2021 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7706/UL/21

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 25.8.2021

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Kantelu 18.5.2021


Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 4.3.2021 julkaistuun juttuun ”Näkökulma: Suomalainen koirakulttuuri on kriisissä – nyt on korkea aika hylätä vanha”.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/11760eee-2af7-4018-b1fb-bfafd8f553e6

Kantelijan mukaan hänet alistetaan Iltalehden jutussa erittäin kielteiselle ja vääristelevälle julkisuudelle, joka on vahingoittanut kantelijan elinkeinoa, mainetta ja turvallisuutta. Jutussa hänet yhdistetään Oikeutta eläimille -ryhmän käynnistämään, väkivaltaista koirankoulutusta vastustavaan kampanjaan ja annetaan ymmärtää, että hän olisi tämän kohun keskeinen hahmo ja että hänen koulutusfilosofiansa perustuisi väkivaltaan ja olisi koirille vahingollista. Kantelija ei hyväksy koiriin kohdistettavaa väkivaltaa.

Kantelun mukaan juttua ei ole tehty Journalistin ohjeiden (JO 21–22) edellyttämällä tavalla, jossa erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle henkilölle tulisi antaa samanaikaisen kuulemisen mahdollisuus.

Jutussa puhutaan kantelijasta anonyyminä, mutta hyvin helposti tunnistettavalla tavalla:

1. Jutussa viitataan nimeltä kirjaan Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes, jossa kantelija puhuu koiran kouluttamisesta. Jokainen lukija voi halutessaan tarkistaa kirjasta, kenestä on kyse. Kirjassa esitetyt näkemykset kyseenalaistetaan ja irrotetaan kontekstistaan. Iltalehden jutun kokonaisuudessa kantelijan näkemys yhdistetään koirien koulutuksessa esiintyvään väkivaltaan.

2. Iltalehden jutussa kantelijasta puhutaan suojelun maailmanmestaruuksia voittaneena henkilönä. Suomessa ei hänen lisäkseen ole muita useita suojelun maailmanmestaruuksia voittaneita henkilöitä. Tuhannet koiraharrastajat tiesivät näin välittömästi, kehen henkilöön juttu viittaa.

3. Jutussa kerrotaan nimeltä mainitun biologin katkaisseen yhteistyön kantelijan kanssa suojelukoirakohun vuoksi. Biologi ei ole tehnyt vastaavaa yhteistyötä muiden suojeluharrastajien kanssa ja tämä yhteistyö on ollut julkista, mikä on helposti tarkistettavissa. Jutussa tuotetaan käsitys, että kantelija olisi suojelukoirakohun keskiössä ja syyllistynyt väkivaltaisuuksiin, kirjoittamalla: ”Yksi biologin yrityksen yhteistyötahoista oli yllä mainitun suojelussa maailmanmestaruuksia voittaneen henkilön yritys. Oli, sillä yhteistyölle tuli loppu suojelukoirakohun vuoksi.”

Kantelun mukaan Iltalehden jutussa ei ollut kyse totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tähtäävästä journalismista, vaan toimittajan harjoittamasta aktivismista lehtensä välityksellä. Kantelija kirjoittaa, että Iltalehden juttua on jaettu näkyvästi somekanavissa. Hän on saanut jutun synnyttämän julkisuuden vuoksi jatkuvaa uhkailua sosiaalisessa mediassa ja myös kantelijan pihapiirissä on käyty yöaikaan.

Iltalehti on kantelun mukaan myös lyönyt laimin Journalistin ohjeiden kehotuksen suhtautua tietolähteisiin kriittisesti. Kantelija on ammattimainen koirankouluttaja, ja jutussa nimellään haastateltu ja häntä vastaan näkemyksillään asetettu asiantuntija on toisen yksityisen koirankoulutuspalveluja tarjoavan yrityksen edustaja. Hänellä on luonnollisesti myös taloudellinen intressi synnyttää kilpailijoistaan negatiivisia vaikutelmia. Vaikka koirankoulutuksen menetelmiin liittyvissä erimielisyyksissä on kyse myös yksityisten koirankoulutusta antavien yritysten välisestä kilpailusta, tätä asetelmaa ei millään tavalla avata lukijalle. Juttu toistaa kyseenalaistamatta vain yhden yrittäjän näkemyksiä, hänen yritysyhteyttään ei tuoda jutussa esiin ja kantelija kirjoitetaan hänen vastapuolekseen väkivaltaisen koirakulttuurin edustajaksi. Jutun tuottama julkisuus on aiheuttanut kantelijalle merkittäviä ansionmenetyksiä ja vaikeuttanut elinkeinoa.

