PÄÄTÖKSET

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

Langettava 7871/UL/21
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti väitti rokottamattomien koronapotilaiden vieneen kaikki yliopistosairaalan tehohoitopaikat. Väitteessä ei ollut perää. Lehti korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7870/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava 7863/UL/21
Suomenmaa

Mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, ihmisarvo

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jonka osana psykiatri käsitteli pääministerin mielenterveyttä ja ulkomuotoa. Arvion pääministerin pakko-oireesta saattoi psykiatrin esittämänä käsittää tosiasiaksi, joten lehti osoitti huonoa harkintaa julkaistessaan sen. Kirjoituksesta kuitenkin ilmeni, että arviossa oli kyse mielipiteestä, joka perustui julkisuudessa esillä olleisiin tietoihin. Lehti poisti jälkeenpäin osan kirjoituksesta. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7860/UL/21
Ilkka-Pohjalainen

Lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa tutkija esitti arvioitaan perussuomalaisesta puolueesta. Jutussa ei ollut välttämätöntä mainita, että tutkija itse toimii toisessa puolueessa. Lehdellä oli perusteet suhtautua haastateltavaan tutkijana, jolla on akateemisten ansioidensa ja tutkimusaiheidensa vuoksi asiantuntemusta arvioida perussuomalaisia tutkijan ominaisuudessa.

Langettava 7848/UL/21
Ilta-Sanomat

Otsikko

Lehti kertoi liikennemerkkiuudistuksen kustannusarvioista. Lehden otsikolle "Sukupuolettomien liikennemerkkien vaihtotöistä jo miljoonalasku" ei löytynyt katetta jutusta.

Vapauttava 7847/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, virheen korjaus, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi analyysikirjoituksen, jossa kritisoitiin ministeriön antamaa vastausta lehden tekemään tietopyyntöön. Tietopyyntö oli koskenut kansliapäällikön ja ministerin sähköpostikirjeenvaihtoa toistensa sekä ministeriön ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Kantelija mainittiin jutussa yhtenä tietopyynnössä nimetyistä henkilöistä. Tämä ei asettanut häntä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Jutussa oli epätarkkaa ilmaisua, mutta lehti tarkensi muotoiluja nopeasti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7704/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Ratkaistu: 29.9.2021

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Kantelu 15.5.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 20.4.2021 julkaistuun juttuun ”Kahden huvilan purkutuomio vielä harkintaan” ja sen verkkoversioon ”Entiset loisto¬huvilat saamassa purku¬tuomion presidenttien turvallisuuden vuoksi – Työväen satumaiset kesät vaihtuivat autioon hiljaisuuteen Meilahdessa”. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007929297.html.

Kantelija lähetti toimittajan pyynnön perusteella alueen rakennushistorialliset selvitykset. Lehti julkaisi jutun lopussa kantelijan nimen ja lainauksen, joka on epätarkka.

Helsingin Sanomat on kantelun mukaan rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 17, 18 ja 19 jättämällä kertomatta, onko kyseessä haastattelu vai tausta-aineiston pyyntö ja julkaissut annetut tiedot ikään kuin kyseessä olisi haastattelu. Kantelijalle ei kerrottu siitä eikä annettu mahdollisuutta tarkastaa lausumaa etukäteen. Kantelijalta ei missään vaiheessa pyydetty haastattelua, joten nimen julkaisu ei kantelun mukaan ole hyvien tapojen eikä JSN:n ohjeistuksen mukaista.

Helsingin Sanomien vastaus 3.6.2021

Päätoimittaja Kaius Niemi vastaa, että HS:n toimittaja selvitteli artikkeliaan varten Meilahden huvila-alueen purku-uhkaa. Kohde on paikallisesti ja historiallisesti merkityksellinen, ja presidentin virka-asunnon läheisyyden vuoksi alueen kohtaloon kohdistuu erityistä mielenkiintoa. Jutun mukaan presidentin turvallisuuteen liittyvät kysymykset kytkeytyvät päätöksiin alueen kohtalosta, koska kaupungin on ollut vaikea löytää huviloille soveliasta käyttöä. Alueen asukkaat vastustavat purkuaikeita.

Päätoimittaja Niemen vastauksen mukaan Helsingin kaupungin puolella toimittajan yhteydenottoa siirrettiin useilta henkilöiltä eteenpäin. Lopuksi toimittaja ohjattiin kääntymään kantelijan puheille. Tämä työskentelee Helsingin kaupungin virkamiehenä, rakennusten ja yleisten alueiden palvelukokonaisuuden asiantuntijana. Toimittaja ilmaisi haluavansa tutustua alueen rakennushistorialliseen selvitykseen. Kantelija vastasi sähköpostitse toimittajan yhteydenottoon lyhyellä vastauksella. Liitetiedostona oli pyydetty selvitys.

Toimittajan kannalta kantelijan viestissä oli olennainen uusi tieto, jonka mukaan ”venevajan suhteen tilanne on poikkeusluvan hakemisen jälkeen muuttunut siten, että sen TpK haluaa säilyttää”. Tämä tarkoitti päätoimittaja Niemen vastauksen mukaan sitä, että kyseistä venevajaa ei purettaisi. Toimittaja piti tätä virkamieheltä saatua tietoa juttuun kirjaamisen arvoisena seikkana. Juttukokonaisuuden kannalta kyse oli enemmänkin yksityiskohdasta.

