PÄÄTÖKSET

Langettava 8045/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, oma kannanotto, haastateltavan oikeudet, lähdekritiikki

Kantelija joutui MOT-ohjelmassa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijaa oli kuultu samassa yhteydessä mutta rajatusti ja eri näkökulmasta. Kantelija ei kuitenkaan saanut kommentoida toimintaansa kohdistettua vakavaa epäilyä eikä kantelijan omaa kannanottoa julkaistu.

Vapauttava 8044/A/22
Seiska

Yksityisyyden suoja

Lehti ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa siteeraamalla hänen sosiaalisen median päivitystään. Julkisuudessa toimivat henkilöt eivät voi itse määrittää rajoja sille, mitkä mediat saavat käsitellä heitä journalismissaan.

Vapauttava 8043/UL/22
Helsingin Sanomat

Yksityisyyden suoja, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe

Vanhemman yksityisyyttä ei loukattu jutussa, jossa haastateltava kertoi oman huostaanottonsa taustoista. Tietoja ei kohdistettu yksittäiseen henkilöön. Vanhempi ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka takia häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 8034/PL/22
Luoteis-Lappi

Oma kannanotto

Lehti julkaisi kantelijan oman kannanoton, mutta lisäsi sen yhteyteen päätoimittajan kirjoituksen, joka vähensi kannanoton uskottavuutta.

Vapauttava 8023/UL/22
Lapin Kansa

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden seurantajutun etusivunostossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi heti netissä ja seuraavana päivänä lehden printtiversiossa. Korjauksen julkaiseminen lehden oikaisuille tarkoitetussa osiossa oli huomioarvoltaan riittävä suhteessa virheen vakavuuteen. Vakavuutta lievensi se, että asia oli kerrottu oikein lehden sisäsivun jutussa ja aikaisemmassa uutisoinnissa.

Vapauttava 8018/UL/22
Helsingin Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi valokuvia Ukrainan sodassa kuolleiden ihmisten ruumiista. Julkaisemisella oli painavat journalistiset perusteet ja yhteiskunnallinen merkitys. Se ei rikkonut Journalistin ohjeiden hienotunteisuusvaatimusta.
    

Vapauttava 8016/PL/22
Meän Tornionlaakso

Tietojen tarkistaminen, erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti esitti kunnanjohtajan toiminnasta kiistanalaisia tulkintoja. Asemansa takia kunnanjohtajan täytyy sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia. Jutussa referoitiin myös kantelijan näkemyksiä, eikä julkisuus ollut niin kielteistä, että häntä olisi tullut kuulla samassa yhteydessä laajemmin.

Vapauttava 8015/UL/22
Turun Sanomat

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehden verkkojutussa kerrottiin kuolemaan johtaneesta liikenneonnettomuudesta. Uhri ei ollut jutusta tunnistettavissa. Jutun nopealla julkaisemisella oli paikallista merkitystä, eikä lehdellä ollut tiedossaan sellaisia syitä, joiden vuoksi jutun julkaisemista olisi ollut syytä viivyttää. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7999/UL/22
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti puolusti pääkirjoituksessaan iltapäivälehtien sotauutisointia. Pääkirjoituksessa ei ollut välttämätöntä mainita, että siinä esimerkkinä mainittu iltapäivälehti kuuluu pääkirjoituksen julkaisseen lehden kanssa samaan konserniin. Lehti käsitteli aihetta yksittäistä mediaa yleisemmällä tasolla sanan- ja lehdistönvapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden näkökulmasta.

Vapauttava 7991 & 7992/UL/22
Ilta-Sanomat

Ihmisarvo

Pakinassa viitattiin ryssä-sanalla Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin asiayhteydessä, joka ei loukannut venäläisten ihmisarvoa. 

Vapauttava 7988/UL/22
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi verkkojuttunsa keskusteluosiossa kommentin, jossa nimimerkillä esiintynyt keskustelija halvensi toista nimimerkillä esiintynyttä keskustelijaa alatyylisesti. Kommentti oli ymmärrettävissä ylilyönniksi, eikä se loukannut ihmisarvoa tai yksityisyyttä.

Vapauttava 7984/EJ/22
Aamun Koitto

Lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehden julkaisemassa sitaatissa ei ollut olennaista asiavirhettä, mutta lehden käyttämillä, sitaattia levittäneillä lähteillä saattoi olla vahingoittamistarkoitus. Ne olivat tehneet sitaatista vääristyneen tulkinnan, joka välittyi myös lehteen. Lehden lähdekritiikki oli moitittavan heikkoa. Lehti kuitenkin pyrki korjaamaan tilanteen kertomalla lähteistään lukijoille selvästi ja niin nopeasti kuin oli mahdollista.

