2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7796/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati lehteä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. Lehti ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan lehti käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelijan mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että IS on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 1.10.2021

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan uutisessa ei ollut oikaistavaa. Termin pakolainen käyttöön on tässä yhteydessä hyvät perusteet.

Pakolaisesta on tullut yleiskielen sana. Esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumista puhutaan edelleen laajasti ”vuoden 2015 pakolaiskriisinä”, vaikka kaikki tuolloin Suomeen ja muualle Eurooppaan pyrkineet ja päässeet ihmiset eivät olleet pakolaisia Geneven sopimuksen määrittelemällä tavalla eivätkä siten paenneet vainoa.

Myös kansainvälisissä uutisissa on käytetty Liettuan tapahtumien yhteydessä refugee-sanaa migrants-sanan ohella. Otsikkotasollakin on puhuttu pakolaisista tai pakolaiskriisistä. Päätoimittaja nostaa esimerkit Al Jazeeralta, Reutersilta ja Der Spiegelistä. Päätoimittajan mukaan olisi siten erikoista, jos Suomessa rajoitettaisiin pakolaissanan käyttö uutisteksteissä koskemaan pelkästään tilanteita, joissa kyse on virallisen pakolaisstatuksen saaneista ihmisistä. 

Päätoimittaja huomauttaa, että kun akuutti Liettuan kaltainen kriisi on päällä, on itse asiassa mahdotonta varmuudella määritellä, mikä on jokaisen toiseen maahan pyrkivän ihmisten tarkka status. Ovatko he Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia, turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia vai keitä? Joku sana joka tapauksessa tarvitaan. Media ei voi tietää, kuinka moni ko. ihmisistä täyttää virallisen pakolaisstatuksen määritelmän, kun eivät sitä tuossa vaiheessa varmuudella tiedä edes viranomaiset. Tähän viittaa myös se, että sisäministeriön tiedotteessa puhuttiin Liettuaan saapuneista pakolaisista.

Päätoimittajan mukaan asiaa voidaan ja on syytäkin täsmentää, kun tilanne etenee ja saadaan lisää tietoa. IS on seurannut Liettuan kriisiä laajalti, myös paikan päälle matkustamalla, ja aiheesta on julkaistu sittemmin useita juttuja. Ansiokkaissa artikkeleissa on tarkasteltu sekä kriisin kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia että kerrottu leireillä olevista ihmisistä. Artikkelit kertovat paljon puhuvasti, että tämänkin kriisin kasvot ovat monenlaiset: häikäilemätöntä politiikkaa ja ihmiskohtaloita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomat julkaisi STT:n jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Nämä Valko-Venäjän puolelta tulleet ihmiset määriteltiin otsikossa, ingressissä ja tekstissä pakolaisiksi. Samaa termiä käytti myös sisäministeriö, jonka tiedotteeseen uutinen perustui.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 Ilta-Sanomat seurasi ja kommentoi Liettuan tapahtumia yli 20 jutussa. Uutisointi valotti myös maahanpyrkijöiden motiiveja. Lehden toimittaja muun muassa vieraili turvapaikkaa hakevien leireillä Liettuassa. Lehti käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. Ilta-Sanomien julkaisema sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja lehden muuhun uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1457 kertaa