Päätoimittaja Niemen mukaan toimittajalle oli selvää, että kyse ei ollut varsinaisesta haastattelusta. Hän pyrki kuitenkin lähteyttämään saamansa uuden tiedon asianmukaisesti virkamieheltä saaduksi, ja siten luotettavaksi arvioiduksi tiedoksi. Tämä oli dokumentaation kannalta erityisen merkityksellistä, koska tapaukseen liittyi Tasavallan presidentin kanslia ja tiedon alkuperästä voi herätä lukijoille tai asianosaisille kysymyksiä.

Päätoimittaja Niemi painottaa, että kantelijalta saatu tieto oli julkiseksi tarkoitettua tietoa, jonka viranomainen oli omassa työtehtävässään toimittajalle antanut. Jutussa ei väitetä tai muuten ilmaista, että kantelija olisi antanut asiasta haastattelun, tai että kyse olisi hänen suullisesti tai kirjallisesti ilmaisemastaan lausunnosta, kannanotosta tai muuten häneen henkilöityvästä mielipiteestä, vaan hänen nimiinsä on laitettu lähteytystarkoituksessa faktatieto, joka on lukijalle relevantti ja jonka hän on kiistattomasti toimittajalle antanut. Sitaatin muodossa esitetty tieto vastaa asiasisällöltään sähköpostitse lähetettyä viestiä. Lausumalle tehty kielellinen stilisointi on tapahtunut tavanomaisen journalistisen käytännön mukaisesti, pyrkimyksenä varmistaa informaation välittyminen lukijalle erheettömästi.

Helsingin Sanomien tiedossa ei päätoimittaja Niemen mukaan myöskään ollut haastatellun myöhemmin esittämiä huolia sen suhteen, että hän joutuisi nimellään esiintyen esimerkiksi maalituksen tai ylipäänsä kielteisen huomion kohteeksi. Niemi katsoo toimittajan esittäneen viranomaistehtävässä toimivalle kaupungin virkamiehelle asiakirjapyynnön. Sähköpostitse annettu vastaus tähän asiakirjapyyntöön on kiistattomasti julkisuuslaissa tarkoitettu viranomaisen asiakirja, joka on julkinen. Mitään perusteita salassapidolle ei tässä tapauksessa ole.

Helsingin Sanomat on Niemen vastauksen mukaan esittänyt kantelijalle pahoittelunsa siitä, että hän kokee antamiensa tietojen tulleen hänen tietämättään hyödynnetyksi haastattelulausuntona.  Koska keskustelu jäi niukkasanaisen materiaalipyynnön ja siihen vastaamisen tasolle, HS pyrkii jatkossa siihen, että tämänkaltaisilta väärintulkinnoilta pystyttäisiin välttymään.

Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 19: Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.

Helsingin kaupungin viranhaltijat ohjasivat tietoja hankkineen toimittajan pyytämään kantelijalta, kaupungin työntekijältä, rakennushistoriallisen selvityksen Meilahden alueesta. Kantelija lähetti toimittajalle selvityksen ja kommentoi sitä sähköpostiviestissään seuraavasti:  
”Venevajan suhteen tilanne on poikkeusluvan hakemisen jälkeen muuttunut siten, että sen TpK haluaa säilyttää.”

Toimittaja käytti kantelijan viestiä jutussaan seuraavasti:  

”Helsingin kaupungin rakennusten ja yleisten alueiden palvelukokonaisuuden asiantuntija XX kertoo, että tilanne on muuttunut.
”Tasavallan presidentin kanslia haluaa säilyttää venevajan”, XX kertoo.” 

Tämä rikkoi kantelijan mielestä haastateltavan oikeuksia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että sitaattien käytön vuoksi näyttää kuin kantelijaa olisi haastateltu juttua varten. Todellisuudessa Helsingin Sanomat käytti kuitenkin tietoja kantelijan lähettämästä sähköpostiviestistä, joka oli vastaus toimittajan tietopyyntöön. Päätoimittajan vastauksessa ilmaistu peruste sitaattien käytölle on tiedon lähteyttäminen sen luotettavuuden osoittamiseksi. Lähteytys olisi kuitenkin neuvoston mielestä pitänyt tehdä ilman, että lukijalle syntyy virheellisesti mielikuva haastattelusta.

Neuvosto toteaa, että toimittajalla oli perusteet pitää kaupungin työntekijän sähköpostin tietoja julkisina ja julkaistavissa olevina – ei pelkästään anonyymeina taustatietoina. Kaupungin työntekijä myös tiesi toimivansa tietoja hankkivan toimittajan kanssa. Lehti lainasi viestissä ollutta tekstiä totuudenmukaisesti.

Tarkastamisoikeutta ei voitu lyödä laimin, koska kyse ei ollut haastattelusta, eikä tarkastamisoikeudesta ollut myöskään sovittu.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 
Vapauttavaa äänestivät: 
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Riikka Mäntyneva, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä ja Tuomas Rantanen.  

Langettavaa äänestivät:
Henrik Rydenfelt ja Valpuri Mäkinen.

Heidän eriävä mielipiteensä: 
Helsingin Sanomat julkaisi kaupungin työntekijän lyhyen haastattelun laajemman jutun lopuksi. Kaupungin työntekijältä saadut tiedot olivat julkisia ja julkaistavissa. Haastateltavalle ei kuitenkaan ollut kerrottu, että kyse on haastattelusta, eikä tiedonhankinnan luonne haastatteluna ollut tullut esille. Myös päätoimittajan mukaan tiedonhankinnassa ei ollut kyse haastattelusta.


Ratkaisua on muutettu muutoksenhakupyynnön perusteella neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi. 

Muutoksen tekivät:
Kyösti Karvonen (1. vpj.), Marja Aarnipuro, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1421 kertaa