Langettava 7983/UL/22
Kainuun Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut korjauspyynnöstä huolimatta. Lehti korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7979/MTV/22
MTV

Uutistapahtuman seuraaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

MTV:llä ei ollut velvollisuutta seurata oma-aloitteisesti uutistapahtumaa uutisoimalla siitä, että käräjäoikeus peruutti uhkasakon, johon oli viitattu aiemmin kanavan haastattelussa. Kyse oli varsinaisen uutistapahtuman sivujuonteesta.

Vapauttava 7946/YLE/22
Yle

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Jutuissa oli kantelijan irtisanoutumisen ajankohtaan liittyvä virhe, jonka Yle korjasi. Jutuissa ei otettu kantaa siihen, mikä oli kantelijan irtisanoutumisen syy, joten jutuissa ei ollut tältä osin korjausta vaativaa olennaista asiavirhettä. Kantelijaa ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla jutuissa, sillä hän ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 7939/UL/22
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, virheen korjaaminen

Lehti julkaisi virheellisesti lähteytetyn sitaatin. Tieto virheestä ei saanut toimituksen huomiota, sillä se sisältyi viestiin, joka oli otsikoitu mielipidekirjoitukseksi. Lehti korjasi virheen näkyvästi kokonaan uutena juttuna saatuaan siitä tiedon Julkisen sanan neuvostolta. Korjauksen huomioarvo oli riittävä suhteessa virheen vakavuuteen.

Vapauttava 7918/UL/21
Itä-Savo

Journalistinen päätösvalta

Verkkomoderoinnin teettäminen toimituksen ulkopuolella ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista. Lehti oli hyväksynyt moderointilinjan itse ja sillä oli lopullinen päätösvalta myös yksittäisiin moderointipäätöksiin.

Vapauttava 7906/UL/21
Iltalehti

Ihmisarvo, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Langettava 7901/MTV/21
MTV

Piilomainonta, konserniyhteys

Juttu perustui valmisruokasarjan markkinointimateriaaliin, eikä lähdettä kerrottu lukijalle muiden kuin kuvien osalta. Lukijalla ei ollut mahdollisuutta esimerkiksi päätellä, etteivät sitaatit olleet haastattelusitaatteja vaan tuotetta markkinoivaa tiedotemateriaalia.

Vapauttava 7885/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Toimittajan kommenttikirjoituksessa ei ollut olennaista asiavirhettä, vaan kyseessä oli tulkinta, johon oli perusteet.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7679/UL/21

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 29.9.2021

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Kantelu 14.4.2021

Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin nettisivuillaan 8.4. ja painetussa versiossaan 9.4.2021 julkaisemaan juttuun "Vi måste lära våra söner att inte trakassera, våldta och mörda kvinnor".
https://www.hbl.fi/artikel/vi-maste-lara-vara-soner-att-inte-trakassera-valdta-och-morda-kvin nor/

Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että Englannissa 97 prosenttia kaikista naisista olisi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kantelun mukaan oikea luku on 71 prosenttia. Kantelija viittasi  tuoreeseen tutkimukseen, jossa on todettu myös, että kun tarkastellaan Yhdistyneen Kuningaskunnan 18 – 24-vuotiaiden naisten ikäryhmää, häirintää kokeneiden osuus nousee 86 prosenttiin, ei 97 prosenttiin, kuten jutun korjauksessa väitetään. Kantelija huomautti korjauspyynnössään lehteä myös siitä, että tutkimus koski koko Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ei pelkästään Englantia.

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei ole vastannut kantelijalle ja korjasi juttuaan vasta saatuaan tietää kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta viisi kuukautta korjauspyynnön jälkeen

Päätoimittajan vastaus 20.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelun kohteena oleva teksti oli tyypillinen kolumni, jossa kirjoittaja esitti oman mielipiteensä laajemmasta ilmiöstä. Kolumnissa esitettiin näkemyksen tueksi tekstissä useita esimerkinomaisia lukuja ja tietoja. 

