PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7821/UL/21
STT

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Tietotoimisto kuvaili Liettuaan pyrkiviä ihmisiä termillä pakolainen. Vaikka termi oli peräisin ministeriön tiedotteesta, se oli epätarkkaa kielenkäyttöä. Osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Langettava 7799/EJ/21
Kirkkonummen Sanomat

Mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi kuntavaalimainoksia Facebook-seinällään. Osaan niistä oli liitetty jakoteksti, joka oli osa mainosta, mutta ei ollut sellaiseksi merkitty. Tämä antoi vaikutelman, että kyseessä oli toimituksen kommentti. Menettely hämärsi toimituksellisen sisällön ja mainosten rajaa.

Vapauttava 7796/UL/21
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi STT:n jutun, jossa kutsuttiin Liettuaan Valko-Venäjän kautta pyrkiviä ihmisiä pakolaisiksi. Termi oli epätarkkaa kielenkäyttöä, mutta osana muuttuvan tilanteen jatkuvaa uutisseurantaa se ei ollut olennainen asiavirhe.

Vapauttava 7783/UL/21
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kodinkonekorjaaja kertoi, minkä konetiskiaineen hän on todennut parhaaksi. Tuotteen mainitseminen nimeltä saattoi antaa lukijalle mainosmaisen vaikutelman, mutta kyse oli kuluttajajournalismista, eikä piilomainonnan kynnys ylittynyt.

Langettava 7782/UL/21
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon virheestä Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanaviensa saavutettavuudesta ja toimivuudesta sekä siitä, että toimitukselle lähetetyt viestit käsitellään huolellisesti.

Langettava 7778/UL/21
Kouvolan Sanomat

hienotunteisuus

Lehti julkaisi uutisia vain pari päivää aikaisemmin tapahtuneesta itsemurhayrityksestä. Jutuissa julkaistiin yksityiskohtia tapahtumista ja haastateltiin pelastettua henkilöä tämän ollessa haavoittuvassa tilassa. Tämä rikkoi hienotunteisuusvaatimusta sekä tietoja hankittaessa että niitä julkaistaessa.

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Langettava 7751/YLE/21
Yle

mielipiteet ja tosiasiat, ihmisarvo

Radio-ohjelman toimittajat käsittelivät poleemiseen ja osin satiiriseen sävyyn feministejä, jotka kyseenalaistavat transsukupuolisten oikeuksia. Ohjelmassa mielipiteet ja tosiasiat sekoittuivat harhaanjohtavalla tavalla. Äänestyspäätös 10–2, eriävä mielipide.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin kaupungin työntekijän sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana. Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Ratkaisua on muutettu neuvoston päätöksellä 3.11.2021 korjaamalla kantelijan palvelussuhde virkasuhteesta työsuhteeksi.
 

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7678/UL/21

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 25.8.2021

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Kantelu 13.4.2021

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 8.3.2021 julkaisemaan kolumniin  ”Talvinen sähköautoilu ei sovi elokuviin ja pitkille matkoille”.

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat rikkoo jutussa Journalistin ohjeita 8, 10, 11, 15 ja 20. 

Kantelun mukaan valistuneen autotoimittajan ja autotoimituksen olisi pitänyt epäillä niin sähköauton kuin polttomoottoriauton kulutuslukemia, jos ne ovat johtaneet kolme kertaa lyhyempään toimintamatkaan kuin mitä valmistaja on luvannut (340 km / 115 km). Kantelija epäilee tästä syystä, että kyseessä oli tahallinen virhe. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan juttuaan jo sen julkaisupäivänä. Kantelija lähetti lehdelle myös vastineeksi nimeämänsä mielipidekirjoituksen asiasta. Lehti ei korjannut juttuaan eikä julkaissut kantelijan mielipidekirjoitusta.

Kantelijan ja jutun kirjoittaneen toimittajan välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kolumnissa viitattiin vielä julkaisemattomaan koeajoon, josta lehti julkaisi jutun 2.4.2021. Kantelun mukaan lehti sai tietää viimeistään maaliskuun puolivälissä, jolloin auton 2.4. julkaistu koeajoraportti oli tehty, että kolumnin otsikon väite ”talvinen sähköautoilu ei sovi pitkille matkoille” perustui asennusvikaisen koeajoauton testiajoon.

