2021 PÄÄTÖKSET

Langettava 7757/MTV/21
MTV

Piilomainonta

Television keskusteluohjelmassa haastateltiin kirjantekijöitä, jotka olivat tunnettuja myös saman kanavan viihdetähtinä. Toimittaja kehotti lopuksi yleisöä ostamaan heidän kirjansa. Haastattelun kokonaisuudessa suora ostokehotus ylitti piilomainonnan kynnyksen ja oli omiaan heikentämään luottamusta tiedotusvälineiden uskottavuuteen. Äänestyspäätös 9–1.

Vapauttava 7747/PL/21
Kotiseudun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe

Kotiseudun Sanomat kertoi aluehallintoviraston päätöksestä, joka koski Kinnulan kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden toimintaan kohdistuneita kanteluita. Vaikka jutun näkökulma oli rajattu, ei jutussa ollut olennaista asiavirhettä.
 

Vapauttava 7743/UL/21
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden avioerohakemuksesta. Tapauksesta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä noin kaksi tuntia aiemmin. Lehti mainitsi asiasta ensin kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma ja se perustui myös lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 7730/YLE/21
Yle

Lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Ylen tv-uutisessa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin metsien hakkuumäärien vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Tv-uutisessa ei kerrottu, että kyseessä oli tilaustutkimus. Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti heikentänyt lähdekritiikkiä. Myös ulkopuolinen asiantuntija kommentoi tutkimustuloksia.

Vapauttava 7721/PL/21
Ylä-Kainuu

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, yleisönosastokirjoitus, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Langettava 7713/UL/21
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet, erittäin kielteinen julkisuus

Lehden kommenttikirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei vaatimuksesta huolimatta korjannut. Kirjoituksessa esitettiin mielipiteitä tosiasioina. Kantelijat eivät olleet selvästi tunnistettavissa tekstin perusteella.

Vapauttava 7706/UL/21
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, lähdekritiikki, yksityisyyden suoja

Näkökulmakirjoituksessa ei ollut välttämätöntä kuulla samanaikaisesti koirankouluttajaa, vaikka hän saattoikin olla lajipiireissä tunnistettavissa. Kritiikki ei kohdistunut henkilöön, vaan ennen kaikkea hänen edustamaansa koulukuntaan.
 

Vapauttava 7704/UL/21
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet

Jutussa siteerattiin viranhaltijan sähköpostiviestiä, joka oli vastaus toimittajan lähettämään tietopyyntöön. Kyse ei ollut haastattelusta. Toimittajalla oli perusteet pitää tietoa ja sen lähdettä julkisena ja julkaistavissa olevana. Tieto välittyi lukijalle sisällöltään oikeana.
Äänestyspäätös 7–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7698/UL/21
Helsingin Uutiset

Piilomainonta, lähdekritiikki, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi autoiluaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Haastateltava esitteli omaa autoaan mainosmaisesti. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin. Haastateltava teki markkinointiyhteistyötä automerkin kanssa.

Langettava 7687/UL/21
Kaleva

Piilomainonta, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi terveysaiheisen jutun julkisuuden henkilöstä. Lehti antoi haastateltavan esitellä mainosmaisesti luontaistuotetta. Juttuaihe oli journalistisesti perusteltu, mutta lehti laiminlöi lähdekritiikin, mikä johti piilomainontaan.

Vapauttava 7683/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien jutut sivusivat kiistanalaisia ja politisoituneita tapauksia Intiassa. Lehden näkökulma oli rajattu, mutta jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7679/UL/21
Hufvudstadsbladet

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Hufvudstadsbladetin kolumnissa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta viisi kuukautta oikaisupyynnön jälkeen saatuaan tiedon kantelun käsittelyynotosta Julkisen sanan neuvostolta.

Vapauttava 7678/UL/21
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, otsikko, mielipiteet ja tosiasiat

Helsingin Sanomien kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä ja kolumnin otsikolle löytyi jutusta kate. Kolumnissa ei esitetty mielipiteitä tosiasioina.

Langettava 7675/UL/21
Karjalainen

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 7663/UL/21
Iltalehti

Uhrin ihmisarvo ja hienotunteinen kohtelu

Iltalehti julkaisi kuvan kuolleesta George Floydista sairasautossa. Uhri oli kuvassa tunnistettavissa. Kuva liittyi meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin poliisia Floydin surmasta. Kuvan julkaisu oli sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltavissa.
 

