PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7804/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 19.11.2021

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 3.9.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 26.8.2021 sivuilla A6–A8 julkaistuun juttuun, jonka otsikko on "Itämeri on pinnan alla ainutlaatuinen maailmassa". Kantelun mukaan artikkelissa esitetty vertailu Itämeren ja Mustanmeren keskisyvyyksistä oli virheellinen. Artikkelissa väitettiin, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Tekstissä ja graafissa kerrottiin kuitenkin, että Itämeren keskisyvyys on 54 metriä ja Mustanmeren keskisyvyys 1 250 metriä. Mustanmeren keskisyvyys on siis yli 20-kertainen.

Kantelija teki 26.8.2021 sähköpostitse oikaisupyynnön jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja 30.8.2021 sähköpostitse vastaavalle päätoimittajalle. Lisäksi hän kertoo tehneensä oikaisupyynnön myös Oma Sanoman kautta. Virhettä ei oikaistu, eikä kantelija saanut vastausta. Kantelija katsoo lehden rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 20, joka koskee virheiden korjausta.

Lehti oikaisi virheen 23.10. saatuaan JSN:ltä tiedon kantelusta.

Päätoimittajan vastaus 17.11.2021

Vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että Helsingin Sanomat julkaisi kotimaan sivuillaan 26.8.2021 laajan Itämeri-aiheisen juttukokonaisuuden. HS:n tiedetoimittajan laatimassa artikkelissa perehdyttiin erityisesti Itämeren ainutlaatuisuuteen. Jutussa muun muassa verrattiin Itämeren syvyyttä eräisiin muihin meriin maailmassa. Samalla sivulla julkaistussa grafiikassa oli vertailtu Itämeren, Mustanmeren ja Välimeren keskisyvyyksiä ja syvimpiä kohtia. Jutussa tai grafiikassa ei näiden lukujen osalta ollut virheellisyyksiä. 

Päätoimittaja myöntää, että tekstissä toimittajalle oli sattunut ajatusvirhe, kun hän päätteli Mustanmeren syvyydeltään lähes kymmenkertaiseksi Itämereen verrattuna. Todellisuudessa keskisyvyyksien ero oli yli 20-kertainen. Kyse on kiistatta virhepäätelmästä, vaikka samasta jutusta kyseisten merien keskisyvyys ja niiden artikkelin sisällön kannalta merkittävä ero selvisi hyvin havainnollisesti.

Kantelija kertoo lähestyneensä Helsingin Sanomia oikaisupyynnöllään usealla eri tavalla, sähköpostitse jutun kirjoittaneelle toimittajalle sekä vastaavalla päätoimittajalle ja tämän lisäksi vielä Sanomien tilaushallintaan tarkoitetun Oma sanoma -palvelun kautta lähetetyllä viestillä. Toimittajalle viesti ei ollut mennyt lainkaan perille, koska sähköpostiosoite oli Sanoman normaalista käytännöstä poikkeava. Inhimillisen virheen vuoksi oikaisupyyntö jäi ajoissa huomaamatta useammalta henkilöltä. Kyse ei ole ollut välinpitämättömyydestä tai siitä, että virheellisen tiedon tapahtunut julkaisu olisi pyritty millään muotoa kiistämään.

Virhe oikaistiin 23.10.2021 Helsingin Sanomissa ja lehden verkkosivuilla, kun asia tuli lehden tietoon. Päätoimittaja toteaa, että tapaus antaa jälleen kerran syyn varmistaa Helsingin Sanomien oikaisuprosessin pitävyys. Lehti on tältä osin ryhtynyt jatkotoimenpiteiden valmisteluun.

Helsingin Sanomat katsoo pyrkineensä toimimaan asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Oikaisupyyntöön reagoinnissa lehti kuitenkin aluksi epäonnistui inhimillisten syiden takia. Lehden näkemyksen mukaan väärin tehty johtopäätös artikkelissa ei täytä olennaisen asiavirheen määritelmää ottaen huomioon jutussa esitettyjen tietojen paikkansapitävyys.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
(...) Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi laajan tiedeartikkelin Itämerestä. Jutun tekstissä havainnollistettiin Itämeren ja Mustanmeren syvyyseroa kertomalla, että Mustanmeren keskisyvyys on lähes kymmenkertainen Itämereen verrattuna. Samassa yhteydessä numeroin esitettyjen keskisyvyyksien perusteella syvyysero on kuitenkin yli kaksikymmenkertainen. Lehti ei reagoinut sille osoitettuihin oikaisupyyntöihin. Lehti korjasi virheen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle jätetystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Helsingin Sanomat on saanut viime vuosina toistuvasti neuvoston moitteita siitä, että sille lähetetyt oikaisupyynnöt jäävät huomiotta. Päätoimittaja on ilmoittanut lehden ryhtyneen toimiin oikaisuprosessin parantamiseksi.

Neuvosto toteaa, että merten syvyyseron havainnollistamisessa julkaistiin kiistaton laskuvirhe. Oikea tieto oli kuitenkin helposti pääteltävissä, sillä sekä tekstissä että jutun grafiikassa syvyydet ilmoitettiin oikein. Lisäksi merten vesimäärien eroa havainnollistettiin tekstissä toisellakin keinolla, kuvitelmalla vesien siirtämisestä altaasta toiseen. Tämä toinen havainnollistus oli laskettu oikein. Jutun kokonaisuudesta ei voinut saada ratkaisevasti virheellistä kuvaa todellisuudesta. Vaikka lehti korjasi virheen siitä tiedon saatuaan, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

 

Ratkaisun teki: Eero Hyvönen.

Tämä päätös on avattu 1099 kertaa