testiperiodin ansiosta laitteen ohjauksen vikaherkkyys paljastui ja viat myös raportoitiin jutussa selkeästi. Päätoimittajan mukaan normaalissa koeajossa viat eivät olisi käyneet ilmi. Päätoimittajan mukaan oli jutun kannalta pelkästään eduksi, kuten yleensäkin on, että toimittaja käytti testaamiseen reilusti aikaa. Päätoimittajan mukaan siitä ei syntynyt mitään henkilökohtaista käyttöetua, joka olisi rikkonut Journalistin ohjeita.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite jutun kritiikittömyydestä ei pidä paikkaansa. Juuri pitkän testijakson ansiosta tuotteesta paljastui kaksi eri vikaa ohjauksessa. Viat eivät ole luonteeltaan vähäisiä.

Päätoimittaja vahvistaa, että jutun kirjoittaja ei ole vakituisessa työsuhteessa Tekniikan Maailmaan. Päätoimittajan mukaan kantelussa esitetään tästä syystä väite, että jutun julkaiseminen olisi rikkonut Journalistin ohjetta 2. Päätoimittaja toteaa, että avustajan käyttäminen ei merkitse journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.

Päätoimittajan mukaan jutun otsikolle ”Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön” löytyi kate heti jutun ensimmäisistä kappaleista, joissa kerrottiin, että sopivilla lisävarusteilla akkukäyttöinen päältä ajettava ruohonleikkuri on hyödyksi myös talviolosuhteissa. Koska laitetta on testattu kesäolosuhteissa, sen talviominaisuuksista ei ole tietenkään voitu tehdä tarkempaa arvioita.

Kantelussa kiinnitetään myös huomiota videoon, joka on ollut linkitettynä Tekniikan Maailman juttuun. 
Päätoimittaja toteaa, että jutun yhteydessä oli ollut linkki toimittajan omalle Youtube-kanavalle, jolla tämä oli julkaissut tekemänsä videon samasta laitteesta. Myöhemmin videosta julkaistiin editoitu versio laitevalmistajan omalla kanavalla.

Päätoimittaja toteaa, että Tekniikan Maailma julkaisee linkit lähdeaineistojen lisäksi sisältöihin, joiden toimitus arvelee kiinnostavan lehden yleisöä ja olevan sille hyödyksi. Päätoimittajan mukaan myös tuotteen valmistajan video voi olla hyvää palvelua yleisölle, mutta valmistajan oman videon linkittämiselle pitää päätoimittajan mukaan olla tavallista paremmat perusteet ja linkin yhteydessä pitää tehdä selväksi, kenen videosta on kyse.

Päätoimittajan mukaan jutun tehneen toimittajan omalla kanavallaan julkaisema video ei tuonut erityistä lisäarvoa Tekniikan Maailman lukijoille. Päinvastoin, sitä pidettiin huonona. Päätoimittaja toteaa, että kun videosta vielä julkaistiin versio tuotteen edustajan kanavalla, linkitys poistettiin. Päätoimittajan mukaan jutun yhteydessä kerrottiin, miksi ja milloin linkitys on poistettu ja miksi video ei vastannut toimituksen sisältöodotuksia.


Ratkaisu 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tekniikan Maailma julkaisi testijutun, jossa esiteltiin päältäajettavien ruohonleikkureiden yleisominaisuuksia ja kerrottiin kokemukset yhden akkukäyttöisen koneen koekäytöstä. Juttuun oli linkitetty jutun kirjoittaneen toimittajan koneen markkinoijalle tekemä esittelyvideo, joka oli aiemmin julkaistu koneen markkinoijan somekanavalla. Jutun otsikossa todettiin, että sähköinen ajettava leikkuri sopii ympärivuotiseen käyttöön.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu oli osittain tavanomaista kuluttajajournalismia. Tässä tapauksessa toimittajan kaksoisrooli jutun kirjoittajana ja koneen markkinointivideon tekijänä oli kuitenkin omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin.

Neuvosto toteaa, että lehti yhdisti journalistisen ja mainosmaisen sisällön siten, että niiden välinen raja hämärtyi. Neuvosto toteaa myös, että koneen ympärivuotiseen käyttöön viittaavalle otsikolle ei löytynyt katetta itse jutusta. Konetta oli testattu vain kesällä. Neuvoston selvityksen mukaan kyseiseen akkukäyttöiseen koneeseen ei ole tarjolla mitään talvikäyttöisiä lisävarusteita.

Lehti ei kuitenkaan ollut luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Avustajien käyttäminen tiedotusvälineiden sisällöntuottajana on alan tavanomainen käytäntö.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekniikan Maailma on rikkonut Journalistin ohjeita 4, 8, 10, 15 ja 16 ja antaa sille huomautuksen.
 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.


 

Tämä päätös on avattu 888 kertaa