2021 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

Vapauttava 7605/YLE/21
Yle

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus

Yle kertoi professuurihankkeen rahoitukseen liittyvästä esitutkinnasta. Kantelija mainittiin nimeltä uutisessa, joka oli osa pitkään kestänyttä saman asiakokonaisuuden seurantaa. Kantelijan nimen mainitseminen oli perusteltua hänen ammatillisen ja paikallisen asemansa sekä tapauksen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

Langettava 7601/UL/21
Mikkelin Kaupunkilehti

Journalistinen päätösvalta, toimittajan asema, konserniyhteys

Päätoimittaja käsitteli kirjoituksissaan asiaa, jonka yhteen osapuoleen hänellä oli sidonnaisuus. Lehti ei kertonut sidonnaisuudesta juttujen yhteydessä.
    

Vapauttava 7600/UL/21
Turun Sanomat

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi juttuja uimahallissa tapahtuneesta välikohtauksesta ja sen vuoksi tehdystä korvausvaatimuksesta ja muista toimenpiteistä. Ensimmäisessä jutussa taustalla olleista uimahallin tapahtumista oli kerrottu virheellisesti, mutta lehti korjasi virheen pikaisesti. Myöhemmissä seurantajutuissa tapahtumat oli kerrottu osin epätarkasti, mutta jutuista kävi ilmi, että kyseessä ei ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista, eikä jutuissa ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 7590/PL/21
Tejuka

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Mielipidekirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että koronavirusta ei olisi eristetty eikä siten todennettu. Lehti ei korjannut tätä olennaista asiavirhettä pyynnöstä huolimatta. Myös lehden harjoittama lähdekritiikki oli moitittavan vähäistä.
    

Vapauttava 7582/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen ulkomaanuutisessa oli kerrottu kiistanalaisesta asiasta rajatusta näkökulmasta, mutta kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus.

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 7678/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 25.8.2021

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Kantelu 13.4.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 8.3.2021 julkaisemaan kolumniin  ”Talvinen sähköautoilu ei sovi elokuviin ja pitkille matkoille”.

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat rikkoo jutussa Journalistin ohjeita 8, 10, 11, 15 ja 20. 

Kantelun mukaan valistuneen autotoimittajan ja autotoimituksen olisi pitänyt epäillä niin sähköauton kuin polttomoottoriauton kulutuslukemia, jos ne ovat johtaneet kolme kertaa lyhyempään toimintamatkaan kuin mitä valmistaja on luvannut (340 km / 115 km). Kantelija epäilee tästä syystä, että kyseessä oli tahallinen virhe. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan jo sen julkaisupäivänä. Kantelija lähetti lehdelle myös vastineeksi nimeämänsä mielipidekirjoituksen asiasta. Lehti ei korjannut juttuaan eikä julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta.

Kantelijan ja jutun kirjoittaneen toimittajan välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kolumnissa viitattiin vielä julkaisemattomaan koeajoon, josta lehti julkaisi jutun 2.4.2021. Kantelun mukaan lehti sai tietää viimeistään maaliskuun puolivälissä, jolloin auton 2.4. julkaistu koeajoraportti oli tehty, että kolumnin otsikon väite ”talvinen sähköautoilu ei sovi pitkille matkoille” perustui asennusvikaisen koeajoauton testiajoon.

Kantelija toteaa, että kolumnissa esitetty virheellinen tieto olisi voitu oikaista maaliskuun puolivälissä, kun asia oli tullut valmistajalta toimituksen tietoon, tai viimeistään huhtikuussa, kun lehti julkaisi koeajoartikkelin, jossa tuotiin esille, että ensimmäinen koeajon esittelymalli oli ollut viallinen.

