PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7721/PL/21

Vastaaja: Ylä-Kainuu

Asia: Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 25.8.2021

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Kantelu 31.5.2021

Kantelu koskee mielipidekirjoitusta "Suomussalmen seurakunta", jonka Ylä-Kainuu julkaisi printtilehdessään 20.5.2021. Kantelun mukaan kirjoitus piti sisällään paljon väärää tietoa ja sen kirjoitustyyli oli ala-arvoinen. Kantelija kokee, että kirjoituksessa viitattiin häneen henkilökohtaisesti useamman kerran loukkaavaan sävyyn. Kantelijan mielestä kirjoitus lähenteli kunnianloukkauksen rajaa ja täytti ainakin osaltaan vihapuheen merkkejä. Kirjoitus asetti hänet todella huonoon valoon ja antoi kuvan, että hän ei pysty hoitamaan tai osaa hoitaa työtään. Kirjoituksen julkaiseminen Ylä-Kainuu-lehdessä loukkasi kantelijaa henkilökohtaisesti ja ammatillisesti.

Kantelija ei saanut kirjoitusta etukäteen luettavaksi, joten hän ei saanut tehdä siihen suoraa vastinetta. Hänen mukaansa vastineen kirjoittaminen jälkeen päin olisi ollut turhaa. Kantelijan mukaan mielipidekirjoitus järkytti koko hänen työyhteisöään ja useat häneen yhteyttä ottaneet ihmiset ovat kertoneet hänelle olevansa myös pahoillaan kirjoituksen tyylistä.

Kantelija ihmettelee, miten tällainen kirjoitus on otettu lehteen ja sille on annettu niin suuri palstatila. Kantelun mukaan lehti olisi voinut lyhentää juttua ja karsia siitä pahimmat henkilökohtaiset loukkaukset pois. Kantelija huomauttaa, että kyseinen lehden numero jaettiin kaikkiin koteihin, joten levikki oli todella suuri.

Päätoimittajan vastaus 6.7.2021

Ylä-Kainuun päätoimittaja Sirkku Rautio kertoo, että mielipidekirjoituksessa käsitellyt asiat kuten kirkkojen myyminen, vanhojen hautapaikkojen hautaoikeuksien uusiminen ja seurakunnan taloudellinen tilanne ovat olleet esillä julkisuudessa useita kertoja. Keskustelu ja uutisointi kirkkojen myymisestä ja sen herättämistä tunteista alkoi syyskuussa 2019, kun Suomussalmen kirkkoneuvosto esitti Vuokin kirkon myymistä.

Päätoimittajan mukaan kirkkoherra on saanut kertoa näkemyksiään Suomussalmen seurakunnan ajankohtaisesta tilanteesta ja kirkkovaltuuston sekä kirkkoneuvoston päätöksistä useissa Ylä-Kainuu-lehdessä julkaistuissa jutuissa. Lehti on uutisoinut myös kirkkovaltuuston kokouksissa käytyjä keskusteluja.

Viikkoa ennen mielipidekirjoituksen julkaisemista ilmestyneessä Ylä-Kainuu-lehdessä oli juttu, joka kertoi Suomussalmen seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Siinä oman näkemyksensä seurakunnan taloudesta ja sen vaatimista toimista kertoivat kantelija eli kirkkoherra ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Talousluvut toimitti seurakunnan talousjohtaja. Kantelun kohteena oleva mielipidekirjoitus on syntynyt tuon uutisen ja edellisten seurakuntaa koskevien Ylä-Kainuussa julkaisujen juttujen innoittamana.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei saanut mahdollisuutta vastata 20.5.2021 julkaistussa mielipidekirjoituksessa esitettyihin näkemyksiin samassa yhteydessä, mutta mahdollisuutta vastineeseen tarjottiin hänen 21.5.2021 lähettämänsä palautteen jälkeen.

Päätoimittajan mielestä kirkkoherra on julkisessa asemassa toimiva henkilö, jonka täytyy kestää myös kovaakin julkista arvostelua, joka liittyy seurakunnan toimintaan.

Päätoimittajasta on ymmärrettävää, että kantelun kohteena olevassa mielipidekirjoituksessa kritiikkiä kohdistetaan kirkkoherraan, sillä kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja siinä asemassa valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Pitää myös muistaa, että seurakunnan kirkkoherran valitsevat seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut jäsenet joko välillisellä tai välittömällä vaalilla. Mielipidekirjoituksen on kirjoittanut ns. tavallinen seurakuntalainen.

Kantelija perustelee kanteluaan myös Journalistin ohjeiden kohdan 26 rikkomisella. Päätoimittaja ei tunnista, että henkilön vakaumusta tai siihen verrattavaa ominaisuutta tuotaisiin kantelun kohteena olevassa mielipidekirjoituksessa esille halventavasti. Ylä-Kainuu-lehti ei ole rikkonut kantelijan ihmisarvoa, vaikka kirjoituksen sävy on jokseenkin hyökkäävä.

Päätoimittaja toteaa, että Ylä-Kainuu-lehti suhtautuu kanteluun vakavasti. Päätoimittajan mukaan se osoittaa, että lehdellä on tarve päivittää mielipidekirjoittamisen pelisäännöt ja saattaa ne mielipidekirjoittajien tietoon.

Ratkaisu  

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.  

Ylä-Kainuu-lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin paikallisen seurakunnan kirkkoherraa. Lehti oli uutisoinut aiemmin seurakunnan taloudesta ja kirkkoherran näkemyksistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kirjoitus oli kärkevä ja hyökkäävä. Kirkkoherran osaksi tullut kriittinen julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, että häntä olisi täytynyt kuulla samassa yhteydessä. Vallankäyttäjän asemansa takia kirkkoherran on kestettävä työroolissaan kovasanaistakin arvostelua. Lehti tarjosi kirkkoherralle tilaisuuden omaan kannanottoon jälkikäteen, mutta hän ei halunnut käyttää sitä.

Neuvosto katsoo, että vaikka kirjoitus oli omiaan loukkaamaan tunteita, ihmisarvon loukkaamisen kynnystä se ei ylittänyt. Kirkkoherran asema huomioon ottaen hänen vakaumustaan ei tuotu esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kirjoittajan tulkinnat kirkkoherran arvomaailmasta olivat ymmärrettävissä kirjoittajan henkilökohtaisiksi mielipiteiksi, joita sananvapauden nimissä tulee sietää. Mahdollisiin asiavirheisiin neuvosto ei ota kantaa, sillä niitä ei yksilöity kantelussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylä-Kainuu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:  

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.

Tämä päätös on avattu 1856 kertaa