PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7819/A/21

Vastaaja: Tekniikan Maailma

Asia: Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Ratkaistu: 8.12.2021

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Kantelu 17.9.2021 

Kantelu kohdistuu Tekniikan Maailman verkkosivuillaan 10.9.2021 julkaisemaan juttuun ”TM Rakennusmaailman pikakoe: Ryobi RY48RM76A -akkuajoleikkuri. Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön”
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17a-2021/tm-rakennusmaailman-pikakoe-ryobi-ry48rm76a-akkuajoleikkuri-pateva-sahkoinen-ajoleikkuri-sopii-ymparivuotiseenkin-kayttoon/

Kantelun mukaan Tekniikan Maailman julkaiseman jutun kirjoittaja on tunnettu rakennus- ja tekniikka-alan myynninedistämishankkeista. Kantelija epäilee, että kirjoittaja on saanut Ryobi-merkkisen ruohonleikkurin lainaksi sen maahantuojalta. Kantelijan mukaan toimittaja on myös tuottanut laitteen valmistajalle/maahantuojalle markkinointivideon (YouTube: https://www.youtube.com/watch?v=H7QYNeCWE9Y). 
 
Kantelun mukaan samassa yhteydessä toimittaja on tuottanut puolueettomaksi pikakokeeksi naamioidun jutun, joka on käytännössä pahimmasta ylistyksestä pyöristetty versio markkinointivideosta, vailla todellista kriittistä näkökulmaa testin kohteena ollutta ruohonleikkuria kohtaan.

Kantelun mukaan jutun yhteyteen oli alun perin liitetty sellaisenaan myös jo mainittu mainosvideo mitenkään eriyttämättä mainossisältöä tästä mainokselta näyttävästä jutusta. Kantelija kertoo huomauttaneensa lehdelle asiasta ja mainosvideo on sittemmin poistettu jutun yhteydestä.
 
Kantelun mukaan on syytä olettaa, että jutun kirjoittaja on saanut henkilökohtaista hyötyä sekä laitteen käyttöetuna että tuottamastaan mainosvideosta. Kantelija epäilee, että jutun kirjoittaja ei ole osa Tekniikan Maailman toimitusta ja koko jutun julkaiseminen sellaisenaan ja mainoksineen rikkoo ohjeiden kohtaa 2.

Kantelun mukaan jutun otsikolle "Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön" ei löydy itse jutusta katetta, koska laitetta on käytetty vain kesäoloissa ruohon leikkaamiseen ja kärrin vetämiseen. 
 
Kantelun mukaan akkukäyttöisen laitteen soveltuvuudesta talvikäyttöön tai mahdollisista ympärivuotista käyttöä varten tarkoitetuista lisävarusteista ei ole jutussa minkäänlaista mainintaa. Kantelun mukaan jutun yhteydessä esitelty mönkijän kärrin vetäminenkin vaati muutoksia testatun laitteen rakenteeseen – se ei sellaisenaan ollut sopiva edes ko. kärrin vetämiseen. 

Kantelun mukaan olisi oleellista kyetä osoittamaan esimerkiksi akun toimivuus talvikeleissä, kun erityisesti korostetaan sähkökäyttöisen, akkuvoimalla toimivan laitteen soveltuvuutta juuri ympärivuotiseen käyttöön. Myöskään mahdollisuudesta esimerkiksi leikkuupöydän irrottamiseen, joka olisi edellytys talvikäytölle, ei ole minkäänlaista mainintaa.

Kantelun mukaan jutussa kerrotaan itsestäänselvyytenä, että "Pienemmilläkin pihoilla tai kesämökeillä ajoleikkuri tuo varmasti helpotusta asukkaiden arkeen vuodenajasta riippumatta." Tämä ei kantelijan mukaan kuitenkaan mitenkään perustele otsikon väitettä.

Kantelun mukaan jutun väite, että akkukäyttöisiä edestä leikkaavia koneita ei olisi tarjolla ei pidä paikkaansa ja olisi ollut helposti tarkistettavissa yksinkertaisella Google-haulla.

Kantelija on liittänyt kanteluunsa jutun kommenttiosioon kirjoittamansa huomiot jutun sisällön puutteista, otsikon virheellisyydestä ja mainosvideon linkittämisestä juttuun. Toimitus on vastannut kantelijan mainosvideokommenttiin ja poistanut linkityksen.

Päätoimittajan vastaus 10.11.2021 

Tekniikan maailman vastaavan päätoimittajan Reijo Ruokasen mukaan Tekniikan Maailman verkkosivustolla julkaistiin 10.9. juttu, joka oli aiemmin julkaistu TM:n sisarjulkaisun TM Rakennusmaailman sivustolla 18.8. 2021.

Päätoimittajan mukaan kyseessä oli TM Rakennusmaailmalle tyypillinen käytettävyystestaus, josta käytetään yleisnimeä pikakoe. Samanlaisia pikakokeita on jokaisessa TM Rakennusmaailman numerossa.

Päätoimittajan mukaan tuotteen valmistaja tai maahantuoja eivät ole millään tavoin vaikuttaneet jutun sisältöön. Jutun yhteydessä ei ole tuotteen valmistajan tai maahantuojan mainoksia. Juttupäätös on tehty toimituksessa. Päätoimittaja toteaa, että toimitus ei myy mediatilaa eivätkä mediamyyjät osallistu toimituksen työhön tai kokouksiin.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mukaan jutun kirjoittaja olisi saanut henkilökohtaista käyttöetua tuotteesta ja että kantelija mahdollisesti viittaa siihen, että laite on ollut toimittajalla testikäytössä useiden viikkojen ajan. Tästä on kantelijan mukaan syntynyt sellaista etua toimittajalle, että se rikkoo Journalistin ohjetta 4.

