2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7837 & 7838 & 7840–7842 & 7844 & 7845/UL/21
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Lehden huumoripalstalla vitsailtiin ilmaisesta sähköstä mielenosoittajien sähkötuoliin. Tekstin yhteydessä julkaistiin lähietäisyydeltä otettu kuva nuorista mielenosoittajista. Kuvaan yhdistetty teloituksella vitsailu loukkasi mielenosoittajien ihmisarvoa.

Vapauttava 7829 & 7855/A/21
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi kriittisen jutun Kiinan valtion roolista ”perinteisen kiinalaisen lääkinnän” markkinoinnissa. Jutun olennaiset asiavirheet korjattiin kahdessa vaiheessa ja korjauksista kerrottiin lukijoille asianmukaisesti. Korjauksissa oli viivettä, mutta tässä tapauksessa pikainen korjaus ei ollut välttämätöntä.

Vapauttava 7822/UL/21
Salon Seudun Sanomat

Totuudenmukaisuus, mielipiteet ja tosiasiat

Salon Seudun Sanomien juttukokonaisuudessa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikoille löytyi riittävä kate jutuista. Juttukokonaisuus oli paikoin tulkinnanvarainen, mutta mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7819/A/21
Tekniikan Maailma

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, otsikko, piilomainonta

Lehden laitetestijutun kirjoittaneella freelancetoimittajalla oli aiheen suhteen kaksoisrooli, mikä oli omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin. Juttuun oli linkitetty toimittajan tekemä koneen markkinointivideo, jota oli pienin muutoksin käytetty koneen markkinoinnissa. Jutun otsikolle ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7807/MTV/21
MTV Uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Uutisessa esitettiin väitteitä hyvinvointiyrittäjän toiminnasta. Osa väitteistä oli tulkittavissa monin tavoin, mutta niille oli perusteet. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita käyttämänsä ilmaisut.

Vapauttava 7805/YLE/21
Yle

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, poikkeuksellinen tiedonhankinta, lähdekritiikki, tosiasiat ja mielipiteet

Yle käytti dokumenttisarjassaan kertojana ja haastattelijana sarjassa käsiteltyjen aikojen pääministeriä. Käsittelyn painottaminen sarjan kahdessa jaksossa entisen pääministerin näkökulmaan oli Ylen journalistinen valinta, johon sillä oli oikeus. Läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda yleisölle esiin korostetummin, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri. 

Vapauttava 7804/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus

Lehti havainnollisti kahden meren välistä syvyyseroa virheellisesti, ja oikaisupyynnöt jäivät lehdeltä huomiotta. Merten syvyydet kävivät kuitenkin jutusta selväksi, joten kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7788/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Iltalehti kertoi jutussaan, että ilmasto on lämmennyt  keskimäärin 1,1 asteen verran esiteollisesta ajasta. Juttu perustui IPCC:n raportin tietoihin maapallon pintalämpötiloista 10 vuoden tarkastelujaksolla. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7783/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Kantelu 13.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.8.2021 julkaisemaan nettijuttuun Näin pesuaine vaikuttaa astianpesukoneeseen – korjaaja suostuu käyttämään vain yhtä: ”Sen olen todennut parhaaksi”.

Kantelun mukaan jutussa mainostetaan räikeästi yhtä konetiskiainetta. Juttuun on haastateltu yhtä korjausfirman työntekijää, joka antaa suosituksensa vain yhdelle tuotteelle, joka mainitaan nimeltä jutussa. Kantelija pitää erityisen paheksuttavana sitä, että asia on nostettu jo jutun otsikkoon.

 

Päätoimittajan vastaus 24.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan jutussa kodinkonekorjaaja antaa vinkkejä siihen, miten astianpesukone pysyy kunnossa ja pesee astiat puhtaiksi. Yksi kodinkonekorjaajan vinkeistä koskee pesuainetta. Korjaajan mukaan heikkolaatuiset pesuaineet eivät puhdista astioita ja voivat jopa johtaa koneen rikkoutumiseen. Hän suosittelee nimeltä yhtä konetiskiainemerkkiä.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva uutinen on Iltalehden Asuminen-osastolle tehty journalistinen juttu. Sen lähtökohtana oli toimitukseen tullut vinkki, jonka mukaan vesijohtovesi olisi Suomessa koostumukseltaan haitallista astianpesukoneille. Iltalehti lähti selvittämään vinkkiä soittamalla perinteikkäälle helsinkiläiselle kodinkonekorjaajalle, joka on huoltanut erimerkkisiä astianpesukoneita vuosikymmeniä. Vaikka vinkki ei sinällään pitänyt paikkansa, lehti päätti tehdä jutun siitä, minkälaisilla keinoilla koneen kunnossa pysymisen ja hyvän pesutuloksen voi varmistaa.

