PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7799/EJ/21

Vastaaja: Kirkkonummen Sanomat

Asia: Mainonnan merkitseminen

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Kantelu 29.8.2021

Kantelu kohdistuu vaalimainontaan, jota Kirkkonummen Sanomat julkaisi Facebook-seinällään kuntavaalien alla touko-kesäkuussa 2021.
https://www.facebook.com/kirkkonummensanomat

Kantelu koskee Journalistin ohjeiden kohtaa 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Kirkkonummen Sanomat julkaisi Facebook-sivullaan tiettyjen poliittisten ryhmien ja ehdokkaiden vaalimateriaalia muun toimituksellisen aineiston seassa. Julkaisuista ei ollut erotettavissa, olivatko ne toimituksellista sisältöä tai mainoksia, sillä julkaisuissa ei mainittu, että kyseessä olisi ollut maksettu mainos tai ilmoitus.

Lehti julkaisi profiilissaan myös äänestyskehotuksia näiden tiettyjen henkilöiden ja ryhmien vaalimateriaalien yhteydessä. Saatetekstinä vaalimateriaalille oli mm. “Äänestä viihtyisä, kestävä ja kaksikielinen Kirkkonummi! Pro Kirkkonummen vaaliteemoista ja ehdokkaista voi lukea lisää [...]. Nyt tarvitaan muutosta!”, “Äänestä [ehdokkaan nimi ja numero] – luonto kulttuuri ja terveys!” ja “Äänelläsi on merkitystä!”

Kantelun mukaan erityisen toiminnasta tekee myös se, että tavanomaisesti lehti tekee Facebook-päivityksiä omasta toimituksellisesta sisällöstään eikä lehden mediatiedoissa ole tuotu ilmi, että Facebook-mainonnan ostaminen lehdeltä olisi mahdollista.

Kanteluun on liitetty seitsemän esimerkkiä piilomainonnaksi katsotuista päivityksistä.

Vastaus 11.10.2021

Päätoimittaja Jussi Salon mukaan Kirkkonummen Sanomat on julkaissut painetussa lehdessä olleita mainoksia Facebook-sivullaan lisäpalveluna ilmoittajille. Kantelija on tuonut esille huolensa niiden sekoittumisesta journalistiseen sisältöön kuntavaalien aikana.

Facebook-sivuille jaetut mainokset on tehty samoista aineistoista kuin painetussa lehdessä olleet mainokset ja lehti katsoo, että ne ovat selkeästi erotettavissa journalistisesta aineistosta eri julkaisukanavasta huolimatta.

Myös kanteluun nostetut, etupäässä vihreistä eronneen Pro Kirkkonummen sekä kahden muun yksittäisen ehdokkaan kuntavaalimainokset ovat olleet tyypillisiä sanomalehtivaalimainoksia, jotka ulkoasultaan ja graafisesti poikkeavat selvästi toimituksellisesta aineistosta. Facebook-virtaan jaetut mainokset ovat kuvia, eivätkä ne tai niiden ohessa olevat tekstilinkit johda lehden verkkosivulle. 

Saatetekstit ovat ilmoittajan omia sanoja (minä-muoto, poiminta itse ilmoituksen tekstistä) tai muuten selkeästi itse mainosta mukailevia, mainostajan omia lehdelle toimittamia sanoja. Lisäksi Facebookissa olevissa henkilöehdokkaiden vaalimainoksissa on ilmoitettu, toisin kun kantelussa väitetään, maksajan nimi, joko niin, että mainoksessa on maininta ”Ehdokkaan maksama mainos” tai maksaja: ehdokkaan nimi.

Lehden oma, journalistinen aineisto jaetaan Facebook-sivulle aina lehden verkkosivuilta. Jaot sisältävät kuvan ja artikkelin otsikon, eikä niissä ole muualle kuin selkeästi lehden omille verkkosivuille johtavia linkkejä. Kirkkonummen Sanomien journalistinen sisältö löytyykin painetusta lehdestä ja Kirkkonummen Sanomien verkkosivuilta osoitteesta kirkkonummensanomat.fi.

Saateteksteissä todetaan mm. minä-muodossa ”äänestämällä minua”. Päätoimittaja kysyy, voidaanko tämä minä(ehdokas)-muodossa kirjoitettu teksti tulkita toimituksen ääneksi. Lisäksi saatteessa olevassa tekstissä on osoitteen sisältävä näkyvä tekstilinkki, joka johtaa suoraan mainostajan sivulle.

Jakotekstiä ei lehden mielestä voi erottaa asiayhteydestään eli itse vaalimainoksista tai tulkita siten, että unohdetaan osa kokonaisuutta eli päivityksessä oleva mainos. Lehden mielestä asiaa ei voi tulkita myöskään siten, että lehti olisi jakanut äänestyskehotuksia suosien tiettyjä ehdokkaita. Kyseessä on ollut vaalimainonta, eikä sitä ole pyritty mitenkään peittelemään.

Päätoimittajan mukaan kantelija on itsekin tilannut Kirkkonummen Sanomista vaalimainontaa ja sille Facebook-noston. Vastauksen liitteeksi päätoimittaja on oheistanut sähköpostin, josta asia ilmenee. Näin ollen kantelijalle ei ole voinut olla epäselvää, onko kyseessä mainos vai ei.

Kantelija ei ole ollut yhteydessä asiasta Kirkkonummen Sanomien toimitukseen, vaan asia on tullut esille vasta JSN:lle elokuun lopussa tehtyjen kanteluiden myötä. Kielteistä lukijapalautetta tai yleisön palautetta siitä, että kyseessä olevia mainoksia ei erottaisi lehden journalistisesta aineistosta ei ole tullut päätoimittajan tietoon ainuttakaan kappaletta lukuun ottamatta tätä kantelua.

Vastoin kantelussa kirjoitettua, on sivuilla julkaistu mainosaineistoa kaikkien merkittävien poliittisten toimijoiden taholta.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015

Kirkkonummen Sanomat julkaisi vaalimainoksia Facebook-seinällään vuoden 2021 kuntavaalien alla. Osaan mainoksista liittyi jakotekstejä, joissa oli muun muassa äänestyskehotuksia, vaalilauseita ja linkkejä kyseisen ehdokkaan tai puolueen verkkosivuille.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat lähtökohtaisesti toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Siksi myös sosiaalisen median tileillä mainonta on erotettava riittävän selvästi toimituksellisesta aineistosta.

Neuvosto toteaa, että Kirkkonummen Sanomat ei tehnyt yleisölle riittävän selväksi, olivatko jakotekstit toimituksen vai mainostajan sanoja. Kirkkonummen Sanomien julkaisemat vaalimainokset olivat ulkoasultaan tyypillistä lehtimainontaa, mutta Facebook-päivityksiin liitetyt jakotekstit saivat julkaisut muistuttamaan toimituksellista sisältöä. Jakoteksteissä luki esimerkiksi: "Äänestä XX", "Nyt tarvitaan muutosta!" ja "Kirkkonummi tarvitsee ihan tavallisia jäppisiä". Jakotekstit olivat osa mainoksia, mutta niitä ei ollut merkitty mainoksiksi tai kaupalliseksi yhteistyöksi. Siksi Facebook-ympäristössä osan jakoteksteistä saattoi ymmärtää lehden kommenteiksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkkonummen Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1028 kertaa