Kantelija toteaa, että kolumnissa esitetty virheellinen tieto olisi voitu oikaista maaliskuun puolivälissä, kun asia oli tullut valmistajalta toimituksen tietoon, tai viimeistään huhtikuussa, kun lehti julkaisi koeajoartikkelin, jossa tuotiin esille, että ensimmäinen koeajon esittelymalli oli ollut viallinen.

Kantelija kysyy, miten toimittaja on voinut käyttää talvisen pitkän matkan sähköautoilun argumenttina koeajoa, joka on suoritettu kahden päivän aikana ”pienissä pätkissä”. Näiden kahden kokemuspohjaisen argumentin välillä on kantelijan mukaan ristiriita, joka ohjaa lukijaa täysin harhaan ensimmäisen pääkirjoituskolumnin perusteiden osalta. Kantelijan mukaan kolumnin otsikolle ei löydy jutusta katetta.
 
Kantelijan mukaan sen lisäksi, että argumentin peruste oli virheellinen, toimittaja teki yleistyksen, joka koskee kaikkia sähköautoja.

Päätoimittajan vastaus 25.5.2021

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi toteaa vastauksessaan Julkisen sanan neuvostolle, että Helsingin Sanomien auto- ja lifestyletoimittaja kuvasi omakohtaisten kokemustensa pohjalta talviautoilua sähköautolla. Kirjoituksen ydinviestinä oli havainto, että talvioloissa auton toimintamatka lyhenee.

Päätoimittajan mukaan kolumnin lukijalle on tullut JO 11 mukaisesti selväksi, että kyse oli toimittajan omasta kokemuksesta ja hänen kolumnissaan esittämästään johtopäätöksestä. Omien havaintojensa tueksi toimittaja kertoi myös pääkaupunkiseudulla asuvan sähköautoilijan kokemuksista. Tämä oli ”opetellut suunnittelemaan mökkireissut uudestaan lataustaukoineen”.

Päätoimittajan mukaan toimittajan näkemystä talviautoilun ongelmista sähköautoilla oli syytä pitää empiriapohjaisena, tosiasioihin nojautuvana ja uskottavana. Esimerkiksi Tekniikan Maailman tuoreessa Talviauto 2021 -testissä (5B/21) todettiin, että ”sähköauton ongelma on konkreettinen toimintamatkan lyheneminen kylmyyden seurauksena”. Kaikki testissä olleet automallit jäivät pakkaskelissä selvästi jälkeen ilmoitetusta toimintamatkasta. Pieniakkuisimmat autot pääsivät latauksella vain runsaan sadan kilometrin matkan. Tätäkin vasten on perusteltua esittää, että sähköautojen toimintakyvyn aleneminen Suomen talvessa on yleinen ongelma ja siten tosiasia. 

Päätoimittajan mukaan kolumnin otsikolle ”Talvinen sähköautoilu ei sovi elokuviin eikä pitkille matkoille” löytyy kate JO 15 ohjeen mukaisesti. Kolumni pohjautui sekä kolumnistin omaan kokemukseen sähköauton kulutuksesta lyhyillä matkoilla että toisen sähköautoilijan kokemuksiin pidempien matkojen uudelleen aikataulutuksesta. Toisin kuin kantelija väittää, ei toimittajan omien kokemusten, yleisten sähköautoilua koskevien tosiasioiden ja otsikoinnin välillä ollut ristiriitaa. Kirjoituksen otsikko oli kolumnistin vapaudella esitetty johtopäätelmä.

