PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7698/UL/21

Vastaaja: Helsingin Uutiset

Asia: Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Ratkaistu: 25.8.2021

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Kantelu 9.5.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Uutisten 8.5.2021 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on "Kun muutin Helsinkiin, oma auto ei käynyt mielessäkään" – nyt Ernest ajaa katumaasturilla, joka löi perheenisän ällikällä.

Kantelija katsoo, että jutussa on kyseessä auton markkinointi eli mainos. Tätä ei kerrota jutussa missään kohtaa. Kantelijan mielestä mainos on kömpelösti verhottu julkkishaastatteluksi.

Päätoimittajan vastaus 1.6.2021

Helsingin Uutisten 8.–9.5.2021 ilmestyneessä numerossa ilmestyi Tuhansien autojen Helsinki -autoteema, jossa julkaistiin tunnetun näyttelijän haastattelu. Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala kuvailee, että haastattelussa näyttelijä kertoo muun muassa, mitä autoilu merkitsee hänelle, millä autolla hän ajaa, minkälainen hänen autonsa on, miten hänestä tuli autoilija, mikä oli hänen ensimmäinen autonsa ja minkälainen kuljettaja hän on. Haastattelu julkaistiin 8.5.2021 myös Helsingin Uutisten verkkolehdessä.

Haastattelu oli konsernin yhteistä sisältöä, jonka oli tilannut ja käsitellyt Helsingin Uutisten sisarlehti Länsiväylä. Näyttelijän ja automerkin myyjän välinen kaupallinen yhteistyö tuli toimituksen tietoon vasta haastattelun julkaisun jälkeen. Kun kaupallinen yhteistyö tuli toimituksen tietoon, toimitus poisti verkkolehdestä näyttelijän sitaatin, jossa haastateltava kuvaili autonsa ominaisuuksia. Tapaus on käyty läpi niin toimituksen kuin toimituksen käyttämien freelancetoimittajien kesken.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja sopi haastateltavan kanssa, että jutussa käytetään haastateltavan lähettämiä kuvia. Yhtenä syynä oli viranomaisten koronaepidemian vuoksi antamat suositukset kontaktien välttämisestä. Kuvat ovat henkilökuvia, joiden keskiössä on haastateltava. Taustalla olevan auton merkki ei näy. Auton merkin tunnistaminen vaatii erityistä autotietoutta. Kuvista ei myöskään käy ilmi, missä autoliikkeessä kuvat on otettu.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Uutiset ei ole luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille. Haastattelun teosta, sisällöstä ja julkaisusta on päätetty toimituksessa (täsmällisemmin sanottuna haastattelun teosta ja sisällöstä on päätetty Länsiväylän toimituksessa ja julkaisusta Helsingin Uutisissa on tehty päätös Helsingin Uutisten toimituksessa). Haastateltava, automerkki ja sen myyjä eivät ole vaikuttaneet niihin. Näyttelijä valittiin haastateltavaksi autoteemaan, koska hän on lukijoita kiinnostava autoileva julkisuuden henkilö. Haastattelun kysymyksistä päätettiin toimituksessa. Näyttelijältä kysyttiin samat kysymykset kuin julkisuuden henkilöiltä, joita on haastateltu aiemmissa autoteemoissa. (JO 2)

Päätoimittaja myöntää, että Helsingin Uutisten olisi ollut hyvä suhtautua tietolähteeseensä kriittisemmin ja pyrkiä selvittämään, (tai oikeammin tarkistaa onko sisarlehti Länsiväylä selvittänyt), tekeekö tämä automerkkiinsä liittyvää kaupallista yhteistyötä. Ongelmana on päätoimittajan mielestä se, että julkisuuden henkilön kaupallisesta yhteistyöstä tekemät sopimukset eivät ole julkisia. Toimitus ei voi tietää varmuudella niiden olemassaoloa, kestoa ja sisältöä. Vastauspyynnössä mainittu automyyjän tiedote yhteistyöstä on julkaistu 10.2.2020 eli yli vuotta ennen juttua ja Youtube-video 13.7.2020. Toimituksellinen työ kävisi erittäin hankalaksi, jos toimituksen pitäisi hankkia tietoa haastateltavan tekemistä sopimuksista, jotka eivät ole julkisia ja joista haastateltava ei kerro toimitukselle. (JO 12) 

Päätoimittaja täsmentää edelleen, että tässä kohtaa termillä toimitus viitataan sisarlehti Länsiväylän toimitukseen, jossa ko. jutun journalistinen tilaus- ja käsittelyprosessi on tehty. Helsingin Uutisten toimituksen olisi silti ollut hyvä itsekin suhtautua valmiiseen juttuun kriittisemmin ja tehdä vastaava tarkistusprosessi vielä itse.

Päätoimittaja näkee, että Helsingin Uutiset on pitänyt ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajan selvänä. Haastattelu on tyypillinen autoteeman juttu, jossa julkisuuden henkilö kertoo autostaan ja autoilusta. Näissä jutuissa haastateltava voi esittää autostaan joko myönteisiä tai kielteisiä arvioita. Yleensä arviot ovat myönteisiä, koska muuten haastateltava tuskin olisi ostanut kyseistä autoa. Lukijan odotetaan ymmärtävän tämä asetelma. 

Suurin osa haastattelusta käsittelee muuta kuin haastateltavan autoa ja sen ominaisuuksia. Haastateltava kertoo muun muassa, mitä autoilu merkitsee hänelle, miten hänestä tuli autoilija ja minkälainen kuljettaja hän on. (JO 16) 

Päätoimittaja painottaa, että jutun syvin olemus tulee ilmi jo otsikon kohdassa ”Kun muutin Helsinkiin, oma auto ei käynyt mielessäkään”. Jo otsikko nostaa esiin varsin yleisen, Helsingissä korostuvan keskustelun oman auton tarpeesta ja yksityisautoilun ja julkisen liikenteen toimivuudesta arjen kulkumuotona.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.


Helsingin Uutiset julkaisi verkossa julkisuuden henkilön haastattelun, jossa haastateltu kertoi autoilustaan ja omasta autostaan. Juttu oli alun perin tehty saman konsernin toiseen lehteen, painetun lehden autoteemasivuille. Helsingin Uutiset ei ollut selvittänyt, että haastateltu teki markkinointiyhteistyötä autoliikkeen kanssa. Kun yhteistyö valkeni lehdelle, se poisti verkkojutusta osan sitaateista, joissa haastateltava kuvaili autonsa ominaisuuksia kehuvasti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, eikä kantelumateriaalissa mikään osoita lehden luovuttaneen päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. 

Haastattelussa julkisuuden henkilö kuitenkin puhui autostaan mainosmaisella tavalla. Myös kuvat viittasivat kaupalliseen yhteistyöhön. Lehden olisi tullut olla kriittisempi, sillä tieto haastatellun kaupallisesta kytköksestä automerkkiinsä olisi ollut helposti löydettävissä. Lähdekritiikin puute johti piilomainontaan. Lehti muokkasi juttuaan, mutta ei kertonut lukijoilleen haastatellun roolista edes saatuaan siitä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Uutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12 ja 16, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1629 kertaa