Kantelija kertoo olleensa yhteydessä Iltalehden päätoimittajaan ja pyytäneensä vastineoikeutta ja/tai jutun korjaamista. Kumpaankin pyyntöön suostuttiin. Iltalehti poisti maininnat suojelun maailmanmestarista kuusi päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan henkilöys on kuitenkin jutusta yhä kirjaviittauksen kautta tunnistettavissa. Vastinetta kantelija ei voi nimellään kirjoittaa, sillä se tarkoittaisi hänen itsensä ja perheen alistamista entistä voimakkaamman maalittamisen kohteeksi.


Iltalehden vastaus 24.6.2021

Päätoimittaja Perttu Kauppinen katsoo Iltalehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

Näkökulmakirjoitus koskee uutiskohua, joka syntyi, kun Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi salaista videomateriaalia suojelukoirakoulutuksesta. Videolla näytetään, miten koiria lyödään, potkitaan, kuristetaan ja miten niille annetaan kovia ja pitkäkestoisia sähköiskuja. Toimittaja kertoo oman mielipiteensä koirien koulutuksesta ja taustoittaa sitä laajasti erilaisella lähdemateriaalilla, muun muassa sitaateilla vuonna 2017 ilmestyneestä kirjasta Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes. Kirjassa kaksi asiantuntijaa kertoo omat mielipiteensä koirien kouluttamisesta. Toinen heistä on kantelija, joka puolustaa koulutettavien koirien rankaisua.

Kantelijan 8.3.2021 Iltalehdelle lähettämän sähköpostiviestin otsikko oli ”Vastinepyyntö juttuun”. Viestissään kantelija vaati vastineoikeutta tai vaihtoehtoisesti tunnistetietojen poistamista näkökulmakirjoituksesta. Viestissä tai hänen muissa yhteydenotoissaan ei viitata sanallakaan siihen, että Iltalehden julkaisemassa näkökulmakirjoituksessa olisi virheitä. Myöskään kantelussa ei mainita, että Iltalehden näkökulmakirjoituksessa olisi totuudenvastaisia tietoja.

Iltalehden päätoimittajan mukaan kantelija väittää, että hänen kirjassa esittämänsä ajatukset olisi erotettu asiayhteydestään, mikä vääristäisi kommenttien tarkoituksen. Sitaatit ovat kuitenkin täsmälleen samassa kontekstissa kuin ne ovat kirjassakin. Koska Iltalehdelle ei missään vaiheessa ole eritelty kirjoituksessa väitetysti olevia asiavirheitä, Iltalehti katsoo, ettei jutussa myöskään ole oikaistavaa.

Päätoimittajan mukaan Näkökulma-kirjoitukset ovat luonteeltaan mielipiteellisiä kirjoituksia, joissa journalisti tuo oman näkökulmansa ja mielipiteensä käsiteltävään asiaan. Suojelukoirien koulutus on voimakkaita mielipiteitä herättävä aihe, joka jakaa koiraharrastajat tiukasti leireihin. Lopullista totuutta tai oikeaa mielipidettä siitä, miten koiria pitäisi kouluttaa, ei varmastikaan ole. Kirjoituksessa käyte-tään lähteenä aihetta käsittelevää kirjaa, jossa kerrottuja mielipiteitä referoidaan ja käsitellään ajankohtaista teemaa sitä kautta. Lopuksi toimittaja esittää synteesinä oman mielipiteensä.  

Kirjoituksessa on vinjetti, joka kertoo, että kyseessä on näkökulmakirjoitus.  Vinjetin ansiosta kirjoitus erottuu selvästi uutissisällöstä.