Päätoimittajan mukaan tämä, kuten muutkin Iltalehden uutiset, on tehty journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten journalististen juttujen sisältöön.

Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrotaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä aivan Journalistin ohjeiden ja JSN:n mainonnan merkintää koskevan lausuman ohjeiden mukaisesti.

Jotta uutista voisi pitää JO 16:n tarkoittamana piilomainontana tai kaupallisena ilmoituksena, olisi Iltalehden pitänyt päätoimittajan mielestä saada rahaa tai muuta vastiketta jutun julkaisemisesta. Iltalehden uutinen on tehty yksinomaan journalistisista lähtökohdista eikä Iltalehti ole ollut missään yhteyksissä pesuainemerkin, sen valmistajan tai muiden tuotemerkin edustajien kanssa.

Pesuainemerkki tai valmistaja eivät myöskään ole ostaneet suoraan mainontaa Iltalehdeltä. Valmistaja on ostanut Iltalehdeltä mainontaa niin sanotun ohjelmallisen ostamisen kautta. Ohjelmallisessa ostamisessa mainostaja ei osta mediatilaa tietystä mediasta vaan samaa kampanjaa näytetään eri medioissa sen mukaan, mistä löytyy mainostajan haluamaa yleisöä. Mainonta ei ole koskenut tuotemerkkiä. Myöskään Iltalehden haastattelemalla kodinkonekorjaajalla ei ole päätoimittajan mukaan kaupallista yhteyttä tuotteeseen – hän puhuu yksinomaan omalla empiirisellä kokemuksellaan.

Päätoimittajan mukaan pesuainemerkin kehuminen ei missään tapauksessa ole uutisen pääasiallinen sisältö vaan uutisessa annetaan monipuolisesti vinkkejä pesukoneen kunnossapitoon ja astioiden pesemiseen liittyen. Jutun otsikkoon asia on nostettu päätoimittajan mukaan sen vuoksi, että se on kiinnostava yksityiskohta – suuri osa suomalaisista ei välttämättä tiedä, että pesuainemerkin valinta voi asiantuntijan mukaan vaikuttaa myös koneen elinikään.

Päätoimittajan mukaan yksittäisten tuotesuositusten leimaaminen piilomainonnaksi olisi hyvin haitallista journalismille, sillä lukijoiden palvelemisen kannalta se on usein välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan uutisessa ei edes väitetä, että mainittu konetiskiaine olisi absoluuttisesti paras, vaan siinä kerrotaan yksittäisen kodinkonekorjaajan mielipide.

Päätoimittaja myöntää, että pesuainesuosituksen kannalta uutinen olisi ollut laadullisesti parempi, jos siinä olisi selvitetty, eroaako tuote koostumukseltaan muista pesuaineista ja onko muita vastaavia tuotteita. Jos uutinen olisi käsitellyt vain kodinkonekorjaajien suosittelemia pesuainemerkkejä, siihen olisi voitu päätoimittajan mukaan haastatella myös useampia kodinkonekorjaajia monipuolisempien suosittelujen saamiseksi. Sitä, että uutinen olisi ollut mahdollista tehdä laajemmin ja syvällisemmin, ei voi päätoimittajan mukaan pitää Journalistien ohjeiden rikkomisena.


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti julkaisi jutun, jossa annettiin vinkkejä astianpesukoneissa käytettävän pesuaineen valintaan ja koneen kunnossapitoon. Jutussa haastateltu kodinkonekorjaaja kertoi, minkä pesuaineen hän on itse todennut parhaaksi.

Iltalehdellä tai haastateltavalla ei ollut sopimusta tuotteen mainostamisesta. Julkisen sanan neuvoston ratkaisukäytännössä Journalistin ohjeiden kohdan 16 rikkominen ei kuitenkaan ole edellyttänyt, että jutun julkaisemisesta olisi maksettu tiedotusvälineelle, jos juttu on ollut räikeän mainosmainen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiettyä pesuainetta kehuvan sitaatin julkaiseminen jutussa ja asian nostaminen otsikkoon saattoivat antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman. Kokonaisuutena katsottuna juttu oli kuitenkin kuluttajajournalismia, eikä yksittäisen tuotteen mainitseminen tehnyt jutusta piilomainontaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1251 kertaa