Langettava 7661/PL/21
Östnyland

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisee säännöllisesti tietoja kaikista tietyillä alueilla tehdyistä vähintään 150 000 euron arvoisista kiinteistönluovutuksista, joista se hankkii Maanmittauslaitokselta tiedot. Lehti julkaisee ostajien ja myyjien nimet, kiinteistön tarkan osoitteen ja kauppahinnan. Lehden valitsema hintaraja ei yksinään ollut riittävä journalistinen peruste asuinkiinteistön ostaneen yksityishenkilön nimen julkaisemiseen yhdessä osoitteen kanssa.

Vapauttava 7656/YLE/21
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, kielteinen julkisuus, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, uutisen seuranta

Yle liitti Suojelupoliisin uhka-arvioita käsitteleviin juttuihin poliitikkojen puheiden arviointia. Supon uhkakuvat ja Ylen huomiot esiintyivät rinnan, mutta niitä ei samaistettu harhaanjohtavasti. Kyse oli tavanomaisesta poliittisen toiminnan arvioinnista, eikä se synnyttänyt kantelijalle oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai omaan kannanottoon.

Langettava 7619/UL/21
Helsingin Uutiset

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti korjasi nettijuttuaan vasta kolme kuukautta sen julkaisemisen jälkeen saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta. Neuvosto toteaa, että on tiedotusvälineiden vastuulla huolehtia palautekanavien toimivuudesta ja siitä, että niiden viestit tarkistetaan riittävän huolellisesti.

Vapauttava 7618/YLE/21
Yle

Virheen korjaus, otsikko

Ylen kolumnissa esitettiin kärjekkäitä ja tulkinnanvaraisia väitteitä lääketeollisuuden osuudesta koronapandemian pitkittymiseen. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä ja otsikolle löytyi kate jutusta. 

Langettava 7610/SMF/21
Nelonen

Journalistinen päätösvalta

Energiayhtiö rahoitti ilmastopäästöjä käsittelevää tv-ohjelmasarjaa. Vaikka ohjelma oli journalistinen ja käsitteli yhtiötä myös kriittisesti, sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan.
Kokonaisuus oli omiaan heikentämään yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen, etenkin kun energiayhtiön edustajat olivat ohjelmasarjassa vahvasti edustettuina.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7675/UL/21

Vastaaja: Karjalainen

Asia: Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 16.6.2021

Lehti uutisoi tutkintapyynnöstä tietämättä, että esitutkinta asiasta oli jo edellisellä viikolla lopetettu. Vanhentuneen tiedon päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin sen tekijältä ja tämän asianajajalta. Jutussa lueteltiin myös syytä epäillä -tutkintanimikkeitä, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Kantelu 11.4.2021

Kantelu kohdistuu Karjalaisen 2.4.2021 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli Maailmanluokan sellistin perhettä on häiritty ja kiusattu kotipihallaan Nurmeksessa – ongelmat juontuvat jo talon edellisen omistajan ajoilta

Kantelun mukaan Karjalainen ei tarkistanut tietojaan asianosaisilta, poliisilta tai syyttäjältä. Jutussa mainittu sellisti on kyllä tehnyt rikosilmoituksia, kuten jutussa kerrotaan. Kantelun mukaan kaikille asianomistajalle oli kuitenkin jo jutun julkaisuhetkellä tullut tiedoksi syyttäjän päätös esitutkinnan rajoittamisesta. Kantelijoiden osalta päätös oli tehty kahdeksan päivää ennen jutun julkaisemista. Silti Karjalainen julkaisi jutun tutkintapyynnöstä. Kantelun mukaan jutussa kirjoitetaan sellistin lähiasukkaisiin kohdistuvista rikosepäilyistä, vaikka syyttäjä oli todennut, että tapauksessa ei ole tapahtunut rikosta, eikä lehti edes tarkistanut jutussa mainittuja rikosnimikkeitä. Kantelun mukaan asiaa on käsitelty paikkakunnalla jo vuodesta 2019 lähtien, joten paikkakunnalla on laajasti tiedossa, keitä nämä lähiasukkaat ovat. Jutussa kaupunginjohtaja myös puhuu ihmisten vainoamisesta. Kantelun mukaan kaupunginjohtaja on itse osallinen jutussa käsitellyssä kiistassa.

