PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7788/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 8.12.2021

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 18.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 9.8.2021 julkaisemaan juttuun ”Suomalaisasiantuntija IPCC:n raportista: Ensimmäistä kertaa ihmisen toiminta on aiheuttanut kaiken lämpenemisen”.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a0d364d7-8b6f-4608-ac1d-2c0ce557bb1f

Kantelun mukaan jutun ingressissä on virhe, kun siinä todetaan, että ”Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”.

Kantelun mukaan myös jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että ”[IPCC:n] Raportin mukaan maapallo on lämmennyt jo 1,1 asteen verran vuosista 1850–1900”.
 
Kantelun mukaan todellisuudessa IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpötila oli 1,09 [0,95– 1,20] astetta korkeampi ajanjaksolla 2011–2020 kuin 1850–1900. (Global surface temperature was 1.09 [0.95 to 1.20] °C higher in 2011–2020 than 1850–1900.)

Kantelun mukaan IPCC:n oman ja Pariisin ilmastosopimuksessa käytetyn määritelmän mukaan ilmaston lämpenemistä seurataan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. IPCC ei siis väitä ilmaston lämmenneen 1,1 astetta vaan ainoastaan, että 2011–2020 olivat keskimäärin 1,1 astetta lämpimämpiä kuin 1850–1900. Iltalehden toimittaja on siten joko
tahallisesti tai tahattomasti ymmärtänyt väärin IPCC:n raportin sisällön.
 
Kantelun mukaan kyse on siis maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jossa esiteollista aikaa 1850–1900 verrataan milloin mihinkin ajanjaksoon.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan 11.8.2021. Iltalehti oli ilmoittanut kantelijalle samana päivänä, että se oli kertonut jutussaan ainoastaan mitä IPCC oli sanonut raportissaan. Kantelija toteaa, että Iltalehti ei siis myöntänyt siteeranneensa IPCC:n raporttia virheellisesti, kuten niin monet muutkin mediat ympäri maailmaa.


Päätoimittajan vastaus 16.11.2021

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa, että Journalistin ohjeiden kohta 20 koskee asiavirheiden oikaisua. Jotta Iltalehti olisi voinut rikkoa JO 20:ta vastaan, kantelun kohteena olleessa uutisessa tulisi olla Journalistin ohjeiden tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittaja toteaa, että pitää paikkansa, että vuonna 2015 solmitussa Pariisin ilmastosopimuksessa määritellään, että ilmaston lämpenemistä tarkastellaan vähintään 30 vuoden jaksoissa ja verrataan jaksoon 1850–1900. Uutisen kohteena olleessa raportissa IPCC kuitenkin käytti kymmenen vuoden mittausjaksoa eli vuosien 2011–2020 keskilämpötilaa.

Päätoimittajan mukaan kymmenen vuoden tarkastelujakson käyttö on perusteltua nykyisessä tilanteessa, jossa globaali lämpötila muuttuu nopeasti. Tarkastelemalla 30 vuoden ajanjakson keskiarvoa saataisiin lämpenemiselle arvo, joka ei kuvaisi lämpenemistä nykytilanteessa, vaan kuvaisi efektiivisesti lämpenemistä noin 15 vuotta sitten.

Käytännössä kantelija päätoimittajan mukaan katsoo, että Iltalehden olisi pitänyt IPCC:n raportissa esitettyjen lämpenemistietojen sijaan julkaista täysin toisiin aikasarjoihin perustuvia tietoja. Iltalehti katsoo, ettei raportissa esitettyjen tietojen siteeraamista voi pitää JO:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä, vaikka pitempää aikasarjaa käyttämällä lämpeneminen ei olisikaan yhtä voimakasta.

Erilaisten aikasarjojen ja mittausjaksojen vaikutusta havaittuun ilmaston lämpenemiseen voi kyllä pitää ainakin pientä piiriä kiinnostavana uutisaiheena. Se, ettei asiaan puututa yksittäistä IPCC:n raporttia koskevassa uutisessa, ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe.
 
Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tietenkään ole ainoa, joka ei avannut tarkasti tarkastelujaksoja jutussaan. Suomen ympäristöministeriö muotoili tiedotteessaan 9.8., että Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna (https://ym.fi/-/ipcc-n-raportti-ihmisten-toiminta-on-aiheuttanut-ennennakemattoman-laajoja-ja-nopeita-muutoksia-ilmastossamme). Saman tyyppistä muotoilua käytti myös moni suomalaismedia, esimerkiksi Aamulehti kirjoitti, että tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000008180710.html) Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näin: Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta 1800-luvun esiteolliselta ajalta lähtien. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008167882.html)

Päätoimittaja myöntää, että Iltalehti, samoin kuin monet suomalaismediat, olisi voinut tuoda uutisessaan esiin tarkemmin minkälaisesta tarkastelujaksosta on kysymys. Tiedon puuttumista ei kuitenkaan voida pitää JO 20:n tarkoittamana olennaisena asiavirheenä. IL:n uutisessa ei myöskään virheellisesti sanota, että raportin tiedot olisivat Pariisin sopimuksen määritelmien mukaisia tai perustuisivat 30 vuoden mittausjaksoon. Pariisin sopimus ei missään tapauksessa velvoita eikä voi velvoittaa uutismediaa käsittelemään ilmaston lämpenemistä vain ja yksinomaan 30 vuoden mittausjaksoissa.

Päätoimittaja toteaa, että Iltalehden käyttämä muotoilu on yksinkertaistettu versio, mutta täysin oikea eikä lainkaan epätarkka muotoilu asiasta. Se vastasi täysin sitä, mitä uutisen kohteena olleessa IPCC:n raportissa todetaan. Iltalehden jutussa ei ole kyse tieteellisestä tekstistä vaan tieteellisen raportin yleistajuistamisesta, ja siksi on perusteltua, että kaikkia tieteellisiä yksityiskohtia ei avata. Tavallinen lukija ei myöskään oleta, että mikä tahansa ilmaistu ilmaston lämpenemistieto koskee aina 30 vuoden mittausjaksoa. 

Päätoimittaja toteaa, että koska Iltalehden julkaisemassa uutisessa ei ole olennaista asiavirhettä, Iltalehti ei ole voinut rikkoa JO 20:ta jättämällä oikaisematta kyseisen virheen.

 
Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin elokuussa julkaisemaan ilmastoraporttiin perustuneessa Iltalehden jutussa todettiin, että ”tähän mennessä ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta”. Kantelija piti väitettä virheellisenä, koska tieto perustui kymmenen vuoden mittausjaksolle 2011–2020. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti siteerasi IPCC:n raportin kohtaa, jossa puhuttiin maapallon keskilämpötilasta vuosina 2011–2020. Iltalehti käytti tässä yhteydessä sanaa ilmasto määrittelemättä tarkastelujaksoa. Vakiintuneesti ilmastoa on tarkasteltu käyttämällä 30 vuoden mittausjaksojen keskiarvoja. IPCC on kuitenkin jo vuonna 2012 käyttänyt raportissaan ilmaston kuvaajina myös lyhyempiä tarkastelujaksoja. Olisi ollut suotavaa, että Iltalehti olisi kertonut tarkastelujakson pituuden. Neuvosto toteaa, että jakson pituuden puuttuminen ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutussa ei väitetty, että tieto olisi perustunut 30 vuoden tarkastelujaksoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Margareta Salonen.

Tämä päätös on avattu 1223 kertaa