2021 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7796/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Kantelu 22.8.2021

Kantelu kohdistuu STT:n juttuun, jonka Ilta-Sanomat julkaisi 20.7.2021 otsikolla "Liettuaan on saapunut ennätysmäärä pakolaisia Valko-Venäjältä – Suomi lähettää apua". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008137368.html

Kantelija vaati lehteä korjaamaan uutisessa esiintyneen termin pakolainen. Lehti ei korjannut uutista. Myöhemmässä uutisoinnissaan lehti käytti samalla rajalla liikkuneista ihmisistä termiä siirtolainen.

Kantelijan mukaan kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.

Kantelija katsoo, että IS on rikkonut journalistin ohjeiden kohtia 1, 8, 10, 11 ja 20. Kohta 1 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, koska neuvoston käytännön mukaisesti sitä ei tarkastella tavanomaisissa asiavirhekanteluissa.

Vastaus 1.10.2021

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan uutisessa ei ollut oikaistavaa. Termin pakolainen käyttöön on tässä yhteydessä hyvät perusteet.

Pakolaisesta on tullut yleiskielen sana. Esimerkiksi vuoden 2015 tapahtumista puhutaan edelleen laajasti ”vuoden 2015 pakolaiskriisinä”, vaikka kaikki tuolloin Suomeen ja muualle Eurooppaan pyrkineet ja päässeet ihmiset eivät olleet pakolaisia Geneven sopimuksen määrittelemällä tavalla eivätkä siten paenneet vainoa.

Myös kansainvälisissä uutisissa on käytetty Liettuan tapahtumien yhteydessä refugee-sanaa migrants-sanan ohella. Otsikkotasollakin on puhuttu pakolaisista tai pakolaiskriisistä. Päätoimittaja nostaa esimerkit Al Jazeeralta, Reutersilta ja Der Spiegelistä. Päätoimittajan mukaan olisi siten erikoista, jos Suomessa rajoitettaisiin pakolaissanan käyttö uutisteksteissä koskemaan pelkästään tilanteita, joissa kyse on virallisen pakolaisstatuksen saaneista ihmisistä. 

Päätoimittaja huomauttaa, että kun akuutti Liettuan kaltainen kriisi on päällä, on itse asiassa mahdotonta varmuudella määritellä, mikä on jokaisen toiseen maahan pyrkivän ihmisten tarkka status. Ovatko he Geneven sopimuksen mukaisia pakolaisia, turvapaikanhakijoita, maahanmuuttajia vai keitä? Joku sana joka tapauksessa tarvitaan. Media ei voi tietää, kuinka moni ko. ihmisistä täyttää virallisen pakolaisstatuksen määritelmän, kun eivät sitä tuossa vaiheessa varmuudella tiedä edes viranomaiset. Tähän viittaa myös se, että sisäministeriön tiedotteessa puhuttiin Liettuaan saapuneista pakolaisista.

Päätoimittajan mukaan asiaa voidaan ja on syytäkin täsmentää, kun tilanne etenee ja saadaan lisää tietoa. IS on seurannut Liettuan kriisiä laajalti, myös paikan päälle matkustamalla, ja aiheesta on julkaistu sittemmin useita juttuja. Ansiokkaissa artikkeleissa on tarkasteltu sekä kriisin kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia että kerrottu leireillä olevista ihmisistä. Artikkelit kertovat paljon puhuvasti, että tämänkin kriisin kasvot ovat monenlaiset: häikäilemätöntä politiikkaa ja ihmiskohtaloita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomat julkaisi STT:n jutun, jossa kerrottiin Suomen antavan Liettualle materiaalista apua rajalle saapuneista ihmisjoukoista huolehtimiseen. Nämä Valko-Venäjän puolelta tulleet ihmiset määriteltiin otsikossa, ingressissä ja tekstissä pakolaisiksi. Samaa termiä käytti myös sisäministeriö, jonka tiedotteeseen uutinen perustui.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kesällä ja syksyllä 2021 Ilta-Sanomat seurasi ja kommentoi Liettuan tapahtumia yli 20 jutussa. Uutisointi valotti myös maahanpyrkijöiden motiiveja. Lehden toimittaja muun muassa vieraili turvapaikkaa hakevien leireillä Liettuassa. Lehti käytti Liettuaan pyrkineistä ihmisistä yleensä käsitettä siirtolainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pakolaisen käsite on yleiskielessä laajempi kuin kansainvälisen pakolaisstatuksen määritelmä. Ilta-Sanomien julkaisema sanavalinta oli silti epätäsmällinen ja lehden muuhun uutisointiin nähden epäjohdonmukainen. Uutistilanne Liettuan rajalla eli. Pitkäaikaisen uutisseurannan osana julkaistu juttu Suomen apupäätöksestä ei vääristänyt kuvaa tapahtumista olennaisesti. Sanavalintana pakolainen oli epätarkka, mutta kehittyvässä uutistilanteessa se ei ollut olennainen asiavirhe, joka olisi täytynyt oikaista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 363 kertaa