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli kirjoittanut kolumninsa niillä tiedoin, jotka hänellä oli käytettävissä ennen jutun julkaisua. Hänen tiedossaan ei tuossa vaiheessa ollut esimerkiksi teknistä vikaa tai muuta syytä, jonka vuoksi hänen käytössään olevan sähköautoyksilön kulutuksessa olisi ollut jotain normaalista poikkeavaa. JO 8 mukaisesti toimittaja oli pyrkinyt asiassa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähetti kolumnin julkaisun jälkeen toimittajalle palautetta, jossa hän ihmetteli kolumnissa kuvailtua suurta virrankulutusta. Toimittaja vastasi palautteeseen ripeästi ja kertoi tarkemmin koeajossa olleen auton käytöstä ja arvionsa suuren kulutuksen perusteista. Hän myös muistutti, että HS:n aiemmin koeajetussa vastaavassa, mutta erimerkkisessä autossa oli myöskin suuri sähkönkulutus pikkupakkasella. Toimittajalla ei siten ole ollut mitään syytä epäillä, että hänen käyttämänsä sähköauton selvästi valmistajan ilmoittamaa lyhyempi  toimintamatka olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen lyhyt.

Päätoimittajan mukaan lehden käsitys oli tuolloin ja on edelleen, että kolumnissa ei ole ollut oikaisua vaativaa olennaista asiavirhettä. Lehdellä ei liioin ole ollut mitään intressiä johtaa asiassa lukijoita harhaan. HS muistuttaa, että sähköautojen tekniikka on edelleen vahvasti kehitysvaiheessa, ja HS:n kaltaisella tiedotusvälineellä on erityiset perusteet arvioida kriittisesti uuden tekniikan käytettävyyttä ja kestävyyttä Suomen oloissa.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi lehteä myös lähettämällä vastineeksi nimeämänsä tekstin mielipidesivuilla julkaistavaksi. Tarjoamassaan tekstissä kantelija arvioi kolumnissa esitettyjä toimintamatkatietoja ”todennäköisesti väärennetyiksi”. Perusteena käsitykselleen hän esitti oman kokemuksensa sähköauton kulutuksesta. Kirjoitus oli mielipidetoimituksen normaaliprosessissa, eikä runsaan tarjonnan joukosta päätynyt julkaistavaksi. Päätoimittajan mukaan kantelijan teksti ei täyttänyt vastineen tai oman kannanoton julkaisun edellytyksiä. Syytöstä toimintamatkatietojen tarkoituksellisesta väärentämisestä HS pitää perusteettomana ja Helsingin Sanomien toimituksellista integriteettiä loukkaavana väitteenä.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija viittaa kantelussaan myös 2.4.2021 julkaistuun koeajojuttuun. Kuten toimittaja oli kertonut kantelijalle maaliskuussa, koeajossa avattiin tarkemmin kokemuksia toimittajan käytössä olleesta automallista. Kolumnissahan automerkkiä tai -mallia ei yksilöity.

Päätoimittajan mukaan koeajoraportissa kerrottiin tarkemmin kyseisen automallin toimintamatkasta. Jutussa kerrottiin, että suurimman eron polttomoottoriautoon sähköauto tuo ääriolosuhteissa. ”Varsinkin 19 miinusasteessa vietetyn yön jälkeen virrankulutus nousi todella suureksi”, jutussa todettiin. 

Päätoimittajan mukaan automallin maahantuojalta oli saatu ennen koeajoraportin julkaisua, mutta selvästi kolumnin julkaisun jälkeen, tieto siitä, että kyseisen automallin ensimmäisissä maahan tulleissa esittelymalleissa oli tehtaan jäljiltä asennusvika, jonka takia auton lämpöpumppu ja akun lämmitys eivät toimineet. Tämä nosti selvästi auton virrankulutusta pakkasessa.

Jutun mukaan sama auto saatiin korjausten jälkeen uudelleen ajettavaksi. Nollakelissä kulutus oli maltillisempaa, mutta ajotietokoneen ennustamasta 340 kilometrin toimintasäteestä jäätiin silti reilusti. Täysi akullinen riitti 218 kilometrin ajoon. Talven kovimmat pakkaset olivat jääneet jo taakse, joten tätä kylmemmissä olosuhteissa ei korjattua autoa päästy testaamaan.

Päätoimittajan mukaan testijutussa muistutettiin myös siitä, että sähköautoja ja ladattavia hybridejä tulee markkinoille kovaan tahtiin, ja tehtailta voi päätyä markkinoille keskeneräisiä autoja. Valmistusvian vaikutus sähköauton kulutukseen ei siis välttämättä koske vain koeajossa ollutta mallia tai yksilöä, vaan vastaavaan tilanteeseen voi törmätä kuka tahansa uuden sähköauton hankkiva kuluttaja.