Neljä päivää myöhemmin lehti julkaisi printtilehdessä jutun otsikolla ”Vuokra-aluekiista ei käräjille” pyydettyään päätökset esitutkinnan rajoittamisesta. Kantelun mukaan lehdelle olisi pitänyt yksiselitteisesti ilmetä, että mitään syytteitä ei ole ja rikosta ei ole tapahtunut. Silti uuden jutun otsikko antoi kantelun mukaan ymmärtää, että rikoksia olisi tapahtunut. Lisäksi lehti julkaisi kantelijoiden mielipidekirjoituksen netissä ja printtilehdessä. Kantelun mukaan toimenpiteet eivät kuitenkaan korjanneet alkuperäisen jutun aiheuttamaa vahinkoa. Kantelun mukaan yksipuolinen juttu käynnisti valtaisan somekirjoittelun aiheesta ja Karjalaisen oman Facebook-julkaisun kommenteissakin sellistin naapureita haukutaan kateellisiksi ja mielenvikaisiksi ja toivotaan tällaisten naapureiden saavan sakot. Vaikka alkuperäinen juttu on Karjalaisen Facebook-sivulla, korjaavia juttuja Karjalaisen Facebook sivuilla ei ole.


Päätoimittajan vastaus 6.5.2021

Vastaavan päätoimittajan Pasi Koivumaan mukaan kyseisestä tapauksesta monine sen vaiheineen oli uutisoitu jo aiemmin useita kertoja niin Karjalaisessa kuin konsernin paikallislehdessä Ylä-Karjalassakin lyhyinä uutisina, lähinnä Nurmeksen kaupungin elinten yksittäisistä päätöksistä, ja nyt asiaa Karjalaisessa seurannut toimittaja teki perusteellisemman koostejutun monimutkaisesta vyyhdistä.

Päätoimittajan mukaan riidan osapuolena on kansainvälisesti tunnettu sellotaiteilija, joka oli palannut kotimaakuntaansa Pohjois-Karjalaan ja hankkinut asunnon Nurmeksessa, jossa hän järjesti myös konsertteja. Sellotaiteilijan naapuruston asukkaista osa oli vastustanut muun muassa konserttien pitämistä taiteilijakodissa ja kirjelmöinyt asiasta kaupungille. Riitaa naapurien kanssa oli syntynyt myös taiteilijan vuokraaman tontin aitaamisesta ja aidan sijainnista.

Karjalaisen verkkosivulla julkaistussa uutisessa kerrottiin sellotaiteilija nimeltä ja kerrottiin hänen asuntonsa sijaitsemisesta Porokylässä, joka on toinen Nurmeksen kaupungin keskustaajamista. Tällä tarkkuudella uutisoitaessa Karjalaisen keskimääräinen lukija ei päätoimittajan mukaan voi paikantaa, saati henkilöidä sellotaiteilijan naapureita, joista uutisoinnissa käytettiin tarkimmillaan ilmaisuja ”jotkut lähiasukkaat” ja ”kaksi naapuria”.

Päätoimittajan mukaan juttu ei ollut virheellinen, kun siinä kerrottiin sellotaiteilijan poliisille jättämästä tutkintapyynnöstä sekä sen tutkintanimikkeistä. Jutussa ei väitetty, että asiassa olisi nostettu syytteitä, vaan siinä kerrottiin tutkintapyyntöjen olevan yhä käsittelyssä poliisilla. Päätoimittajan mukaan tutkintapyynnöt useilla rikosnimikkeillä kertoivat jo sinällään riidan vakavuudesta, ja ne olivat olennainen asia tuoda esiin jutussa. Päätoimittajan mukaan juttuun haastateltu kaupunginjohtaja luonnehti jutussa tapausta sellotaiteilijan pitkäaikaiseksi kiusaamiseksi, jopa vainoamiseksi, eikä toimittajalla ollut aihetta epäillä kaupungin johtavan viranhaltijan luonnehdintaa, olla pitämättä sitä uutisarvoisena ja jättää sitä kertomatta.

