PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7799/EJ/21

Vastaaja: Kirkkonummen Sanomat

Asia: Mainonnan merkitseminen

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Kantelu 29.8.2021

Kantelu kohdistuu vaalimainontaan, jota Kirkkonummen Sanomat julkaisi Facebook-seinällään kuntavaalien alla touko-kesäkuussa 2021.
https://www.facebook.com/kirkkonummensanomat

Kantelu koskee Journalistin ohjeiden kohtaa 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Kirkkonummen Sanomat julkaisi Facebook-sivullaan tiettyjen poliittisten ryhmien ja ehdokkaiden vaalimateriaalia muun toimituksellisen aineiston seassa. Julkaisuista ei ollut erotettavissa, olivatko ne toimituksellista sisältöä tai mainoksia, sillä julkaisuissa ei mainittu, että kyseessä olisi ollut maksettu mainos tai ilmoitus.

Lehti julkaisi profiilissaan myös äänestyskehotuksia näiden tiettyjen henkilöiden ja ryhmien vaalimateriaalien yhteydessä. Saatetekstinä vaalimateriaalille oli mm. “Äänestä viihtyisä, kestävä ja kaksikielinen Kirkkonummi! Pro Kirkkonummen vaaliteemoista ja ehdokkaista voi lukea lisää [...]. Nyt tarvitaan muutosta!”, “Äänestä [ehdokkaan nimi ja numero] – luonto kulttuuri ja terveys!” ja “Äänelläsi on merkitystä!”

Kantelun mukaan erityisen toiminnasta tekee myös se, että tavanomaisesti lehti tekee Facebook-päivityksiä omasta toimituksellisesta sisällöstään eikä lehden mediatiedoissa ole tuotu ilmi, että Facebook-mainonnan ostaminen lehdeltä olisi mahdollista.

Kanteluun on liitetty seitsemän esimerkkiä piilomainonnaksi katsotuista päivityksistä.

Vastaus 11.10.2021

Päätoimittaja Jussi Salon mukaan Kirkkonummen Sanomat on julkaissut painetussa lehdessä olleita mainoksia Facebook-sivullaan lisäpalveluna ilmoittajille. Kantelija on tuonut esille huolensa niiden sekoittumisesta journalistiseen sisältöön kuntavaalien aikana.

Facebook-sivuille jaetut mainokset on tehty samoista aineistoista kuin painetussa lehdessä olleet mainokset ja lehti katsoo, että ne ovat selkeästi erotettavissa journalistisesta aineistosta eri julkaisukanavasta huolimatta.

Myös kanteluun nostetut, etupäässä vihreistä eronneen Pro Kirkkonummen sekä kahden muun yksittäisen ehdokkaan kuntavaalimainokset ovat olleet tyypillisiä sanomalehtivaalimainoksia, jotka ulkoasultaan ja graafisesti poikkeavat selvästi toimituksellisesta aineistosta. Facebook-virtaan jaetut mainokset ovat kuvia, eivätkä ne tai niiden ohessa olevat tekstilinkit johda lehden verkkosivulle. 

Saatetekstit ovat ilmoittajan omia sanoja (minä-muoto, poiminta itse ilmoituksen tekstistä) tai muuten selkeästi itse mainosta mukailevia, mainostajan omia lehdelle toimittamia sanoja. Lisäksi Facebookissa olevissa henkilöehdokkaiden vaalimainoksissa on ilmoitettu, toisin kun kantelussa väitetään, maksajan nimi, joko niin, että mainoksessa on maininta ”Ehdokkaan maksama mainos” tai maksaja: ehdokkaan nimi.

Lehden oma, journalistinen aineisto jaetaan Facebook-sivulle aina lehden verkkosivuilta. Jaot sisältävät kuvan ja artikkelin otsikon, eikä niissä ole muualle kuin selkeästi lehden omille verkkosivuille johtavia linkkejä. Kirkkonummen Sanomien journalistinen sisältö löytyykin painetusta lehdestä ja Kirkkonummen Sanomien verkkosivuilta osoitteesta kirkkonummensanomat.fi.

Saateteksteissä todetaan mm. minä-muodossa ”äänestämällä minua”. Päätoimittaja kysyy, voidaanko tämä minä(ehdokas)-muodossa kirjoitettu teksti tulkita toimituksen ääneksi. Lisäksi saatteessa olevassa tekstissä on osoitteen sisältävä näkyvä tekstilinkki, joka johtaa suoraan mainostajan sivulle.

Jakotekstiä ei lehden mielestä voi erottaa asiayhteydestään eli itse vaalimainoksista tai tulkita siten, että unohdetaan osa kokonaisuutta eli päivityksessä oleva mainos. Lehden mielestä asiaa ei voi tulkita myöskään siten, että lehti olisi jakanut äänestyskehotuksia suosien tiettyjä ehdokkaita. Kyseessä on ollut vaalimainonta, eikä sitä ole pyritty mitenkään peittelemään.

Päätoimittajan mukaan kantelija on itsekin tilannut Kirkkonummen Sanomista vaalimainontaa ja sille Facebook-noston. Vastauksen liitteeksi päätoimittaja on oheistanut sähköpostin, josta asia ilmenee. Näin ollen kantelijalle ei ole voinut olla epäselvää, onko kyseessä mainos vai ei.

Kantelija ei ole ollut yhteydessä asiasta Kirkkonummen Sanomien toimitukseen, vaan asia on tullut esille vasta JSN:lle elokuun lopussa tehtyjen kanteluiden myötä. Kielteistä lukijapalautetta tai yleisön palautetta siitä, että kyseessä olevia mainoksia ei erottaisi lehden journalistisesta aineistosta ei ole tullut päätoimittajan tietoon ainuttakaan kappaletta lukuun ottamatta tätä kantelua.

Vastoin kantelussa kirjoitettua, on sivuilla julkaistu mainosaineistoa kaikkien merkittävien poliittisten toimijoiden taholta.

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015

Kirkkonummen Sanomat julkaisi vaalimainoksia Facebook-seinällään vuoden 2021 kuntavaalien alla. Osaan mainoksista liittyi jakotekstejä, joissa oli muun muassa äänestyskehotuksia, vaalilauseita ja linkkejä kyseisen ehdokkaan tai puolueen verkkosivuille.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat lähtökohtaisesti toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Siksi myös sosiaalisen median tileillä mainonta on erotettava riittävän selvästi toimituksellisesta aineistosta.

Neuvosto toteaa, että Kirkkonummen Sanomat ei tehnyt yleisölle riittävän selväksi, olivatko jakotekstit toimituksen vai mainostajan sanoja. Kirkkonummen Sanomien julkaisemat vaalimainokset olivat ulkoasultaan tyypillistä lehtimainontaa, mutta Facebook-päivityksiin liitetyt jakotekstit saivat julkaisut muistuttamaan toimituksellista sisältöä. Jakoteksteissä luki esimerkiksi: "Äänestä XX", "Nyt tarvitaan muutosta!" ja "Kirkkonummi tarvitsee ihan tavallisia jäppisiä". Jakotekstit olivat osa mainoksia, mutta niitä ei ollut merkitty mainoksiksi tai kaupalliseksi yhteistyöksi. Siksi Facebook-ympäristössä osan jakoteksteistä saattoi ymmärtää lehden kommenteiksi.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kirkkonummen Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1625 kertaa