PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7730/YLE/21

Vastaaja: Yle

Asia: Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 29.9.2021

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Kantelu 9.6.2021

Kantelu kuuluu seuraavasti:  

”Yle uutisoi Taloustutkimuksen tutkimustuloksista, joiden mukaan hiilinielutavoitteet uhkaavat hävittää metsäalan työpaikkoja ja ’näivettää’ metsäalan. Jutun lähteenä oli ainoastaan Taloustutkimus ja haastattelussa oli Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja. Uutisessa käytettiin Taloustutkimuksen tarjoamia graafeja, joissa käytettiin arvolatautunutta terminologiaa skaalalla ’Hiilinielu’ – ’Näivettyminen’. Näivettymisellä viitattiin työpaikkojen katoamiseen seuraavan 8–10 vuoden aikana.  

Tosiasiassa tutkimus oli tehty metsäalan yritysten tilauksesta ja heidän toivomallaan tutkimusasetelmalla ja terminologialla. Tätä ei uutisessa kerrottu, vaan tulokset esitettiin ikään kuin riippumattoman tutkimuslaitoksen omasta aloitteestaan tekeminä. Lisäksi jätettiin kertomatta, että tutkimusjohtaja on pellervolaistaustainen henkilö, jolla on kytköksiä metsäalaan.”

Päätoimittajan vastaus 26.8.2021 

Päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa, että Yle uutisoi tutkituista metsäskenaarioista sekä Ylen verkkosivulla, radiouutisissa että televisiouutisissa. Jokaisessa välineessä uutinen on kerrottu välineelle ominaisin keinoin.  Verkkojutussa aihetta on luonnollisesti voitu käsitellä laajemmin kuin tiiviissä tv-uutisessa. Tästä syystä tv-uutisissa viitataan aina myös Ylen verkkosivuille, jossa aiheista voi halutessaan lukea lisää. 

Lisävastaus valmistelijan kysymykseen, kun viittausta ei löytynyt itse uutisjutusta: ”Tällä kertaa viittaus verkkosivuille on ollut lähetyksen keskellä eli ei juuri tämän jutun kohdalla. Nostamme aina vain yhtä aihetta verkkopuffauksen yhteydessä” (suunnitteleva sisältöpäällikkö Katariina Luoma 27.8.2021).

Päätoimittaja Jokinen selvittää, että Yle on seurannut uutisoinnissaan tiiviisti käynnissä olevaa keskustelua puun käytöstä ja hiilinieluista. Juttuja on tehty monista eri näkökulmista. Tällä kertaa näkökulmana oli metsien hakkuumäärien talousvaikutukset tuloihin ja työllisyyteen. Toimituksella on oikeus valita juttujensa näkökulma.

Tv-jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tutkimuksen tuloksia ole vääristelty. Yleisölle on myös avoimesti kerrottu, että kyse on yhdestä tutkimuksesta. Jo uutislähetyksen otsikossa uutinen lähteytetään selvästi tutkimuksen esittämäksi väitteeksi: Tutkimus: Metsäalan kasvu voi pysähtyä 2025. Jokinen huomauttaa, että sekä juonnossa että uutisjutussa kerrotaan laskelmien tekijä. 

Juttu ei perustu pelkästään yhteen haastatteluun. Jutussa kerrotaan, että hakkuiden toinen puoli on hiilinielun pienentyminen. Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö tuo kommentissaan esiin, että hiilinielujen pienentymiselle voidaan laskea myös taloudellinen hinta, joka on jopa miljardin euron suuruusluokkaa. Verkkojutussa ja useissa aiemmissa tv-jutuissa hiilinielujen merkitystä ilmaston kannalta on useaan kertaan avattu kattavasti.

Tutkimuksen tekijä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja valtiotieteen tohtori on kokenut taloustieteilijä. Ylen verkkojutussa on mainittu hänen taustansa entisenä Pellervon taloustutkimuksen johtajana. Tiiviiseen televisiojuttuun taustatietoa ei ole laitettu, eikä toimitus Jokisen vastauksen mukaan ole pitänyt sitä välttämättömänä. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, eikä selvityksen johtopäätöstä ole ollut syytä epäillä: ei ole yllättävää, että mitä enemmän hakataan, sitä enemmän työtä metsäalalla riittää. 

Tv-jutussa tuodaan esiin, että käytetyt nimitykset ovat tutkijan antamia. Nykyistä mallia nimitetään laskelmassa hiilinieluskenaarioksi. Muut mallit ovat kasvumalli ja näivettymismalli. Nimitykset kuvaavat selkeästi kolmen eri skenaarion eroja, eikä niiden uudelleen nimeämistä ole pidetty perusteltuna. Kun kyse on juuri tietyn tutkimuksen uutisoinnista, on luontevaa käyttää tutkimuksessa käytettyjä termejä jo johdonmukaisuuden vuoksi. Jokinen katsoo, että termit ovat myös kuvaavia: näivettyminen on perusteltu termi, koska kyseisessä skenaariossa hakkuumäärät ovat niin pienet, että tutkimus toteaa vaihtoehdon heikentävän alaa merkittävästi.

Tutkimuksen tilaajina eivät Jokisen mukaan ole pelkästään metsäalan yritykset. Esimerkiksi Suomen metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, eikä Metsäteollisuus ry ole tilaajien joukossa. Koska tilaajille on vaikea keksiä täsmällistä yhteistä nimittäjää, aiheesta julkaistussa verkkojutussa on lueteltu kaikki tutkimuksen tilaajat: Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto. Tällaista luetteloa ei ole tv-juttuun sen rajallisen keston vuoksi voitu sisällyttää. 

Yle on uutisoinut tutkimuksesta ja siinä esitetyistä johtopäätöksistä totuudenmukaisesti. Tutkimukseen on suhtauduttu kriittisesti, muistutettu hiilinielujen merkityksestä ja kommentteja on pyydetty myös taholta, joka ei ole osallistunut tutkimuksen tekemiseen. Tv-uutisjuttu on osa laajemman aihepiirin seurantaa, ja tutkimuksesta kertominen on vain yksi lukuisista näkökulmista aiheeseen. Näillä perustein Yle ei päätoimittaja Jokisen mukaan ole rikkonut journalistin ohjeita.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Yleisradion tv-uutisessa kerrottiin Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa esiteltiin kolme vaihtoehtoista mallia hakkuumäärien talousvaikutuksista metsäalalle. Uutinen perustui paitsi itse tutkimukseen niin myös tutkimuksen toisen tekijän, yhtiön tutkimusjohtajan haastatteluun. Hiilinielujen pienenemisen talousvaikutuksia kommentoi uutisessa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija. Yle julkaisi tutkimuksesta perusteellisemman uutisen verkkosivuillaan. Tv-uutinen oli kestoltaan kaksi ja puoli minuuttia.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tv-uutinen oli toteutettu läpinäkyvästi. Siitä kävi selkeästi ilmi, että uutinen kertoi nimenomaan Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Myös uutisen graafit ja siinä käytetyt termit oli lähteytetty asianmukaisesti. Maininnat tutkimuksen tilaajista ja tutkimusjohtajan taustasta olisivat olleet paikallaan, mutta niiden puuttuminen lyhyestä tv-uutisesta ei ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Neuvosto toteaa myös, että puolueeton asiantuntija esitti uutisessa miljardin euron hintalapun, jos hiilinielut lisääntyvien hakkuiden vuoksi pienenevät.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Jukka Ruukki, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen, Hanna Parhaniemi, Alma Onali, Valpuri Mäkinen ja Harto Pönkä.

Tämä päätös on avattu 1421 kertaa