Kantelija kysyy, miten toimittaja on voinut käyttää talvisen pitkän matkan sähköautoilun argumenttina koeajoa, joka on suoritettu kahden päivän aikana ”pienissä pätkissä”. Näiden kahden kokemuspohjaisen argumentin välillä on kantelijan mukaan ristiriita, joka ohjaa lukijaa täysin harhaan ensimmäisen pääkirjoituskolumnin perusteiden osalta. Kantelijan mukaan kolumnin otsikolle ei löydy jutusta katetta.
 
Kantelijan mukaan sen lisäksi, että argumentin peruste oli virheellinen, toimittaja teki yleistyksen, joka koskee kaikkia sähköautoja.

Päätoimittajan vastaus 25.5.2021

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi toteaa vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle, että Helsingin Sanomien auto- ja lifestyletoimittaja kuvasi omakohtaisten kokemustensa pohjalta talviautoilua sähköautolla. Kirjoituksen ydinviestinä oli havainto, että talvioloissa auton toimintamatka lyhenee.

Päätoimittajan mukaan kolumnin lukijalle on tullut JO 11 mukaisesti selväksi, että kyse oli toimittajan omasta kokemuksesta ja hänen kolumnissaan esittämästään johtopäätöksestä. Omien havaintojensa tueksi toimittaja kertoi myös pääkaupunkiseudulla asuvan sähköautoilijan kokemuksista. Tämä oli ”opetellut suunnittelemaan mökkireissut uudestaan lataustaukoineen”.

Päätoimittajan mukaan toimittajan näkemystä talviautoilun ongelmista sähköautoilla oli syytä pitää empiriapohjaisena, tosiasioihin nojautuvana ja uskottavana. Esimerkiksi Tekniikan Maailman tuoreessa Talviauto 2021 -testissä (5B/21) todettiin, että ”sähköauton ongelma on konkreettinen toimintamatkan lyheneminen kylmyyden seurauksena”. Kaikki testissä olleet automallit jäivät pakkaskelissä selvästi jälkeen ilmoitetusta toimintamatkasta. Pieniakkuisimmat autot pääsivät latauksella vain runsaan sadan kilometrin matkan. Tätäkin vasten on perusteltua esittää, että sähköautojen toimintakyvyn aleneminen Suomen talvessa on yleinen ongelma ja siten tosiasia. 

Päätoimittajan mukaan kolumnin otsikolle ”Talvinen sähköautoilu ei sovi elokuviin eikä pitkille matkoille” löytyy kate JO 15 ohjeen mukaisesti. Kolumni pohjautui sekä kolumnistin omaan kokemukseen sähköauton kulutuksesta lyhyillä matkoilla että toisen sähköautoilijan kokemuksiin pidempien matkojen uudelleen aikataulutuksesta. Toisin kuin kantelija väittää, ei toimittajan omien kokemusten, yleisten sähköautoilua koskevien tosiasioiden ja otsikoinnin välillä ollut ristiriitaa. Kirjoituksen otsikko oli kolumnistin vapaudella esitetty johtopäätelmä.

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli kirjoittanut kolumninsa niillä tiedoin, jotka hänellä oli käytettävissä ennen jutun julkaisua. Hänen tiedossaan ei tuossa vaiheessa ollut esimerkiksi teknistä vikaa tai muuta syytä, jonka vuoksi hänen käytössään olevan sähköautoyksilön kulutuksessa olisi ollut jotain normaalista poikkeavaa. JO 8 mukaisesti toimittaja oli pyrkinyt asiassa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähetti kolumnin julkaisun jälkeen toimittajalle palautetta, jossa hän ihmetteli kolumnissa kuvailtua suurta virrankulutusta. Toimittaja vastasi palautteeseen ripeästi ja kertoi tarkemmin koeajossa olleen auton käytöstä ja arvionsa suuren kulutuksen perusteista. Hän myös muistutti, että HS:n aiemmin koeajetussa vastaavassa, mutta erimerkkisessä autossa oli myöskin suuri sähkönkulutus pikkupakkasella. Toimittajalla ei siten ole ollut mitään syytä epäillä, että hänen käyttämänsä sähköauton selvästi valmistajan ilmoittamaa lyhyempi  toimintamatka olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen lyhyt.