Kantelija viittaa siihen, että niin hän kuin toinen näkökulmakirjoituksen lähteenä olleessa kirjassa haastateltu asiantuntija ovat ”ammattimaisia koirankouluttajia”. Kantelijan mukaan toisella kouluttajalla on ammatillinen intressi synnyttää kilpailijoista negatiivisia vaikutelmia, minkä vuoksi Iltalehden olisi pitänyt kertoa, että koirankoulutukseen liittyvissä erimielisyyksissä on kyse yksityisten yritysten välisestä kilpailusta.

Näkökulmakirjoituksen lähteenä käytetty kirja on julkaistu 2017 – neljä vuotta ennen suojelukoirien koulutuksesta noussutta kohua. Kirjan kirjoitti joukko tutkivaan journalismiin erikoistuneita toimittajia eikä kirjaa ole aiemmin kyseenalaistettu tarkoitushakuiseksi.

Kantelijan mukaan kirjoituksessa esitetään vain yhden yrittäjän näkemyksiä niitä kyseenalaistamatta. Väite ei päätoimittaja Kauppisen mukaan pidä paikkaansa. Kirjoituksessa esitellään laajasti molempien koirakouluttajien filosofiaa.  Kirjoituksessa kerrotaan selvästi, että kyse on kahdesta erilaisesta koulutussuunnasta, joiden välillä on kitkaa.

Iltalehti on tuonut selvästi molempien koulutussuuntien näkökulmat esille niitä kannattavien kouluttajien puheiden perusteella. Iltalehti katsoo, että mielipiteiden lähteyttäminen ammattia harjoittaville eläinkouluttajille pikemminkin kontekstoi esitetyt mielipiteet. Lähteinä olevien asiantuntijoiden motiivi oman koulutusfilosofiansa edustajina ja ammatinharjoittajina tulee hyvin esille. Lukija ymmärtää, että kyse on kilpailevista oppisuunnista ja voi itse valita, kumman perustelut miellyttävät häntä enemmän.

Iltalehti katsoo, että kantelijan näkemys tulee julki jo kirjaa siteeraamalla, eikä hän jälkikäteen ole tuonut esille sellaisia mielipiteitä, jotka lisäisivät jo kerrottuun mitään oleellista. Olisi kohtuuton vaatimus, jos journalisti ei ylipäänsä voisi siteerata kirjoissa esitettyjä ajatuksia ilman, että haastattelee suoraan myös niiden esittäjää. Tällaista periaatetta ei voida mitenkään yleistää yleiseksi säännöksi.

Iltalehti ei millään tavalla esitä, että kantelija olisi mitenkään osallinen koirakoulutuksesta syntyneeseen kohuun eikä väitä, että hänen metodinsa olisivat haitallisia. Päinvastoin. Kirjasta siteerataan suoraan, mitä hän tarkoittaa positiivisella rangaistuksella ja miksi hän uskoo sen olevan hyväksi. Kantelijan kertomaa käytetään vain esimerkkinä koulutuskoulukuntien eroista.

Koska kantelijan henkilöys ei ole millään tavalla merkityksellinen näiden taustojen avaamiseksi, Iltalehti katsoi jo alun perinkin, ettei hänen nimeään ole tarpeellista julkaista uutisessa, tämä jo senkin vuoksi, etteivät lukijat vahingossa voisi olettaa hänen liittyvän jotenkin kohuun. Kantelijan väite siitä, että suojelun maailmanmestarista puhuminen yhdistyisi ilman muuta häneen, on totuudenvastainen.

Iltalehti kävi Googlen hakutuloksia läpi jo etukäteen ja heti sen jälkeen, kun kantelija oli ottanut yhteyttä toimitukseen ja pyytänyt, että viittaus maailmanmestaruuksiin tulisi poistaa. Kantelijaan viittaavia hakutuloksia ei kuitenkaan löytynyt ainakaan muutamalta ensimmäiseltä hakusivulta. Iltalehti kokeili myös muita hakusanoja kuten ”suojelukoira maailmanmestari”. Iltalehti yritti hakukoneilla selvittää myös, paljastaako katkaistun yhteistyön mainitseminen kantelijan henkilöyden. Hakusanoja ”XX”, ”suojelu” ja ”yhteistyö” yhdistelemällä ei kuitenkaan löydy tietoja yhteistyöstä.

