PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7782/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 3.11.2021

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Kantelu 11.8.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 21.6.2021 julkaistuun nettijuttuun ”Saksan asevoimissa aloittaa sotilasrabbi ensimmäistä kertaa Hitlerin hirmuvallan jälkeen, Zsolt Balla vihitään virkaan maanantaina.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008071841.html

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että "juutalaiset sotilaat taistelivat Saksan
asevoimissa viimeksi ensimmäisessä maailmansodassa, jolloin heitä oli CNN:n mukaan noin
100 000”.

Kantelijan mukaan väite on virheellinen, koska juutalaisia taisteli Saksan joukoissa myös toisessa
maailmansodassa arviolta 150 000, sotamiehistä kenraaleihin. Kantelija toteaa, että jutussa vedotaan lakeihin, jotka kielsivät juutalaisten toimimisen sotilasvirassa ja tämän varassa ilmeisesti järkeillään, ettei heitä toiminut sotilasvoimissa. 

Kantelija lähetti lehdelle korjauspyynnön, jossa hän toi esille lähteenään historioitsija Bryan Mark Riggin tutkimuksen "Hitler's Jewish Soldiers: The Untold Story of Nazi Racial Laws and Men of Jewish Descent in the German Military”. 

 
Kantelija toteaa, että toki historioitsijoiden keskuudessa vallitsee yhä edelleen erimielisyyttä siitä, kuinka paljon juutalaisia sotilaita natsi-Saksan asevoimissa tarkalleen ottaen taisteli. On kuitenkin täysin riidatonta, että heitä oli merkittävä määrä. Kantelija toteaa myös, että sillä ei myöskään ole mitään merkitystä, oliko HS:n väite peräisin CNN:ltä vai ei, koska tiedotusvälineiden tulee tarkistaa tietonsa paikkaansa pitävyys, vaikka asiasisältö olisi aiemmin julkaistu jossain toisessa sinänsä luotettavassa tiedotusvälineessä.

Päätoimittajan vastaus 7.10.2021

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että lehti käsitteli sotilasrabbin vihkimistä tehtäväänsä Saksan asevoimissa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Nimitys oli historiallinen, sillä rabbeja ei ole ollut Bundeswehrin palveluksessa sen jälkeen, kun Adolf Hitler 1930-luvulla kielsi heiltä asevoimissa palvelemisen ja työskentelemisen. Asiasta olivat uutisoineet useat kansainväliset tiedotusvälineet, die Zeit, Times of Israel ja uutiskanava CNN.

Päätoimittajan mukaan uutiseen kirjattiin virheellisesti tieto siitä, että juutalaisia sotilaita oli taistellut Saksan asevoimissa viimeksi ensimmäisessä maailmansodassa. Tieto perustui päätoimittajan mukaan uutiskanava CNN:n aiheesta kertovaa artikkeliin, jonka otsikkona oli ” This rabbi is joining the German army, 90 years after Hitler expelled Jewish soldiers”.   CNN:n uutisen ydinviesti oli juuri rabbin nimityksen merkityksellistäminen sitä taustaa vasten, että Hitler oli aikanaan häätänyt juutalaiset armeijastaan. Tietoa siitä, että tästä huolimatta suuri joukko juutalaisia taisteli Saksan riveissä toisessa maailmansodassa, ei lukijalle tarjottu. Päinvastoin, tutkijan suulla korostettiin sitä, kuinka Saksan armeijassa palvelu on ollut juutalaisille mahdoton ajatus.

“After the crimes of the Wehrmacht, the Nazi-era military, no Jewish person could imagine serving in the German army, says Anthony Kauders, a professor who specializes in German-Jewish modern history at the UK's Keele University. Those who continued to live in what he called Germany's "blood-soaked land" in the aftermath of World War II were even considered "traitors" by some Jews elsewhere, he says.”