Päätoimittaja kertoo, että jutun kirjoittajalla oli testikäytössä pikakokeessa esitelty päältäajettava ruohonleikkuri useiden viikkojen ajan. Pitkän testiperiodin ansiosta laitteen ohjauksen vikaherkkyys paljastui ja viat myös raportoitiin jutussa selkeästi. Päätoimittajan mukaan normaalissa koeajossa viat eivät olisi käyneet ilmi. Päätoimittajan mukaan oli jutun kannalta pelkästään eduksi, kuten yleensäkin on, että toimittaja käytti testaamiseen reilusti aikaa. Päätoimittajan mukaan siitä ei syntynyt mitään henkilökohtaista käyttöetua, joka olisi rikkonut Journalistin ohjeita.

Päätoimittajan mukaan kantelun väite jutun kritiikittömyydestä ei pidä paikkaansa. Juuri pitkän testijakson ansiosta tuotteesta paljastui kaksi eri vikaa ohjauksessa. Viat eivät ole luonteeltaan vähäisiä.

Päätoimittaja vahvistaa, että jutun kirjoittaja ei ole vakituisessa työsuhteessa Tekniikan Maailmaan. Päätoimittajan mukaan kantelussa esitetään tästä syystä väite, että jutun julkaiseminen olisi rikkonut Journalistin ohjetta 2. Päätoimittaja toteaa, että avustajan käyttäminen ei merkitse journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.

Päätoimittajan mukaan jutun otsikolle ”Pätevä sähköinen ajoleikkuri sopii ympärivuotiseenkin käyttöön” löytyi kate heti jutun ensimmäisistä kappaleista, joissa kerrottiin, että sopivilla lisävarusteilla akkukäyttöinen päältä ajettava ruohonleikkuri on hyödyksi myös talviolosuhteissa. Koska laitetta on testattu kesäolosuhteissa, sen talviominaisuuksista ei ole tietenkään voitu tehdä tarkempaa arvioita.

Kantelussa kiinnitetään myös huomiota videoon, joka on ollut linkitettynä Tekniikan Maailman juttuun. 
Päätoimittaja toteaa, että jutun yhteydessä oli ollut linkki toimittajan omalle Youtube-kanavalle, jolla tämä oli julkaissut tekemänsä videon samasta laitteesta. Myöhemmin videosta julkaistiin editoitu versio laitevalmistajan omalla kanavalla.

Päätoimittaja toteaa, että Tekniikan Maailma julkaisee linkit lähdeaineistojen lisäksi sisältöihin, joiden toimitus arvelee kiinnostavan lehden yleisöä ja olevan sille hyödyksi. Päätoimittajan mukaan myös tuotteen valmistajan video voi olla hyvää palvelua yleisölle, mutta valmistajan oman videon linkittämiselle pitää päätoimittajan mukaan olla tavallista paremmat perusteet ja linkin yhteydessä pitää tehdä selväksi, kenen videosta on kyse.

Päätoimittajan mukaan jutun tehneen toimittajan omalla kanavallaan julkaisema video ei tuonut erityistä lisäarvoa Tekniikan Maailman lukijoille. Päinvastoin, sitä pidettiin huonona. Päätoimittaja toteaa, että kun videosta vielä julkaistiin versio tuotteen edustajan kanavalla, linkitys poistettiin. Päätoimittajan mukaan jutun yhteydessä kerrottiin, miksi ja milloin linkitys on poistettu ja miksi video ei vastannut toimituksen sisältöodotuksia.


Ratkaisu 

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Tekniikan Maailma julkaisi testijutun, jossa esiteltiin päältäajettavien ruohonleikkureiden yleisominaisuuksia ja kerrottiin kokemukset yhden akkukäyttöisen koneen koekäytöstä. Juttuun oli linkitetty jutun kirjoittaneen toimittajan koneen markkinoijalle tekemä esittelyvideo, joka oli aiemmin julkaistu koneen markkinoijan somekanavalla. Jutun otsikossa todettiin, että sähköinen ajettava leikkuri sopii ympärivuotiseen käyttöön.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu oli osittain tavanomaista kuluttajajournalismia. Tässä tapauksessa toimittajan kaksoisrooli jutun kirjoittajana ja koneen markkinointivideon tekijänä oli kuitenkin omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin.

Neuvosto toteaa, että lehti yhdisti journalistisen ja mainosmaisen sisällön siten, että niiden välinen raja hämärtyi. Neuvosto toteaa myös, että koneen ympärivuotiseen käyttöön viittaavalle otsikolle ei löytynyt katetta itse jutusta. Konetta oli testattu vain kesällä. Neuvoston selvityksen mukaan kyseiseen akkukäyttöiseen koneeseen ei ole tarjolla mitään talvikäyttöisiä lisävarusteita.

Lehti ei kuitenkaan ollut luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Avustajien käyttäminen tiedotusvälineiden sisällöntuottajana on alan tavanomainen käytäntö.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekniikan Maailma on rikkonut Journalistin ohjeita 4, 8, 10, 15 ja 16 ja antaa sille huomautuksen.
 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.


 

Tämä päätös on avattu 1669 kertaa