PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7704/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Ratkaistu: 29.9.2021

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Kantelu 15.5.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 20.4.2021 julkaistuun juttuun ”Kahden huvilan purkutuomio vielä harkintaan” ja sen verkkoversioon ”Entiset loisto¬huvilat saamassa purku¬tuomion presidenttien turvallisuuden vuoksi – Työväen satumaiset kesät vaihtuivat autioon hiljaisuuteen Meilahdessa”. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007929297.html.

Kantelija lähetti toimittajan pyynnön perusteella alueen rakennushistorialliset selvitykset. Lehti julkaisi jutun lopussa kantelijan nimen ja lainauksen, joka on epätarkka.

Helsingin Sanomat on kantelun mukaan rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 17, 18 ja 19 jättämällä kertomatta, onko kyseessä haastattelu vai tausta-aineiston pyyntö ja julkaissut annetut tiedot ikään kuin kyseessä olisi haastattelu. Kantelijalle ei kerrottu siitä eikä annettu mahdollisuutta tarkastaa lausumaa etukäteen. Kantelijalta ei missään vaiheessa pyydetty haastattelua, joten nimen julkaisu ei kantelun mukaan ole hyvien tapojen eikä JSN:n ohjeistuksen mukaista.

Helsingin Sanomien vastaus 3.6.2021

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että HS:n toimittaja selvitteli artikkeliaan varten Meilahden huvila-alueen purku-uhkaa. Kohde on paikallisesti ja historiallisesti merkityksellinen, ja presidentin virka-asunnon läheisyyden vuoksi alueen kohtaloon kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Jutun mukaan presidentin turvallisuuteen liittyvät kysymykset kytkeytyvät päätöksiin alueen kohtalosta, koska kaupungin on ollut vaikea löytää huviloille soveliasta käyttöä. Alueen asukkaat vastustavat purkuaikeita.

Päätoimittaja Niemen vastauksen mukaan Helsingin kaupungin puolella toimittajan yhteydenottoa siirrettiin useilta henkilöiltä eteenpäin. Lopuksi toimittaja ohjattiin kääntymään kantelijan puheille. Tämä työskentelee Helsingin kaupungin virkamiehenä, rakennusten ja yleisten alueiden palvelukokonaisuuden asiantuntijana. Toimittaja ilmaisi haluavansa tutustua alueen rakennushistorialliseen selvitykseen. Kantelija vastasi sähköpostitse toimittajan yhteydenottoon lyhyellä vastauksella. Liitetiedostona oli pyydetty selvitys.

Toimittajan kannalta kantelijan viestissä oli olennainen uusi tieto, jonka mukaan ”venevajan suhteen tilanne on poikkeusluvan hakemisen jälkeen muuttunut siten, että sen TpK haluaa säilyttää”. Tämä tarkoitti päätoimittaja Niemen vastauksen mukaan sitä, että kyseistä venevajaa ei purettaisi. Toimittaja piti tätä virkamieheltä saatua tietoa juttuun kirjaamisen arvoisena seikkana. Juttukokonaisuuden kannalta kyse oli enemmänkin yksityiskohdasta.

Päätoimittaja Niemen mukaan toimittajalle oli selvää, että kyse ei ollut varsinaisesta haastattelusta. Hän pyrki kuitenkin lähteyttämään saamansa uuden tiedon asianmukaisesti virkamieheltä saaduksi, ja siten luotettavaksi arvioiduksi tiedoksi. Tämä oli dokumentaation kannalta erityisen merkityksellistä, koska tapaukseen liittyi Tasavallan presidentin kanslia ja tiedon alkuperästä voi herätä lukijoille tai asianosaisille kysymyksiä.

Päätoimittaja Niemi painottaa, että kantelijalta saatu tieto oli julkiseksi tarkoitettua tietoa, jonka viranomainen oli omassa työtehtävässään toimittajalle antanut. Jutussa ei väitetä tai muuten ilmaista, että kantelija olisi antanut asiasta haastattelun, tai että kyse olisi hänen suullisesti tai kirjallisesti ilmaisemastaan lausunnosta, kannanotosta tai muuten häneen henkilöityvästä mielipiteestä, vaan hänen nimiinsä on laitettu lähteytystarkoituksessa faktatieto, joka on lukijalle relevantti ja jonka hän on kiistattomasti toimittajalle antanut. Sitaatin muodossa esitetty tieto vastaa asiasisällöltään sähköpostitse lähetettyä viestiä. Lausumalle tehty kielellinen stilisointi on tapahtunut tavanomaisen journalistisen käytännön mukaisesti, pyrkimyksenä varmistaa informaation välittyminen lukijalle erheettömästi.

