PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7687/UL/21

Vastaaja: Kaleva

Asia: Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 25.8.2021

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Kantelu 20.4.2021

Kantelu kohdistuu Kalevan 19.4.2021 julkaisemiin printti- ja verkkojuttuihin, jotka kertoivat erään luontaistuotteen käytöstä. Juttu ilmestyi painetussa lehdessä otsikolla ”Esa Keskisen suolistosairaus parani ravinnolla” ja verkossa otsikolla ’”Entinen ammattikiekkoilija Esa Keskinen kärsi vuosia kroonisesta suolistosairaudesta, kunnes isä antoi kallisarvoisen vinkin – "On ihme, että olen tolpillani"’.

Artikkelin alussa kuvataan entisen jääkiekkoilijan vakavaa sairautta ja kuinka mies on päätynyt radikaaliin leikkaushoitoon. Ennen leikkaushoitoa mies on kuitenkin juonut luontaistuotetta kuusi päivää, minkä jälkeen miehen wc-käynnit ovat loppuneet kuin seinään. Edellä mainittu kohta on erikseen korostettu tekstissä. Edelleen kirjoitetaan, että miehen suolen on myöhemmin todettu olevan täysin puhdas ja että juoman taustoja on tutkittu runsaasti.

Kantelun mukaan juttu yhdistää täysin kritiikittömästi vakavan sairauden lähes ihmeenomaisen paranemisen luontaistuotteen nauttimiseen. Artikkelissa mainittua klinikkaa ja sen lääkäriä ei voida pitää riittävänä, objektiivisena, tutkimustietoon perustavana näkemyksenä luontaistuotteen tehosta. Sen sijaan jutussa mainittu Tampereen yliopistollisen sairaalan gastroenterologian lääkäri
olisi voinut tuoda esille tutkimusperusteisen näkemyksen asiasta, mutta häneltä saadut sitaatit eivät käsittele juomaa lainkaan, vaan yleisemmin haavaista paksusuolentulehdusta sairautena.

Kantelun mukaan jutun ohessa julkaistussa tekstissä kerrotaan kritiikittömästi, kuinka tuotteen kehittäjä on joutunut myrskyn silmään, kun julkisuuteen oli alkanut tulla tietoja ihmisten kokemista terveyshyödyistä. Lisäksi kerrotaan, kuinka kehittäjä on joutunut selättämään jokaisen viranomaistahon, ikään kuin tuote olisi siten käyttötarkoituksessaan toimiva. Kantelun mukaan tekstissä verrataan luontaistuotteen terveyshyötyjä kalsiumin terveyshyötyihin, jotka ovat kuitenkin laajalti tunnustettuja toisin kuin kyseisen luontaistuotteen.

Artikkelin tunnettu mieshenkilö esiintyy artikkelin suuressa kuvassa luontaistuotteen valmistajan logolla varustetussa T-paidassa. Mies esiintyy myös tuotetta valmistavan yrityksen internet-sivuilla markkinointitarkoituksissa, ja on pitänyt tuotetta koskevan teemapäivän luontaistuotteita myyvälle yritykselle. Kantelija huomauttaa, että lyhyellä internet-haulla on löydettävissä myös muita vastaavia esimerkkejä miehen toiminnasta juoman valmistajan lukuun. Artikkelissa ei käsitellä lainkaan sitä, millainen suhde miehellä ja juoman valmistavalla yrityksellä on.

Kantelun mukaan artikkelit rikkovat ainakin journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11, 12 ja 16. Artikkelit eivät pyri tutkimustietoon perustuvaan totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tietoja ja haastateltavan henkilön taustoja ei ole tarkistettu riittävästi, eikä yleisö pysty erottamaan tosiasioita sepitteestä. Kiistanalaisessa asiassa ei ole suhtauduttu kriittisesti tietolähteisiin. Kantelijan mielestä juttua kokonaisuutena arvioitaessa myös ilmoituksen ja toimituksellisen aineiston raja on sekoittunut.

Juttuja on editoitu 20.4.2021. Kantelija huomauttaa, että jutuista ei ilmene edelleenkään haastatellun henkilön yhteys tuotteen valmistajaan, minkä lisäksi jutut antavat edelleen ymmärtää, että miehen paraneminen on syy-yhteydessä juoman nauttimiseen.

