2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7788/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 8.12.2021

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 18.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 9.8.2021 julkaisemaan juttuun ”Suomalaisasiantuntija IPCC:n raportista: Ensimmäistä kertaa ihmisen toiminta on aiheuttanut kaiken lämpenemisen”.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d364d7-8b6f-4608-ac1d-2c0ce557bb1f

Kantelun mukaan jutun ingressissä on virhe, kun siinä todetaan, että ”Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”.

Kantelun mukaan myös jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että ”[IPCC:n] Raportin mukaan maapallo on lämmennyt jo 1,1 asteen verran vuosista 1850–1900”.
 
Kantelun mukaan todellisuudessa IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpötila oli 1,09 [0,95– 1,20] astetta korkeampi ajanjaksolla 2011–2020 kuin 1850–1900. (Global surface temperature was 1.09 [0.95 to 1.20] °C higher in 2011–2020 than 1850–1900.)

Kantelun mukaan IPCC:n oman ja Pariisin ilmastosopimuksessa käytetyn määritelmän mukaan ilmaston lämpenemistä seurataan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. IPCC ei siis väitä ilmaston lämmenneen 1,1 astetta vaan ainoastaan, että 2011–2020 olivat keskimäärin 1,1 astetta lämpimämpiä kuin 1850–1900. Iltalehden toimittaja on siten joko
tahallisesti tai tahattomasti ymmärtänyt väärin IPCC:n raportin sisällön.
 
Kantelun mukaan kyse on siis maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jossa esiteollista aikaa 1850–1900 verrataan milloin mihinkin ajanjaksoon.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan 11.8.2021. Iltalehti oli ilmoittanut kantelijalle samana päivänä, että se oli kertonut jutussaan ainoastaan mitä IPCC oli sanonut raportissaan. Kantelija toteaa, että Iltalehti ei siis myöntänyt siteeranneensa IPCC:n raporttia virheellisesti, kuten niin monet muutkin mediat ympäri maailmaa.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2021

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että Journalistin ohjeiden kohta 20 koskee asiavirheiden oikaisua. Jotta Iltalehti olisi voinut rikkoa JO 20:ta vastaan, kantelun kohteena olleessa uutisessa tulisi olla Journalistin ohjeiden tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittaja toteaa, että pitää paikkansa, että vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa määritellään, että ilmaston lämpenemistä tarkastellaan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. Uutisen kohteena olleessa raportissa IPCC kuitenkin käytti kymmenen vuoden mittausjaksoa eli vuosien 2011–2020 keskilämpötilaa.

Päätoimittajan mukaan kymmenen vuoden tarkastelujakson käyttö on perusteltua nykyisessä tilanteessa, jossa globaali lämpötila muuttuu nopeasti. Tarkastelemalla 30 vuoden ajanjakson keskiarvoa saataisiin lämpenemiselle arvo, joka ei kuvaisi lämpenemistä nykytilanteessa, vaan kuvaisi efektiivisesti lämpenemistä noin 15 vuotta sitten.

Käytännössä kantelija päätoimittajan mukaan katsoo, että Iltalehden olisi pitänyt IPCC:n raportissa esitettyjen lämpenemistietojen sijaan julkaista täysin toisiin aikasarjoihin perustuvia tietoja. Iltalehti katsoo, ettei raportissa esitettyjen tietojen siteeraamista voi pitää JO:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä, vaikka pitempää aikasarjaa käyttämällä lämpeneminen ei olisikaan yhtä voimakasta.

Erilaisten aikasarjojen ja mittausjaksojen vaikutusta havaittuun ilmaston lämpenemiseen voi kyllä pitää ainakin pientä piiriä kiinnostavana uutisaiheena. Se, ettei asiaan puututa yksittäistä IPCC:n raporttia koskevassa uutisessa, ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe.
 
Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tietenkään ole ainoa, joka ei avannut tarkasti tarkastelujaksoja jutussaan. Suomen ympäristöministeriö muotoili tiedotteessaan 9.8., että Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna (https://ym.fi/-/ipcc-n-raportti-ihmisten-toiminta-on-aiheuttanut-ennennakemattoman-laajoja-ja-nopeita-muutoksia-ilmastossamme). Saman tyyppistä muotoilua käytti myös moni suomalaismedia, esimerkiksi Aamulehti kirjoitti, että tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000008180710.html) Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näin: Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008167882.html)

Päätoimittaja myöntää, että Iltalehti, samoin kuin monet suomalaismediat, olisi voinut tuoda uutisessaan esiin tarkemmin minkälaisesta tarkastelujaksosta on kysymys. Tiedon puuttumista ei kuitenkaan voida pitää JO 20:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä. IL:n uutisessa ei myöskään virheellisesti sanota, että raportin tiedot olisivat Pariisin sopimuksen määritelmien mukaisia tai perustuisivat 30 vuoden mittausjaksoon. Pariisin sopimus ei missään tapauksessa velvoita eikä voi velvoittaa uutismediaa käsittelemään ilmaston lämpenemistä vain ja yksinomaan 30 vuoden mittausjaksoissa.

Päätoimittaja toteaa, että Iltalehden käyttämä muotoilu on yksinkertaistettu versio, mutta täysin oikea eikä lainkaan epätarkka muotoilu asiasta. Se vastasi täysin sitä, mitä uutisen kohteena olleessa IPCC:n raportissa todetaan. Iltalehden jutussa ei ole kyse tieteellisestä tekstistä vaan tieteellisen raportin yleistajuistamisesta, ja siksi on perusteltua, että kaikkia tieteellisiä yksityiskohtia ei avata. Tavallinen lukija ei myöskään oleta, että mikä tahansa ilmaistu ilmaston lämpenemistieto koskee aina 30 vuoden mittausjaksoa. 

Päätoimittaja toteaa, että koska Iltalehden julkaisemassa uutisessa ei ole olennaista asiavirhettä, Iltalehti ei ole voinut rikkoa JO 20:ta jättämällä oikaisematta kyseisen virheen.

 
Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin elokuussa julkaisemaan ilmastoraporttiin perustuneessa Iltalehden jutussa todettiin, että ”tähän mennessä ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”. Kantelija piti väitettä virheellisenä, koska tieto perustui kymmenen vuoden mittausjaksolle 2011–2020. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti siteerasi IPCC:n raportin kohtaa, jossa puhuttiin maapallon keskilämpötilasta vuosina 2011–2020. Iltalehti käytti tässä yhteydessä sanaa ilmasto määrittelemättä tarkastelujaksoa. Vakiintuneesti ilmastoa on tarkasteltu käyttämällä 30 vuoden mittausjaksojen keskiarvoja. IPCC on kuitenkin jo vuonna 2012 käyttänyt raportissaan ilmaston kuvaajina myös lyhyempiä tarkastelujaksoja. Olisi ollut suotavaa, että Iltalehti olisi kertonut tarkastelujakson pituuden. Neuvosto toteaa, että jakson pituuden puuttuminen ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutussa ei väitetty, että tieto olisi perustunut 30 vuoden tarkastelujaksoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.

Tämä päätös on avattu 682 kertaa