Helsingin Sanomien tiedossa ei päätoimittaja Niemen mukaan myöskään ollut haastatellun myöhemmin esittämiä huolia sen suhteen, että hän joutuisi nimellään esiintyen esimerkiksi maalituksen tai ylipäänsä kielteisen huomion kohteeksi. Niemi katsoo toimittajan esittäneen viranomaistehtävässä toimivalle kaupungin virkamiehelle asiakirjapyynnön. Sähköpostitse annettu vastaus tähän asiakirjapyyntöön on kiistattomasti julkisuuslaissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja, joka on julkinen. Mitään perusteita salassapidolle ei tässä tapauksessa ole.

Helsingin Sanomat on Niemen vastauksen mukaan esittänyt kantelijalle pahoittelunsa siitä, että hän kokee antamiensa tietojen tulleen hänen tietämättään hyödynnetyksi haastattelulausuntona.  Koska keskustelu jäi niukkasanaisen materiaalipyynnön ja siihen vastaamisen tasolle, HS pyrkii jatkossa siihen, että tämänkaltaisilta väärintulkinnoilta pystyttäisiin välttymään.

Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

Helsingin kaupungin viranhaltijat ohjasivat tietoja hankkineen toimittajan pyytämään kantelijalta, kaupungin työntekijältä, rakennushistoriallisen selvityksen Meilahden alueesta. Kantelija lähetti toimittajalle selvityksen ja kommentoi sitä sähköpostiviestissään seuraavasti:  
”Venevajan suhteen tilanne on poikkeusluvan hakemisen jälkeen muuttunut siten, että sen TpK haluaa säilyttää.”

Toimittaja käytti kantelijan viestiä jutussaan seuraavasti:  

”Helsingin kaupungin rakennusten ja yleisten alueiden palvelukokonaisuuden asiantuntija XX kertoo, että tilanne on muuttunut.
”Tasavallan presidentin kanslia haluaa säilyttää venevajan”, XX kertoo.” 

Tämä rikkoi kantelijan mielestä haastateltavan oikeuksia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että sitaattien käytön vuoksi näyttää kuin kantelijaa olisi haastateltu juttua varten. Todellisuudessa Helsingin Sanomat käytti kuitenkin tietoja kantelijan lähettämästä sähköpostiviestistä, joka oli vastaus toimittajan tietopyyntöön. Päätoimittajan vastauksessa ilmaistu peruste sitaattien käytölle on tiedon lähteyttäminen sen luotettavuuden osoittamiseksi. Lähteytys olisi kuitenkin neuvoston mielestä pitänyt tehdä ilman, että lukijalle syntyy virheellisesti mielikuva haastattelusta.

Neuvosto toteaa, että toimittajalla oli perusteet pitää kaupungin työntekijän sähköpostin tietoja julkisina ja julkaistavissa olevina – ei pelkästään anonyymeina taustatietoina. Kaupungin työntekijä myös tiesi toimivansa tietoja hankkivan toimittajan kanssa. Lehti lainasi viestissä ollutta tekstiä totuudenmukaisesti.

Tarkastamisoikeutta ei voitu lyödä laimin, koska kyse ei ollut haastattelusta, eikä tarkastamisoikeudesta ollut myöskään sovittu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 
Vapauttavaa äänestivät: 
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Riikka Mäntyneva, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä ja Tuomas Rantanen.  

Langettavaa äänestivät:
Henrik Rydenfelt ja Valpuri Mäkinen.

Heidän eriävä mielipiteensä: 
Helsingin Sanomat julkaisi kaupungin työntekijän lyhyen haastattelun laajemman jutun lopuksi. Kaupungin työntekijältä saadut tiedot olivat julkisia ja julkaistavissa. Haastateltavalle ei kuitenkaan ollut kerrottu, että kyse on haastattelusta, eikä tiedonhankinnan luonne haastatteluna ollut tullut esille. Myös päätoimittajan mukaan tiedonhankinnassa ei ollut kyse haastattelusta.


Ratkaisua on muutettu muutoksenhakupyynnön perusteella neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi. 

Muutoksen tekivät:
Kyösti Karvonen (1. vpj.), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 797 kertaa