PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7730/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 29.9.2021

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Kantelu 9.6.2021

Kantelu kuuluu seuraavasti:  

”Yle uutisoi Taloustutkimuksen tutkimustuloksista, joiden mukaan hiilinielutavoitteet uhkaavat hävittää metsäalan työpaikkoja ja ’näivettää’ metsäalan. Jutun lähteenä oli ainoastaan Taloustutkimus ja haastattelussa oli Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja. Uutisessa käytettiin Taloustutkimuksen tarjoamia graafeja, joissa käytettiin arvolatautunutta terminologiaa skaalalla ’Hiilinielu’ – ’Näivettyminen’. Näivettymisellä viitattiin työpaikkojen katoamiseen seuraavan 8–10 vuoden aikana.  

Tosiasiassa tutkimus oli tehty metsäalan yritysten tilauksesta ja heidän toivomallaan tutkimusasetelmalla ja terminologialla. Tätä ei uutisessa kerrottu, vaan tulokset esitettiin ikään kuin riippumattoman tutkimuslaitoksen omasta aloitteestaan tekeminä. Lisäksi jätettiin kertomatta, että tutkimusjohtaja on pellervolaistaustainen henkilö, jolla on kytköksiä metsäalaan.”

Päätoimittajan vastaus 26.8.2021 

Päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa, että Yle uutisoi tutkituista metsäskenaarioista sekä Ylen verkkosivulla, radiouutisissa että televisiouutisissa. Jokaisessa välineessä uutinen on kerrottu välineelle ominaisin keinoin.  Verkkojutussa aihetta on luonnollisesti voitu käsitellä laajemmin kuin tiiviissä tv-uutisessa. Tästä syystä tv-uutisissa viitataan aina myös Ylen verkkosivuille, jossa aiheista voi halutessaan lukea lisää. 

Lisävastaus valmistelijan kysymykseen, kun viittausta ei löytynyt itse uutisjutusta: ”Tällä kertaa viittaus verkkosivuille on ollut lähetyksen keskellä eli ei juuri tämän jutun kohdalla. Nostamme aina vain yhtä aihetta verkkopuffauksen yhteydessä” (suunnitteleva sisältöpäällikkö Katariina Luoma 27.8.2021).

Päätoimittaja Jokinen selvittää, että Yle on seurannut uutisoinnissaan tiiviisti käynnissä olevaa keskustelua puun käytöstä ja hiilinieluista. Juttuja on tehty monista eri näkökulmista. Tällä kertaa näkökulmana oli metsien hakkuumäärien talousvaikutukset tuloihin ja työllisyyteen. Toimituksella on oikeus valita juttujensa näkökulma.

Tv-jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tutkimuksen tuloksia ole vääristelty. Yleisölle on myös avoimesti kerrottu, että kyse on yhdestä tutkimuksesta. Jo uutislähetyksen otsikossa uutinen lähteytetään selvästi tutkimuksen esittämäksi väitteeksi: Tutkimus: Metsäalan kasvu voi pysähtyä 2025. Jokinen huomauttaa, että sekä juonnossa että uutisjutussa kerrotaan laskelmien tekijä. 

Juttu ei perustu pelkästään yhteen haastatteluun. Jutussa kerrotaan, että hakkuiden toinen puoli on hiilinielun pienentyminen. Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö tuo kommentissaan esiin, että hiilinielujen pienentymiselle voidaan laskea myös taloudellinen hinta, joka on jopa miljardin euron suuruusluokkaa. Verkkojutussa ja useissa aiemmissa tv-jutuissa hiilinielujen merkitystä ilmaston kannalta on useaan kertaan avattu kattavasti.

Tutkimuksen tekijä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja valtiotieteen tohtori on kokenut taloustieteilijä. Ylen verkkojutussa on mainittu hänen taustansa entisenä Pellervon taloustutkimuksen johtajana. Tiiviiseen televisiojuttuun taustatietoa ei ole laitettu, eikä toimitus Jokisen vastauksen mukaan ole pitänyt sitä välttämättömänä. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, eikä selvityksen johtopäätöstä ole ollut syytä epäillä: ei ole yllättävää, että mitä enemmän hakataan, sitä enemmän työtä metsäalalla riittää. 

Tv-jutussa tuodaan esiin, että käytetyt nimitykset ovat tutkijan antamia. Nykyistä mallia nimitetään laskelmassa hiilinieluskenaarioksi. Muut mallit ovat kasvumalli ja näivettymismalli. Nimitykset kuvaavat selkeästi kolmen eri skenaarion eroja, eikä niiden uudelleen nimeämistä ole pidetty perusteltuna. Kun kyse on juuri tietyn tutkimuksen uutisoinnista, on luontevaa käyttää tutkimuksessa käytettyjä termejä jo johdonmukaisuuden vuoksi. Jokinen katsoo, että termit ovat myös kuvaavia: näivettyminen on perusteltu termi, koska kyseisessä skenaariossa hakkuumäärät ovat niin pienet, että tutkimus toteaa vaihtoehdon heikentävän alaa merkittävästi.

Tutkimuksen tilaajina eivät Jokisen mukaan ole pelkästään metsäalan yritykset. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, eikä Metsäteollisuus ry ole tilaajien joukossa. Koska tilaajille on vaikea keksiä täsmällistä yhteistä nimittäjää, aiheesta julkaistussa verkkojutussa on lueteltu kaikki tutkimuksen tilaajat: Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto. Tällaista luetteloa ei ole tv-juttuun sen rajallisen keston vuoksi voitu sisällyttää. 

Yle on uutisoinut tutkimuksesta ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä totuudenmukaisesti. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, muistutettu hiilinielujen merkityksestä ja kommentteja on pyydetty myös taholta, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekemiseen. Tv-uutisjuttu on osa laajemman aihepiirin seurantaa, ja tutkimuksesta kertominen on vain yksi lukuisista näkökulmista aiheeseen. Näillä perustein Yle ei päätoimittaja Jokisen mukaan ole rikkonut journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Yleisradion tv-uutisessa kerrottiin Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa esiteltiin kolme vaihtoehtoista mallia hakkuumäärien talousvaikutuksista metsäalalle. Uutinen perustui paitsi itse tutkimukseen niin myös tutkimuksen toisen tekijän, yhtiön tutkimusjohtajan haastatteluun. Hiilinielujen pienenemisen talousvaikutuksia kommentoi uutisessa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija. Yle julkaisi tutkimuksesta perusteellisemman uutisen verkkosivuillaan. Tv-uutinen oli kestoltaan kaksi ja puoli minuuttia.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tv-uutinen oli toteutettu läpinäkyvästi. Siitä kävi selkeästi ilmi, että uutinen kertoi nimenomaan Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Myös uutisen graafit ja siinä käytetyt termit oli lähteytetty asianmukaisesti. Maininnat tutkimuksen tilaajista ja tutkimusjohtajan taustasta olisivat olleet paikallaan, mutta niiden puuttuminen lyhyestä tv-uutisesta ei ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Neuvosto toteaa myös, että puolueeton asiantuntija esitti uutisessa miljardin euron hintalapun, jos hiilinielut lisääntyvien hakkuiden vuoksi pienenevät.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Jukka Ruukki, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen, Hanna Parhaniemi, Alma Onali, Valpuri Mäkinen ja Harto Pönkä.

Tämä päätös on avattu 649 kertaa