PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7679/UL/21

Vastaaja: Hufvudstadsbladet

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 29.9.2021

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Kantelu 14.4.2021

Kantelu kohdistuu Hufvudstadsbladetin nettisivuillaan 8.4. ja painetussa versiossaan 9.4.2021 julkaisemaan juttuun "Vi måste lära våra söner att inte trakassera, våldta och mörda kvinnor".
https://www.hbl.fi/artikel/vi-maste-lara-vara-soner-att-inte-trakassera-valdta-och-morda-kvin nor/

Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että Englannissa 97 prosenttia kaikista naisista olisi joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Kantelun mukaan oikea luku on 71 prosenttia. Kantelija viittasi  tuoreeseen tutkimukseen, jossa on todettu myös, että kun tarkastellaan Yhdistyneen Kuningaskunnan 18 – 24-vuotiaiden naisten ikäryhmää, häirintää kokeneiden osuus nousee 86 prosenttiin, ei 97 prosenttiin, kuten jutun korjauksessa väitetään. Kantelija huomautti korjauspyynnössään lehteä myös siitä, että tutkimus koski koko Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ei pelkästään Englantia.

Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei ole vastannut kantelijalle ja korjasi juttuaan vasta saatuaan tietää kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta viisi kuukautta korjauspyynnön jälkeen

Päätoimittajan vastaus 20.9.2021

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelun kohteena oleva teksti oli tyypillinen kolumni, jossa kirjoittaja esitti oman mielipiteensä laajemmasta ilmiöstä. Kolumnissa esitettiin näkemyksen tueksi tekstissä useita esimerkinomaisia lukuja ja tietoja. 

Päätoimittajan mukaan alkuperäisessä kolumnissa kerrottiin, että 97 prosenttia englantilaisista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää. Luku perustui englantilaiseen kyselytutkimukseen, josta useat kansainväliset mediat uutisoivat. (https://www.unwomenuk.org/site/wp-content/uploads/2021/03/APPG-UN-Women-Sexual-H arassment-Report_Updated.pdf).

Päätoimittajan mukaan tieto oli kolumniin alun perin poimittu Open Access Government -sivustolta, joka kertoo tutkimuksesta edelleen nimenomaan otsikolla “Research finds that 97% of women in the UK have been sexuyally harassed” .(https://www.openaccessgovernment.org/97-of-women-in-the-uk/105940/)

Päätoimittaja toteaa, että JSN:n käsittelyynottopäätöksen jälkeen lehti on käynyt läpi tutkimusta tarkemmin ja on nyt oikaissut asian sekä verkkosivuillaan että painetussa lehdessä. 
Hufvudstadsbladet myöntää, että luvussa sekä yllämainitussa otsikossa on ollut epätarkkuus siltä osin, että uutisoitu luku on koskenut 18 – 24-vuotiaiden ikäluokkaa eikä kaikkia englantilaisia naisia. Kolumnista puuttui siis alun perin viittaus ko. ikäluokkaan tai vastaava tarkennus.

Päätoimittaja toteaa, että kyselytutkimuksen mukaan tämän ikäluokan nuorista naisista 86 prosenttia kertoi aktiivisesti kohdanneensa seksuaalista häirintää ja vain kolme prosenttia ei muistanut koskaan kokeneensa mitään häirintää. 97 prosenttia nuorista naisista on siis joko kokenut häirintää tai ei ainakaan sano, ettei ole kokenut sitä.

Päätoimittajan mukaan monet kansainväliset mediat uutisoivat 97 prosentin osuudesta tuoreeltaan. Vaikka osa tutkimuksesta uutisoinneista tiedotusvälineistä on sittemmin korjannut alkuperäisen luvun 97 prosentista 86 prosenttiin, ei 97 prosenttia sellaisenaan voi tämän ikäluokan osalta pitää yksiselitteisesti vääränä tai virheellisenä lukuna, koska ainoastaan kolme prosenttia katsoo yksiselitteisesti, ettei ole tullut häirityksi.

Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittaja ei alun perin kiinnittänyt huomiota ikäluokkarajaukseen kirjoittaessaan 97 prosentista, mitä HBL ei edelleenkään ikäluokan osalta pidä virheellisenä. Kolumnissa ei keskitytty ko. tutkimuksen läpikäymiseen vaan muun argumentaation tueksi kerrottiin joitakin esimerkkejä korkeista häirintäluvuista.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Hufvudstadsbladet julkaisi netissä ja printtiversiossaan kolumnin, jossa väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista olisi kokenut seksuaalista häirintää. Kantelija huomasi, että lehden tieto perustui vastikään julkaistuun tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan seksuaalista häirintää oli kuitenkin kokenut 71 prosenttia kaikista 18 – 55+ -ikäisistä naisista Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, eikä pelkästään Englannissa. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan. Lehti ei korjannut juttujaan ennen kuin se sai tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta yli viisi kuukautta kantelijan korjauspyynnön jälkeen.

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet käsitteli kolumnissaan yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Kolumnissa oli kuitenkin olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että 97 prosenttia englantilaisnaisista oli kokenut seksuaalista häirintää, kun oikea määrä oli 71 prosenttia. Olennainen asiavirhe oli seurausta siitä, että lehti ei ollut tarkistanut tietojaan alkuperäisestä lähteestä. Neuvosto pitää jutussa epätarkkuutena termien Englanti ja englantilaiset käyttämistä, kun tarkoitetaan Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja sen kansalaisia. Kyseessä oli kuitenkin kolumni, jossa kielenkäyttö on vapaampaa, eikä asiassa ollut sekaantumisen mahdollisuutta.

Neuvosto huomauttaa, että lehti olisi voinut korjata olennaisen asiavirheen heti saatuaan kantelijalta sähköpostitse korjauspyynnön. Viesti oli selkeäsanainen ja siinä pyydettiin virheen korjaamista viipymättä. Korjauspyyntö oli lähetetty sekä päätoimittajalle että jutun kirjoittaneelle toimittajalle.  

Neuvosto toteaa, että Hufvudstadsbladet ei korjannut juttujaan Journalistin ohjeen 20 mukaisesti. Korjaus viipyi liian pitkään ja menetti siksi myös huomioarvonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:
29.9.2021

Ratkaisun tekivät:
Kyösti Karvonen (1. varapuheenjohtaja), Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt 


 

Tämä päätös on avattu 672 kertaa