Päätoimittajan mukaan lehden käsitys oli tuolloin ja on edelleen, että kolumnissa ei ole ollut oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. Lehdellä ei liioin ole ollut mitään intressiä johtaa asiassa lukijoita harhaan. HS muistuttaa, että sähköautojen tekniikka on edelleen vahvasti kehitysvaiheessa, ja HS:n kaltaisella tiedotusvälineellä on erityiset perusteet arvioida kriittisesti uuden tekniikan käytettävyyttä ja kestävyyttä Suomen oloissa.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi lehteä myös lähettämällä vastineeksi nimeämänsä tekstin mielipidesivuilla julkaistavaksi. Tarjoamassaan tekstissä kantelija arvioi kolumnissa esitettyjä toimintamatkatietoja ”todennäköisesti väärennetyiksi”. Perusteena käsitykselleen hän esitti oman kokemuksensa sähköauton kulutuksesta. Kirjoitus oli mielipidetoimituksen normaaliprosessissa, eikä runsaan tarjonnan joukosta päätynyt julkaistavaksi. Päätoimittajan mukaan kantelijan teksti ei täyttänyt vastineen tai oman kannanoton julkaisun edellytyksiä. Syytöstä toimintamatkatietojen tarkoituksellisesta väärentämisestä HS pitää perusteettomana ja Helsingin Sanomien toimituksellista integriteettiä loukkaavana väitteenä.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija viittaa kantelussaan myös 2.4.2021 julkaistuun koeajojuttuun. Kuten toimittaja oli kertonut kantelijalle maaliskuussa, koeajossa avattiin tarkemmin kokemuksia toimittajan käytössä olleesta automallista. Kolumnissahan automerkkiä tai -mallia ei yksilöity.

Päätoimittajan mukaan koeajoraportissa kerrottiin tarkemmin kyseisen automallin toimintamatkasta. Jutussa kerrottiin, että suurimman eron polttomoottoriautoon sähköauto tuo ääriolosuhteissa. ”Varsinkin 19 miinusasteessa vietetyn yön jälkeen virrankulutus nousi todella suureksi”, jutussa todettiin. 

Päätoimittajan mukaan automallin maahantuojalta oli saatu ennen koeajoraportin julkaisua, mutta selvästi kolumnin julkaisun jälkeen, tieto siitä, että kyseisen automallin ensimmäisissä maahan tulleissa esittelymalleissa oli tehtaan jäljiltä asennusvika, jonka takia auton lämpöpumppu ja akun lämmitys eivät toimineet. Tämä nosti selvästi auton virrankulutusta pakkasessa.

Jutun mukaan sama auto saatiin korjausten jälkeen uudelleen ajettavaksi. Nollakelissä kulutus oli maltillisempaa, mutta ajotietokoneen ennustamasta 340 kilometrin toimintasäteestä jäätiin silti reilusti. Täysi akullinen riitti 218 kilometrin ajoon. Talven kovimmat pakkaset olivat jääneet jo taakse, joten tätä kylmemmissä olosuhteissa ei korjattua autoa päästy testaamaan.

Päätoimittajan mukaan testijutussa muistutettiin myös siitä, että sähköautoja ja ladattavia hybridejä tulee markkinoille kovaan tahtiin, ja tehtailta voi päätyä markkinoille keskeneräisiä autoja. Valmistusvian vaikutus sähköauton kulutukseen ei siis välttämättä koske vain koeajossa ollutta mallia tai yksilöä, vaan vastaavaan tilanteeseen voi törmätä kuka tahansa uuden sähköauton hankkiva kuluttaja.

