PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7783/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Kantelu 13.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.8.2021 julkaisemaan nettijuttuun Näin pesuaine vaikuttaa astianpesukoneeseen – korjaaja suostuu käyttämään vain yhtä: ”Sen olen todennut parhaaksi”.

Kantelun mukaan jutussa mainostetaan räikeästi yhtä konetiskiainetta. Juttuun on haastateltu yhtä korjausfirman työntekijää, joka antaa suosituksensa vain yhdelle tuotteelle, joka mainitaan nimeltä jutussa. Kantelija pitää erityisen paheksuttavana sitä, että asia on nostettu jo jutun otsikkoon.

 

Päätoimittajan vastaus 24.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan jutussa kodinkonekorjaaja antaa vinkkejä siihen, miten astianpesukone pysyy kunnossa ja pesee astiat puhtaiksi. Yksi kodinkonekorjaajan vinkeistä koskee pesuainetta. Korjaajan mukaan heikkolaatuiset pesuaineet eivät puhdista astioita ja voivat jopa johtaa koneen rikkoutumiseen. Hän suosittelee nimeltä yhtä konetiskiainemerkkiä.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva uutinen on Iltalehden Asuminen-osastolle tehty journalistinen juttu. Sen lähtökohtana oli toimitukseen tullut vinkki, jonka mukaan vesijohtovesi olisi Suomessa koostumukseltaan haitallista astianpesukoneille. Iltalehti lähti selvittämään vinkkiä soittamalla perinteikkäälle helsinkiläiselle kodinkonekorjaajalle, joka on huoltanut erimerkkisiä astianpesukoneita vuosikymmeniä. Vaikka vinkki ei sinällään pitänyt paikkansa, lehti päätti tehdä jutun siitä, minkälaisilla keinoilla koneen kunnossa pysymisen ja hyvän pesutuloksen voi varmistaa.

Päätoimittajan mukaan tämä, kuten muutkin Iltalehden uutiset, on tehty journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten journalististen juttujen sisältöön.

Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrotaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä aivan Journalistin ohjeiden ja JSN:n mainonnan merkintää koskevan lausuman ohjeiden mukaisesti.

Jotta uutista voisi pitää JO 16:n tarkoittamana piilomainontana tai kaupallisena ilmoituksena, olisi Iltalehden pitänyt päätoimittajan mielestä saada rahaa tai muuta vastiketta jutun julkaisemisesta. Iltalehden uutinen on tehty yksinomaan journalistisista lähtökohdista eikä Iltalehti ole ollut missään yhteyksissä pesuainemerkin, sen valmistajan tai muiden tuotemerkin edustajien kanssa.

Pesuainemerkki tai valmistaja eivät myöskään ole ostaneet suoraan mainontaa Iltalehdeltä. Valmistaja on ostanut Iltalehdeltä mainontaa niin sanotun ohjelmallisen ostamisen kautta. Ohjelmallisessa ostamisessa mainostaja ei osta mediatilaa tietystä mediasta vaan samaa kampanjaa näytetään eri medioissa sen mukaan, mistä löytyy mainostajan haluamaa yleisöä. Mainonta ei ole koskenut tuotemerkkiä. Myöskään Iltalehden haastattelemalla kodinkonekorjaajalla ei ole päätoimittajan mukaan kaupallista yhteyttä tuotteeseen – hän puhuu yksinomaan omalla empiirisellä kokemuksellaan.

Päätoimittajan mukaan pesuainemerkin kehuminen ei missään tapauksessa ole uutisen pääasiallinen sisältö vaan uutisessa annetaan monipuolisesti vinkkejä pesukoneen kunnossapitoon ja astioiden pesemiseen liittyen. Jutun otsikkoon asia on nostettu päätoimittajan mukaan sen vuoksi, että se on kiinnostava yksityiskohta – suuri osa suomalaisista ei välttämättä tiedä, että pesuainemerkin valinta voi asiantuntijan mukaan vaikuttaa myös koneen elinikään.

Päätoimittajan mukaan yksittäisten tuotesuositusten leimaaminen piilomainonnaksi olisi hyvin haitallista journalismille, sillä lukijoiden palvelemisen kannalta se on usein välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan uutisessa ei edes väitetä, että mainittu konetiskiaine olisi absoluuttisesti paras, vaan siinä kerrotaan yksittäisen kodinkonekorjaajan mielipide.

Päätoimittaja myöntää, että pesuainesuosituksen kannalta uutinen olisi ollut laadullisesti parempi, jos siinä olisi selvitetty, eroaako tuote koostumukseltaan muista pesuaineista ja onko muita vastaavia tuotteita. Jos uutinen olisi käsitellyt vain kodinkonekorjaajien suosittelemia pesuainemerkkejä, siihen olisi voitu päätoimittajan mukaan haastatella myös useampia kodinkonekorjaajia monipuolisempien suosittelujen saamiseksi. Sitä, että uutinen olisi ollut mahdollista tehdä laajemmin ja syvällisemmin, ei voi päätoimittajan mukaan pitää Journalistien ohjeiden rikkomisena.


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti julkaisi jutun, jossa annettiin vinkkejä astianpesukoneissa käytettävän pesuaineen valintaan ja koneen kunnossapitoon. Jutussa haastateltu kodinkonekorjaaja kertoi, minkä pesuaineen hän on itse todennut parhaaksi.

Iltalehdellä tai haastateltavalla ei ollut sopimusta tuotteen mainostamisesta. Julkisen sanan neuvoston ratkaisukäytännössä Journalistin ohjeiden kohdan 16 rikkominen ei kuitenkaan ole edellyttänyt, että jutun julkaisemisesta olisi maksettu tiedotusvälineelle, jos juttu on ollut räikeän mainosmainen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiettyä pesuainetta kehuvan sitaatin julkaiseminen jutussa ja asian nostaminen otsikkoon saattoivat antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman. Kokonaisuutena katsottuna juttu oli kuitenkin kuluttajajournalismia, eikä yksittäisen tuotteen mainitseminen tehnyt jutusta piilomainontaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 383 kertaa