Päätoimittajan vastaus 25.5.2021

Kalevan vastaava päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo, että juttu oli Lännen Median yhteistuotantoa. Päätoimittaja myöntää, että juttu ei vastannut Kalevan journalistista linjaa, ja siinä oli selkeitä journalistisia puutteita. Kalevan prosessi petti aineiston tarkistamisessa ja juttu päätyi julkaistavaksi. Päätoimittaja kertoo, että jutun verkkoversiosta poistettiin 20.4.2021 jutussa olleet mainonnalliset elementit tekstistä. Lisäksi poistettiin kaksi jutussa ollutta kuvaa, joita saattoi pitää markkinoinnillisina. Verkkojuttua editoitiin siten, että päätoimittajan mielestä käsitellystä jutusta lukijalla on mahdollisuus saada todenmukainen kuva asiasta.

Päätoimittaja huomauttaa, että jutussa sanotaan useassa kohdassa, ettei kyseisessä luontaistuotteessa ole kyse lääkkeestä eikä aineen parantavasta vaikutuksesta ole näyttöä. Tämä nostetaan esiin verkkojutussa myös väliotsikkotasolla.

Juttuun on haastateltu kahta eri lääketieteen asiantuntijaa, joista toinen on levikkialueella tunnettu yleislääkäri. Kumpikin asiantuntija tuo esiin sen, että tutkimustuloksia tuotteen parantavista ominaisuuksista ei ole. Näin ollen voi päätoimittajan mielestä arvioida, että tiedot on riittävällä tavalla tarkistettu, lukijalle tarjoutuu editoidun jutun kautta totuudenmukainen kuva asiasta ja hän pystyy erottamaan tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Päätoimittajan mukaan lähteitä voi pitää aiheen asiantuntijoina, ja jutussa on aihetta lähestytty usean lähteen kautta eri näkökulmista. Päätoimittajan mielestä tietolähteisiin kohdistuu editoidussa jutussa riittävä kriittisyys, kun alkuperäisessä jutussa olleet mainonnalliset elementit on tekstistä poistettu.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsitellään tärkeää aihetta, joka koskettaa monia ihmisiä, eli suolistosairauksien yleistymistä. Siinä nostetaan esiin ruokavalion merkitys ihmisen terveydelle. Lisäksi kerrotaan monien ihmisten käyttämistä luontaistuotteista muun muassa muistuttaen, että niistä tulee kertoa lääkärille sairauden hoitamisen yhteydessä kielteisten yhteisvaikutusten estämiseksi. Siten jutussa on ihmisten terveyden kannalta relevanttia tietoa eikä sen poistaminen kokonaan verkosta ollut päätoimittajan mielestä perusteltua. Päätoimittaja huomauttaa, että tiedotusvälineillä on oikeus käsitellä sisällössään myös luontaishoitojen kaltaisia aihepiirejä.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Kaleva julkaisi Lännen median jutun julkisuuden henkilöstä, joka kertoi saaneensa luontaistuotteesta apua suolistosairauteensa. Samassa yhteydessä kerrottiin, että tuote ei ole lääke, eikä sen tehosta suolistosairauksien hoidossa ole tutkimustuloksia. Haastateltu on esiintynyt julkisuudessa kaupallisissa yhteyksissä tuotteen esittelijänä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että haastatellun kertomus esitetään hänen omana kokemuksenaan. Juttu antaa ymmärtää, että kyseinen luontaistuote on saattanut parantaa haastatellun, mutta  juttukokonaisuus ei suoranaisesti väitä tuotteen parantavan suolistosairautta. Haastatellun viestiin kohdistuu jutussa riittävä vaikkakin niukka kriittisyys. Mielipiteet ja tosiasiat eivät sekoitu. Lehti kuitenkin laiminlöi lähdekritiikin haastatellun taustojen osalta, minkä tuloksena juttu näyttää mainonnalta. Mainosmaista vaikutelmaa lisäsi, että haastateltava esiintyi kuvissa tuotteen mainospaita yllään.

Lähdekritiikin puute johti piilomainontaan. Vaikka lehti muokkasi juttuaan, se ei edes tuolloin kertonut lukijoilleen haastatellun roolista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12 ja 16, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1338 kertaa