Päätoimittajan mukaan koeajomallin virrankulutukseen vaikuttanut vika oli yksilöity koeajoraportissa ilmeisenä osaselityksenä kohonneelle kylmäkulutukselle. Tätä tietoa ei kuukautta aiemmin julkaistua kolumnia kirjoitettaessa ollut toimituksen tiedossa, eikä se myöhemmin ilmi tulleena tietona aiheuttanut oikaisuvelvoitteita suhteessa aihepiiristä aiemmin julkaistuihin juttuihin – etenkin kun kolumnissa ei yksilöity automerkkiä tai -mallia. 

Päätoimittajan mukaan on tarpeen todeta, että korjauksen jälkeen ei koeajossa olleen sähköauton toimintasädettä päästy enää testaamaan alkuperäistä koeajoasetelmaa vastaavissa olosuhteissa. Kunnossa olevan ajoneuvon virrankulutus kovalla pakkasella jäi siten todentamatta. Nollakelissäkin toimintamatka jäi selvästi luvatusta, joten toimittajan kolumnissaan esittämää huolta sähköauton käytettävyydestä Suomen talvessa on tämänkin jälkeen syytä pitää perusteltuna. Päätoimittajan mukaan kolumnin otsikolle ja ydinviestille on kiistatta ollut katetta, ja lisäksi kolumni selkeästi tunnistettavana juttutyyppinä antaa kirjoittajalle uutisjuttua suuremmat vapaudet myös kärjekkäästi esitettäviin johtopäätöksiin. Kirjoittajan kolumnissaan esittämä elokuvarinnastus osaltaan signaloi lukijalle siitä, että kyse ei ole uutisesta tai pääkirjoituksesta, vaan toimittajan havainnoista ja päätelmistä. Kolumnissa esitetyt havainnot perustuivat omiin havaintoihin koeajokäytössä olleesta ajoneuvosta, eikä niitä uusien tietojen valossakaan ole syytä pitää harhaanjohtavina tai virheellisinä.

Päätoimittaja muistuttaa, että kolumnissa ei yksilöity automerkkiä tai -mallia, joten poikkeuksellisen korkeata virrankulutusta mahdollisesti selittävän taustatiedon lisäämistä jälkikäteen kirjoitukseen ei HS:n käsityksen mukaan voi perustella pyrkimyksellä välttää kyseisen automallin maahantuojalle tai jälleenmyyjälle mahdollisesti aiheutuva kohtuuton julkisuushaitta. Yksittäisen kolumnin merkitystä mielikuville sähköautoista ja niiden taloudellisuudelle ei myöskään tässä valossa ole perusteita pitää kovinkaan ratkaisevana.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jonka otsikon mukaan sähköauto ei sovi talvella pitkille matkoille. Kolumnisti perusteli näkemystään omalla kokemuksellaan testiajosta, jossa sähköauton lataus oli riittänyt 19 asteen pakkasella vain kolmannekseen luvatuista kilometreistä. Kolumnissa ei mainittu auton merkkiä, eikä sitä, että kilometrit oli ajettu lyhyinä pätkinä. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan kolumnia, koska piti toimittajan väitettä epäuskottavana ja jutun otsikkoa harhaanjohtavana. Lehti ei korjannut kolumniaan.

Kolumnin julkaisun ja kantelijan yhteydenottojen jälkeen lehti sai tietää, että koeajetussa autossa oli ollut tehtaan asennusvika, joka nosti osaltaan virran kulutusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumni perustui autotoimittajan tietoon ja kokemukseen sähköautojen toiminnasta pakkassäällä. Kolumnin väitteet pitivät paikkansa eikä lehden jälkeenpäin saama tieto auton viasta muuttanut ratkaisevasti kolumnissa tehdyn johtopäätöksen pätevyyttä.

Neuvosto toteaa myös, että kolumnin otsikolle löytyi kate, kun kolumnissa kerrottiin, että sähköautolla pitkien matkojen ajaminen vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

 

Tämä päätös on avattu 676 kertaa