PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7783/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Kantelu 13.8.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.8.2021 julkaisemaan nettijuttuun Näin pesuaine vaikuttaa astianpesukoneeseen – korjaaja suostuu käyttämään vain yhtä: ”Sen olen todennut parhaaksi”.

Kantelun mukaan jutussa mainostetaan räikeästi yhtä konetiskiainetta. Juttuun on haastateltu yhtä korjausfirman työntekijää, joka antaa suosituksensa vain yhdelle tuotteelle, joka mainitaan nimeltä jutussa. Kantelija pitää erityisen paheksuttavana sitä, että asia on nostettu jo jutun otsikkoon.

 

Päätoimittajan vastaus 24.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan jutussa kodinkonekorjaaja antaa vinkkejä siihen, miten astianpesukone pysyy kunnossa ja pesee astiat puhtaiksi. Yksi kodinkonekorjaajan vinkeistä koskee pesuainetta. Korjaajan mukaan heikkolaatuiset pesuaineet eivät puhdista astioita ja voivat jopa johtaa koneen rikkoutumiseen. Hän suosittelee nimeltä yhtä konetiskiainemerkkiä.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva uutinen on Iltalehden Asuminen-osastolle tehty journalistinen juttu. Sen lähtökohtana oli toimitukseen tullut vinkki, jonka mukaan vesijohtovesi olisi Suomessa koostumukseltaan haitallista astianpesukoneille. Iltalehti lähti selvittämään vinkkiä soittamalla perinteikkäälle helsinkiläiselle kodinkonekorjaajalle, joka on huoltanut erimerkkisiä astianpesukoneita vuosikymmeniä. Vaikka vinkki ei sinällään pitänyt paikkansa, lehti päätti tehdä jutun siitä, minkälaisilla keinoilla koneen kunnossa pysymisen ja hyvän pesutuloksen voi varmistaa.

Päätoimittajan mukaan tämä, kuten muutkin Iltalehden uutiset, on tehty journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten journalististen juttujen sisältöön.

Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrotaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä aivan Journalistin ohjeiden ja JSN:n mainonnan merkintää koskevan lausuman ohjeiden mukaisesti.

Jotta uutista voisi pitää JO 16:n tarkoittamana piilomainontana tai kaupallisena ilmoituksena, olisi Iltalehden pitänyt päätoimittajan mielestä saada rahaa tai muuta vastiketta jutun julkaisemisesta. Iltalehden uutinen on tehty yksinomaan journalistisista lähtökohdista eikä Iltalehti ole ollut missään yhteyksissä pesuainemerkin, sen valmistajan tai muiden tuotemerkin edustajien kanssa.

Pesuainemerkki tai valmistaja eivät myöskään ole ostaneet suoraan mainontaa Iltalehdeltä. Valmistaja on ostanut Iltalehdeltä mainontaa niin sanotun ohjelmallisen ostamisen kautta. Ohjelmallisessa ostamisessa mainostaja ei osta mediatilaa tietystä mediasta vaan samaa kampanjaa näytetään eri medioissa sen mukaan, mistä löytyy mainostajan haluamaa yleisöä. Mainonta ei ole koskenut tuotemerkkiä. Myöskään Iltalehden haastattelemalla kodinkonekorjaajalla ei ole päätoimittajan mukaan kaupallista yhteyttä tuotteeseen – hän puhuu yksinomaan omalla empiirisellä kokemuksellaan.

Päätoimittajan mukaan pesuainemerkin kehuminen ei missään tapauksessa ole uutisen pääasiallinen sisältö vaan uutisessa annetaan monipuolisesti vinkkejä pesukoneen kunnossapitoon ja astioiden pesemiseen liittyen. Jutun otsikkoon asia on nostettu päätoimittajan mukaan sen vuoksi, että se on kiinnostava yksityiskohta – suuri osa suomalaisista ei välttämättä tiedä, että pesuainemerkin valinta voi asiantuntijan mukaan vaikuttaa myös koneen elinikään.

Päätoimittajan mukaan yksittäisten tuotesuositusten leimaaminen piilomainonnaksi olisi hyvin haitallista journalismille, sillä lukijoiden palvelemisen kannalta se on usein välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan uutisessa ei edes väitetä, että mainittu konetiskiaine olisi absoluuttisesti paras, vaan siinä kerrotaan yksittäisen kodinkonekorjaajan mielipide.

Päätoimittaja myöntää, että pesuainesuosituksen kannalta uutinen olisi ollut laadullisesti parempi, jos siinä olisi selvitetty, eroaako tuote koostumukseltaan muista pesuaineista ja onko muita vastaavia tuotteita. Jos uutinen olisi käsitellyt vain kodinkonekorjaajien suosittelemia pesuainemerkkejä, siihen olisi voitu päätoimittajan mukaan haastatella myös useampia kodinkonekorjaajia monipuolisempien suosittelujen saamiseksi. Sitä, että uutinen olisi ollut mahdollista tehdä laajemmin ja syvällisemmin, ei voi päätoimittajan mukaan pitää Journalistien ohjeiden rikkomisena.


Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Iltalehti julkaisi jutun, jossa annettiin vinkkejä astianpesukoneissa käytettävän pesuaineen valintaan ja koneen kunnossapitoon. Jutussa haastateltu kodinkonekorjaaja kertoi, minkä pesuaineen hän on itse todennut parhaaksi.

Iltalehdellä tai haastateltavalla ei ollut sopimusta tuotteen mainostamisesta. Julkisen sanan neuvoston ratkaisukäytännössä Journalistin ohjeiden kohdan 16 rikkominen ei kuitenkaan ole edellyttänyt, että jutun julkaisemisesta olisi maksettu tiedotusvälineelle, jos juttu on ollut räikeän mainosmainen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiettyä pesuainetta kehuvan sitaatin julkaiseminen jutussa ja asian nostaminen otsikkoon saattoivat antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman. Kokonaisuutena katsottuna juttu oli kuitenkin kuluttajajournalismia, eikä yksittäisen tuotteen mainitseminen tehnyt jutusta piilomainontaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1250 kertaa