Päätoimittajan mukaan CNN antoi tästä historiallisesta kontekstista vähintäänkin epäselvän kuvan. Helsingin Sanomien uutiseen tämä väite puolestaan kulki selkeästi virheellisessä muodossa. Kyse on päätoimittajan mukaan ilman muuta Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta asiavirheestä.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija oli lähettänyt asiasta oikaisupyynnön uutisen kirjoittaneelle toimittajalle 22. kesäkuuta 2021. Kyseinen toimittaja oli tuolta päivältä jo lopettanut työvuoronsa, eikä hän valitettavasti myöhemminkään huomannut kantelijan lähettämää viestiä sähköpostistaan.  Jos oikaisupyyntö olisi havaittu ajoissa, olisi siihen päätoimittajan mukaan tietenkin reagoitu toimituksen päätöksentekoprosessin mukaisesti. 

Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomilla on myös verkkosivuillaan osoite, johon lehti toivoo ensisijaisesti saavansa sisältöönsä liittyvän palautteen (hs.online@hs.fi), jotta palaute ei pääsisi hukkumaan. Kantelija ei kuitenkaan ole laittanut oikaisupyyntöään muille kuin jutun tehneelle toimittajalle.

Päätoimittaja toteaa, että virhe tuli tosiasiallisesti toimituksen tietoon vasta kantelijan käännyttyä asiassa Julkisen sanan neuvoston puoleen. Uutisessa ollut virhe on sittemmin oikaistu, 24.9.2021.

Päätoimittaja katsoo, että Helsingin Sanomat on pyrkinyt toimimaan asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Historiallisesta nimityksestä oli ennen HS:n uutisen julkaisua kerrottu useissa kansainvälisissä laatuviestimissä, eikä toimituksella ollut syitä epäillä tiedon luotettavuutta.  Päätoimittajan mukaan tässä harkinnassa huomion arvoista on se, että kyse oli viestimistä joiden yleisössä on paljon lukijoita, joille juutalaisten historia on läheinen ja tarkasti seurattu aihepiiri. Helsingin Sanomat ei saanut uutisen takia muita kuin kantelijan toimittajalle lähettämän yhden oikaisupyynnön. Päätoimittajan mukaan virhettä ei liioin voi pitää luonteeltaan räikeänä, selkeästi yleistiedon tai lähihistorian tuntemuksen vastaisena väitteenä, johon toimituksen itsekin olisi pitänyt havahtua heti julkaisun yhteydessä.

Päätoimittajan mukaan inhimillisen virheen vuoksi oikaisupyyntö jäi ajoissa huomaamatta. Kyse ei ole ollut välinpitämättömyydestä tai siitä, että virheellisen tiedon tapahtunut julkaisu olisi pyritty millään muotoa kiistämään.

Helsingin Sanomat pyytääkin neuvostoa arvioimaan, onko tapahtunut Journalistin ohjeiden kohdan 20 velvoitteiden täyttämiseen liittyvä laiminlyönti ollut luonteeltaan sellainen, että se edellyttää langettavan päätöksen antamista. Kantelija on lähettänyt asiasta oikaisupyynnön vain uutisen kirjoittaneelle toimittajalle ja vain kertaalleen, tarjoamatta millään tavoin toista mahdollisuutta korjata asia – juuri siltä varalta, että alkuperäinen viesti olisi syystä tai toisesta jäänyt huomaamatta. 

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 


Helsingin Sanomat julkaisi nettijutun, jossa kerrottiin, että Saksan asevoimissa on viimeksi  ensimmäisessä maailmansodassa taistellut juutalaisia sotilaita. Todellisuudessa juutalaisia tai juutalaistaustaisia sotilaita oli Saksan joukoissa myös toisessa maailmansodassa. Jutun kirjoittanut toimittaja ei huomannut kantelijan korjauspyyntöä. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe. Neuvosto painottaa, että Journalistin ohjeet edellyttävät olennaisen asiavirheen korjaamista viipymättä. Tässä tapauksessa korjaukseen kului kolme kuukautta.

Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle tulleet viestit käsitellään huolellisesti. Tässä tapauksessa kantelijan sähköpostiviesti oli aiheeltaan selvä korjauspyyntö ja se oli sisällöltään selkeäsanainen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2314 kertaa