Päätoimittajan mukaan koeajomallin virrankulutukseen vaikuttanut vika oli yksilöity koeajoraportissa ilmeisenä osaselityksenä kohonneelle kylmäkulutukselle. Tätä tietoa ei kuukautta aiemmin julkaistua kolumnia kirjoitettaessa ollut toimituksen tiedossa, eikä se myöhemmin ilmi tulleena tietona aiheuttanut oikaisuvelvoitteita suhteessa aihepiiristä aiemmin julkaistuihin juttuihin – etenkin kun kolumnissa ei yksilöity automerkkiä tai -mallia. 

Päätoimittajan mukaan on tarpeen todeta, että korjauksen jälkeen ei koeajossa olleen sähköauton toimintasädettä päästy enää testaamaan alkuperäistä koeajoasetelmaa vastaavissa olosuhteissa. Kunnossa olevan ajoneuvon virrankulutus kovalla pakkasella jäi siten todentamatta. Nollakelissäkin toimintamatka jäi selvästi luvatusta, joten toimittajan kolumnissaan esittämää huolta sähköauton käytettävyydestä Suomen talvessa on tämänkin jälkeen syytä pitää perusteltuna. Päätoimittajan mukaan kolumnin otsikolle ja ydinviestille on kiistatta ollut katetta, ja lisäksi kolumni selkeästi tunnistettavana juttutyyppinä antaa kirjoittajalle uutisjuttua suuremmat vapaudet myös kärjekkäästi esitettäviin johtopäätöksiin. Kirjoittajan kolumnissaan esittämä elokuvarinnastus osaltaan signaloi lukijalle siitä, että kyse ei ole uutisesta tai pääkirjoituksesta, vaan toimittajan havainnoista ja päätelmistä. Kolumnissa esitetyt havainnot perustuivat omiin havaintoihin koeajokäytössä olleesta ajoneuvosta, eikä niitä uusien tietojen valossakaan ole syytä pitää harhaanjohtavina tai virheellisinä.

Päätoimittaja muistuttaa, että kolumnissa ei yksilöity automerkkiä tai -mallia, joten poikkeuksellisen korkeata virrankulutusta mahdollisesti selittävän taustatiedon lisäämistä jälkikäteen kirjoitukseen ei HS:n käsityksen mukaan voi perustella pyrkimyksellä välttää kyseisen automallin maahantuojalle tai jälleenmyyjälle mahdollisesti aiheutuva kohtuuton julkisuushaitta. Yksittäisen kolumnin merkitystä mielikuville sähköautoista ja niiden taloudellisuudelle ei myöskään tässä valossa ole perusteita pitää kovinkaan ratkaisevana.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jonka otsikon mukaan sähköauto ei sovi talvella pitkille matkoille. Kolumnisti perusteli näkemystään omalla kokemuksellaan testiajosta, jossa sähköauton lataus oli riittänyt 19 asteen pakkasella vain kolmannekseen luvatuista kilometreistä. Kolumnissa ei mainittu auton merkkiä, eikä sitä, että kilometrit oli ajettu lyhyinä pätkinä. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan kolumnia, koska piti toimittajan väitettä epäuskottavana ja jutun otsikkoa harhaanjohtavana. Lehti ei korjannut kolumniaan.

Kolumnin julkaisun ja kantelijan yhteydenottojen jälkeen lehti sai tietää, että koeajetussa autossa oli ollut tehtaan asennusvika, joka nosti osaltaan virran kulutusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumni perustui autotoimittajan tietoon ja kokemukseen sähköautojen toiminnasta pakkassäällä. Kolumnin väitteet pitivät paikkansa eikä lehden jälkeenpäin saama tieto auton viasta muuttanut ratkaisevasti kolumnissa tehdyn johtopäätöksen pätevyyttä.

Neuvosto toteaa myös, että kolumnin otsikolle löytyi kate, kun kolumnissa kerrottiin, että sähköautolla pitkien matkojen ajaminen vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.

 

Tämä päätös on avattu 1169 kertaa