Koska asialla ei ole suurta merkitystä näkökulmakirjoituksen ytimelle eli koirankoulutussuuntien erojen esittelylle, Iltalehti poisti viittaukset maailmanmestaruuksiin sen jälkeen, kun kantelija oli sitä pyytänyt. Yhteistyötä käsittelevässä osuudesta poistettiin viittaus jutussa aiemmin käsitellyn asiantuntijan yritykseen.

On totta, että kantelijan nimi on löydettävissä siteeratusta kirjasta. Neljä vuotta sitten julkaistun kirjan hankkiminen ei kuitenkaan käy helposti eikä viittausta vanhaan kirjaan voi pitää ”selvästi tunnistettavana”. 

Sen jälkeen, kun kantelija toi esille tyytymättömyytensä, Iltalehti tarjosi kantelijalle mahdollisuutta kertoa oman näkemyksensä asiasta aivan kuten JO 22 edellyttää. Kantelija ei kuitenkaan ole halunnut kirjoittaa vastinetta tai kertoa asiasta mitään muuta esimerkiksi jatkojuttuun.

Iltalehdessä ei päätoimittajan mukaan ole julkaistu mitään kantelijan yksityiselämään liittyviä tietoa, jotka voisivat olla yksityisyyden suojan piirissä. Näkökulmakirjoituksessa referoidaan lyhyesti kantelijan kirjassa kertomia ajatuksia hänen harjoittamansa ammatin filosofiasta, joita kantelija on tuonut esille myös muualla julkisuudessa. Kantelija on esiintynyt julkisuudessa eri medioissa lukuisia kertoja aiemmin ja tuonut filosofiansa esiin oma-aloitteisesti. Lisäksi Iltalehden uutisessa kantelijan mielipiteet esitetään nimettömästi.

Iltalehti katsoo, etteivät tunnetun koirakouluttajan omasta työstään esittämät näkemykset voi mitenkään olla yksityisyyden suojan piirissä eikä nimettömänä siteerattavien ajatusten esittäminen mitenkään voi rikkoa yksityisyyden suojaa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Iltalehden Näkökulma-kirjoituksessa toimittaja vaati uudenlaista koirakulttuuria ja nimenomaan uudenlaista koirankoulutusta vanhan tilalle. Aihe oli noussut julkisuuteen eläinjärjestön kuvaamien, väkivaltaisten koulutusvideoiden vuoksi.

Kirjoittaja toi tekstissä esiin erilaisia koirankoulutuksen menetelmiä. Hän käytti apunaan ja referoi muutama vuosi aikaisemmin julkaistua kirjaa, jossa esiteltiin myös kantelijan näkemyksiä koirien koulutuksesta. Esiin tuotiin kaksi erilaisia metodia, joista toista tekstissä arvosteltiin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan osuus esiteltiin Iltalehden tekstissä korrektisti ja totuudenmukaisesti lähde mainiten. Jutussa ei loukattu kantelijan yksityisyyden suojaa, koska kirjoittaja käsitteli kantelijan julkisuudessakin esittämiä metodeja koirankoulutuksessa ja hän esiintyi jutussa ammattiroolissaan. Kantelijan tunnistettavuudellakaan ei ole merkitystä edellä mainitulla perusteella. 

Kantelija ei myöskään joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, minkä vuoksi häntä ei tarvinnut kuulla samanaikaisesti. Kritiikki kohdistui kantelijan edustamaan koulukuntaan, eikä häneen henkilönä. Kantelija ei toimittanut omaa kannanottoaan eli vastinetta lehdelle.

Kantelijan moite lähdekritiikin puutteesta kohdistuu haastatellun eläintenkouluttajan taustaan, kun tekstissä ei kerrottu tämän yrityksestä ja roolista kantelijan kilpailijana. Neuvosto katsoo, että puute ei ollut merkittävä, koska myöskään kantelijan yritystä ei mainittu, vaan teksti keskittyi heidän rooliinsa koirankoulutuksessa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Valpuri Mäkinen, Riikka Män-tyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.


    


    
 

Tämä päätös on avattu 1730 kertaa