PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7743/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 29.9.2021

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Kantelu 21.6.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 17.6.2021 kello 8.22  julkaisemaan juttuun ”Sokkikäänne! Angela-vaimo hakee avioeroa Andy McCoysta”. Kantelun mukaan kyseinen juttu oli julkaistu Seiska-lehden verkkosivuilla kaksi tuntia aikaisemmin, 17.6.2021 klo 6.06 otsikolla ”Andy McCoyn järkytys! Angela-vaimo hakee avioeroa!”. 

Kantelun on tehnyt Seiska-lehti ja sen toimituspäällikkö Anne Pennanen. Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeiden kohtaan 7 ja periaatelausumaan lainaamisesta.

Kantelun mukaan Seiskan verkkoartikkelissa kuvattiin avioerohakemuksesta saatuja tietoja ja uutisoitiin, että Angela-vaimo on hakenut eroa yksin maaliskuussa. Lisäksi jutussa kerrottiin taustatietoina ko. pariskunnan asumisjärjestelyistä eri kaupungeissa. 

Kantelun mukaan Iltalehti julkaisi oman verkkoartikkelinsa noin kaksi tuntia Seiskaa myöhemmin. Jutun sisältö oli kantelun mukaan identtinen Seiskan jutun kanssa. Iltalehdessä kerrottiin niin ikään, että Angela-vaimo oli hakenut eroa maaliskuun lopussa sekä se, että pariskunta on asunut eri kaupungeissa jo ennen erohakemusta. Iltalehden artikkelissa viitattiin lisäksi lehden aiempaan omaan artikkeliin. Mitään uusia, omia tietoja avioerohakemukseen liittyen ei Iltalehden artikkelissa ole, vaan jutun kärki – avioerohakemuksen vireilläolo – oli suoraan kopioitu Seiskan jutusta vailla minkäänlaista omaa sisältöä. 

Kantelun mukaan Iltalehden artikkelin leipätekstissä mainittiin, että asiasta uutisoi ensimmäisenä Seiska. Jutun otsikossa lähdeviittausta ei kuitenkaan ollut. 

Kantelun mukaan Seiskan toimituksesta oltiin yhteydessä Iltalehteen heti juttujen julkaisun jälkeen 17.6.2021 klo 12.30 ja pyydettiin lähdeviittauksen lisäämistä otsikkoon. Iltalehden vt. uutispäätoimittaja Tuukka Matilaisen vastauksen mukaisesti jutun otsikkoon ei lisätty lähdeviittausta, koska Iltalehden jutun tiedot olivat ilmoituksen mukaan peräisin käräjäoikeudesta. 

Kantelun mukaan Iltalehden toimituksessa on siten nähtävästi tarkistettu avioerohakemuksen vireilläolo käräjäoikeuden kansliasta. Ottaen huomioon julkaisujen ajankohdat (Seiska klo 6.06 ja IL klo 8.22) ei Iltalehdessä ole ehditty mitään muuta omaa tiedonhankintaa suorittaa eikä omaa tietoa Iltalehden jutussa olekaan. Kantelun mukaan käräjäoikeuden kanslia aukeaa klo 8.00, joten soitto sinne on juuri ja juuri ehditty tehdä. Verkkoartikkeli on julkaistu välittömästi tämän jälkeen. 


Päätoimittajan vastaus 30.8.2021

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Iltalehti on hankkinut uutisensa tiedot itse Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta. 

Päätoimittaja toteaa myös, että sen lisäksi, että IL:n uutinen käsitteli käräjäoikeuteen jätettyä avioerohakemusta, IL taustoitti Andy McCoyn ja Angela Nicoletti-Hulkon eroa tiedoilla, joita Seiskan uutisessa ei ollut. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehti noudatti hyviä journalistisia käytöstapoja ja kertoi heti uutisen alussa, että Seiska on uutisoinut erosta aiemmin, vaikka Journalistin ohjeet ja JSN:n periaatelausuma eivät  sitä hänen mukaansa edellytäkään.


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi nettijutussaan julkisuuden henkilön vireille panemasta avioerosta. Seiska oli kertonut samasta asiasta pari tuntia aikaisemmin. Iltalehti oli merkinnyt Seiskan lähteekseen jutun leipätekstin ensimmäiseen kappaleeseen. 

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, verkossa lähde on kerrottava jo otsikossa ja printissä joko jutun otsikossa tai heti jutun alussa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa, vaikka uutisen kertoi ensimmäisenä Seiska, lähteen kertominen Iltalehden verkkojutun leipätekstin alussa oli riittävää. Iltalehden jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan. Seiskan juttu perustui käräjäoikeudesta saatuihin yksityiskohtaisiin tietoihin, ja jutussa pohdiskeltiin eron syytä. Iltalehti oli puolestaan varmistanut erohakemuksen käräjäoikeudesta, mutta päivitteli jutussa sitä, että vielä vajaa kuukausi aiemmin pariskunta oli vakuuttanut Iltalehden jutussa elävänsä onnellisessa suhteessa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu tehty:
29.9.2021


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.


 

Tämä päätös on avattu 1420 kertaa