Päätoimittajan mukaan alkuperäisessä kolumnissa kerrottiin, että 97 prosenttia englantilaisista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää. Luku perustui englantilaiseen kyselytutkimukseen, josta useat kansainväliset mediat uutisoivat. (https://www.unwomenuk.org/site/wp-content/uploads/2021/03/APPG-UN-Women-Sexual-H arassment-Report_Updated.pdf).

Päätoimittajan mukaan tieto oli kolumniin alun perin poimittu Open Access Government -sivustolta, joka kertoo tutkimuksesta edelleen nimenomaan otsikolla “Research finds that 97% of women in the UK have been sexuyally harassed” .(https://www.openaccessgovernment.org/97-of-women-in-the-uk/105940/)

Päätoimittaja toteaa, että JSN:n käsittelyynottopäätöksen jälkeen lehti on käynyt läpi tutkimusta tarkemmin ja on nyt oikaissut asian sekä verkkosivuillaan että painetussa lehdessä. 
Hufvudstadsbladet myöntää, että luvussa sekä yllämainitussa otsikossa on ollut epätarkkuus siltä osin, että uutisoitu luku on koskenut 18 – 24-vuotiaiden ikäluokkaa eikä kaikkia englantilaisia naisia. Kolumnista puuttui siis alun perin viittaus ko. ikäluokkaan tai vastaava tarkennus.

Päätoimittaja toteaa, että kyselytutkimuksen mukaan tämän ikäluokan nuorista naisista 86 prosenttia kertoi aktiivisesti kohdanneensa seksuaalista häirintää ja vain kolme prosenttia ei muistanut koskaan kokeneensa mitään häirintää. 97 prosenttia nuorista naisista on siis joko kokenut häirintää tai ei ainakaan sano, ettei ole kokenut sitä.

Päätoimittajan mukaan monet kansainväliset mediat uutisoivat 97 prosentin osuudesta tuoreeltaan. Vaikka osa tutkimuksesta uutisoinneista tiedotusvälineistä on sittemmin korjannut alkuperäisen luvun 97 prosentista 86 prosenttiin, ei 97 prosenttia sellaisenaan voi tämän ikäluokan osalta pitää yksiselitteisesti vääränä tai virheellisenä lukuna, koska ainoastaan kolme prosenttia katsoo yksiselitteisesti, ettei ole tullut häirityksi.

Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaja ei alun perin kiinnittänyt huomiota ikäluokkarajaukseen kirjoittaessaan 97 prosentista, mitä HBL ei edelleenkään ikäluokan osalta pidä virheellisenä. Kolumnissa ei keskitytty ko. tutkimuksen läpikäymiseen vaan muun argumentaation tueksi kerrottiin joitakin esimerkkejä korkeista häirintäluvuista.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Hufvudstadsbladet julkaisi netissä ja printtiversiossaan kolumnin, jossa väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista olisi kokenut seksuaalista häirintää. Kantelija huomasi, että lehden tieto perustui vastikään julkaistuun tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää oli kuitenkin kokenut 71 prosenttia kaikista 18 – 55+ -ikäisistä naisista Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, eikä pelkästään Englannissa. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttujaan ennen kuin se sai tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta yli viisi kuukautta kantelijan korjauspyynnön jälkeen.

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet käsitteli kolumnissaan yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Kolumnissa oli kuitenkin olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista oli kokenut seksuaalista häirintää, kun oikea määrä oli 71 prosenttia. Olennainen asiavirhe oli seurausta siitä, että lehti ei ollut tarkistanut tietojaan alkuperäisestä lähteestä. Neuvosto pitää jutussa epätarkkuutena termien Englanti ja englantilaiset käyttämistä, kun tarkoitetaan Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja sen kansalaisia. Kyseessä oli kuitenkin kolumni, jossa kielenkäyttö on vapaampaa, eikä asiassa ollut sekaantumisen mahdollisuutta.

Neuvosto huomauttaa, että lehti olisi voinut korjata olennaisen asiavirheen heti saatuaan kantelijalta sähköpostitse korjauspyynnön. Viesti oli selkeäsanainen ja siinä pyydettiin virheen korjaamista viipymättä. Korjauspyyntö oli lähetetty sekä päätoimittajalle että jutun kirjoittaneelle toimittajalle.  

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet ei korjannut juttujaan Journalistin ohjeen 20 mukaisesti. Korjaus viipyi liian pitkään ja menetti siksi myös huomioarvonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:
29.9.2021

Ratkaisun tekivät:
Kyösti Karvonen (1. varapuheenjohtaja), Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt 


 

Tämä päätös on avattu 1288 kertaa