7730/YLE/21

Vapauttava

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Kantelu 9.6.2021

Kantelu kuuluu seuraavasti:  

”Yle uutisoi Taloustutkimuksen tutkimustuloksista, joiden mukaan hiilinielutavoitteet uhkaavat hävittää metsäalan työpaikkoja ja ’näivettää’ metsäalan. Jutun lähteenä oli ainoastaan Taloustutkimus ja haastattelussa oli Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja. Uutisessa käytettiin Taloustutkimuksen tarjoamia graafeja, joissa käytettiin arvolatautunutta terminologiaa skaalalla ’Hiilinielu’ – ’Näivettyminen’. Näivettymisellä viitattiin työpaikkojen katoamiseen seuraavan 8–10 vuoden aikana.  

Tosiasiassa tutkimus oli tehty metsäalan yritysten tilauksesta ja heidän toivomallaan tutkimusasetelmalla ja terminologialla. Tätä ei uutisessa kerrottu, vaan tulokset esitettiin ikään kuin riippumattoman tutkimuslaitoksen omasta aloitteestaan tekeminä. Lisäksi jätettiin kertomatta, että tutkimusjohtaja on pellervolaistaustainen henkilö, jolla on kytköksiä metsäalaan.”

Päätoimittajan vastaus 26.8.2021 

Päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa, että Yle uutisoi tutkituista metsäskenaarioista sekä Ylen verkkosivulla, radiouutisissa että televisiouutisissa. Jokaisessa välineessä uutinen on kerrottu välineelle ominaisin keinoin.  Verkkojutussa aihetta on luonnollisesti voitu käsitellä laajemmin kuin tiiviissä tv-uutisessa. Tästä syystä tv-uutisissa viitataan aina myös Ylen verkkosivuille, jossa aiheista voi halutessaan lukea lisää. 

Lisävastaus valmistelijan kysymykseen, kun viittausta ei löytynyt itse uutisjutusta: ”Tällä kertaa viittaus verkkosivuille on ollut lähetyksen keskellä eli ei juuri tämän jutun kohdalla. Nostamme aina vain yhtä aihetta verkkopuffauksen yhteydessä” (suunnitteleva sisältöpäällikkö Katariina Luoma 27.8.2021).

Päätoimittaja Jokinen selvittää, että Yle on seurannut uutisoinnissaan tiiviisti käynnissä olevaa keskustelua puun käytöstä ja hiilinieluista. Juttuja on tehty monista eri näkökulmista. Tällä kertaa näkökulmana oli metsien hakkuumäärien talousvaikutukset tuloihin ja työllisyyteen. Toimituksella on oikeus valita juttujensa näkökulma.

Tv-jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tutkimuksen tuloksia ole vääristelty. Yleisölle on myös avoimesti kerrottu, että kyse on yhdestä tutkimuksesta. Jo uutislähetyksen otsikossa uutinen lähteytetään selvästi tutkimuksen esittämäksi väitteeksi: Tutkimus: Metsäalan kasvu voi pysähtyä 2025. Jokinen huomauttaa, että sekä juonnossa että uutisjutussa kerrotaan laskelmien tekijä. 

Juttu ei perustu pelkästään yhteen haastatteluun. Jutussa kerrotaan, että hakkuiden toinen puoli on hiilinielun pienentyminen. Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö tuo kommentissaan esiin, että hiilinielujen pienentymiselle voidaan laskea myös taloudellinen hinta, joka on jopa miljardin euron suuruusluokkaa. Verkkojutussa ja useissa aiemmissa tv-jutuissa hiilinielujen merkitystä ilmaston kannalta on useaan kertaan avattu kattavasti.

Tutkimuksen tekijä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja valtiotieteen tohtori on kokenut taloustieteilijä. Ylen verkkojutussa on mainittu hänen taustansa entisenä Pellervon taloustutkimuksen johtajana. Tiiviiseen televisiojuttuun taustatietoa ei ole laitettu, eikä toimitus Jokisen vastauksen mukaan ole pitänyt sitä välttämättömänä. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, eikä selvityksen johtopäätöstä ole ollut syytä epäillä: ei ole yllättävää, että mitä enemmän hakataan, sitä enemmän työtä metsäalalla riittää. 

Tv-jutussa tuodaan esiin, että käytetyt nimitykset ovat tutkijan antamia. Nykyistä mallia nimitetään laskelmassa hiilinieluskenaarioksi. Muut mallit ovat kasvumalli ja näivettymismalli. Nimitykset kuvaavat selkeästi kolmen eri skenaarion eroja, eikä niiden uudelleen nimeämistä ole pidetty perusteltuna. Kun kyse on juuri tietyn tutkimuksen uutisoinnista, on luontevaa käyttää tutkimuksessa käytettyjä termejä jo johdonmukaisuuden vuoksi. Jokinen katsoo, että termit ovat myös kuvaavia: näivettyminen on perusteltu termi, koska kyseisessä skenaariossa hakkuumäärät ovat niin pienet, että tutkimus toteaa vaihtoehdon heikentävän alaa merkittävästi.

Tutkimuksen tilaajina eivät Jokisen mukaan ole pelkästään metsäalan yritykset. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, eikä Metsäteollisuus ry ole tilaajien joukossa. Koska tilaajille on vaikea keksiä täsmällistä yhteistä nimittäjää, aiheesta julkaistussa verkkojutussa on lueteltu kaikki tutkimuksen tilaajat: Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto. Tällaista luetteloa ei ole tv-juttuun sen rajallisen keston vuoksi voitu sisällyttää. 

Yle on uutisoinut tutkimuksesta ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä totuudenmukaisesti. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, muistutettu hiilinielujen merkityksestä ja kommentteja on pyydetty myös taholta, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekemiseen. Tv-uutisjuttu on osa laajemman aihepiirin seurantaa, ja tutkimuksesta kertominen on vain yksi lukuisista näkökulmista aiheeseen. Näillä perustein Yle ei päätoimittaja Jokisen mukaan ole rikkonut journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Yleisradion tv-uutisessa kerrottiin Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa esiteltiin kolme vaihtoehtoista mallia hakkuumäärien talousvaikutuksista metsäalalle. Uutinen perustui paitsi itse tutkimukseen niin myös tutkimuksen toisen tekijän, yhtiön tutkimusjohtajan haastatteluun. Hiilinielujen pienenemisen talousvaikutuksia kommentoi uutisessa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija. Yle julkaisi tutkimuksesta perusteellisemman uutisen verkkosivuillaan. Tv-uutinen oli kestoltaan kaksi ja puoli minuuttia.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tv-uutinen oli toteutettu läpinäkyvästi. Siitä kävi selkeästi ilmi, että uutinen kertoi nimenomaan Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Myös uutisen graafit ja siinä käytetyt termit oli lähteytetty asianmukaisesti. Maininnat tutkimuksen tilaajista ja tutkimusjohtajan taustasta olisivat olleet paikallaan, mutta niiden puuttuminen lyhyestä tv-uutisesta ei ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Neuvosto toteaa myös, että puolueeton asiantuntija esitti uutisessa miljardin euron hintalapun, jos hiilinielut lisääntyvien hakkuiden vuoksi pienenevät.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Jukka Ruukki, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen, Hanna Parhaniemi, Alma Onali, Valpuri Mäkinen ja Harto Pönkä.