Päätoimittajan mukaan lähteenä sille, että tutkintapyyntö on tehty, olivat sellotaiteilija ja hänen asianajajansa. Tieto tutkinnan keskeneräisyydestä oli saatu sellotaiteilijan asianajajalta, jolla oli päätoimittajan mukaan syytä olettaa olevan viimeisin tieto tapauksen etenemisestä. Asianajaja oli varmistanut vielä ennen jutun julkaisua, että hän ei ole saanut ilmoitusta asian etenemisestä.

Päätoimittajan mukaan tutkintapyynnöistä uutisoiminen olisi ollut perusteltua siinäkin tapauksessa, että tiedossa olisi jo tuolloin ollut se, että poliisi oli jo päättänyt lopettaa esitutkinnan asiasta. Tätä tietoa Karjalaisella ei kuitenkaan ensimmäistä juttua tehtäessä vielä ollut.

Päätoimittajan mukaan verkkojutun julkaisupäivänä kaksi henkilöä soitti jutun kirjoittaneelle toimittajalle kertoen, että poliisi olisi jo lopettanut esitutkinnan kaikista rikosnimikkeistä. Koska 2.4. oli pitkäperjantai, ei tätä tietoa saatu vahvistettua viranomaisilta. Lauantaina 3.4. Karjalaisen Nurmeksen avustajaan oli otettu yhteyttä samassa asiassa ja kerrottu esitutkinnan jo päättyneen. Tuolloin Karjalaisen uutispäällikkö pyysi avustajan välityksellä tähän yhteyttä ottaneita lähettämään asian todentamiseksi esimerkiksi tutkinnanrajoituspäätöksiä, kun viikonlopun ja pääsiäispyhien vuoksi asiaa ei pystytty viranomaisilta varmistamaan. Kukaan asianosainen ei lähettänyt em. dokumentteja, joiden perusteella uutista olisi päästy pääsiäisviikonloppuna täydentämään. Pelkkien yhteydenottojen perusteella uutista ei täydennetty, koska tapauksessa oli päätoimittajan mukaan suuri väärinymmärrysten ja väärän tiedon saamisen riski. Uutispäällikkö oli 3.4. yhteydessä myös alkuperäisessä jutussa haastateltuun asianajajaan ja kysyi, oliko tällä tietoa tutkinnan mahdollisesta keskeyttämisestä. Asianajajalla ei ollut mitään tällaista tietoa.

Ensimmäisenä arkipäivänä pääsiäisen jälkeen 6.4. Karjalaisen uutispäällikkö lähetti syyttäjälaitokselle kyselyn, onko asiassa tehty päätöksiä tutkinnan rajoittamisesta. Syyttäjälaitos lähetti samana päivänä kahdeksan asiaan liittyvää päätöstä esitutkinnan rajoittamisesta. Myöhemmin kävi päätoimittajan mukaan ilmi, että tämä tieto ei ollut tavoittanut juttuun haastateltua asianajajaa, koska päätöksiä ei ollut toimitettu tälle, vaikka tutkintapyynnössä prosessiosoitteeksi oli merkitty asianajajan osoite.

Alkuperäistä verkkojuttua täydennettiin heti tiistaina 6.4. tiedolla, että esitutkinta tutkintapyyntöjen pohjalta on lopetettu. Juttuun lisättiin tieto, että syyttäjän mukaan tapahtumissa ei ollut syytä epäillä rikosta tai rikokset olivat niin vähäisiä, ettei niistä nostettaisi syytettä. Myös jutun otsikkoa muutettiin vastaamaan päivittynyttä tietoa. Verkkojutun muokkaamisesta kerrottiin sen loppukaneetissa.
Alkuperäisen jutun tehnyt toimittaja kirjoitti samana päivänä 6.4. uuden jutun, jossa kerrottiin sekä otsikossa että jutun kärjessä, että tutkinnat asiassa on lopetettu eikä rikoksia ole syytä epäillä. Tämä juttu julkaistiin 6.4. Karjalaisen verkkosivuilla ja linkitettiin alkuperäiseen juttuun.

Painetussa Karjalaisessa alkuperäistä juttua ei julkaistu lainkaan, vaan painetussa lehdessä julkaistiin 7.4. koosteuutinen, jossa kerrottiin, ettei pitkään jatkunut riita johda rikossyytteisiin, kun rikostutkinta asiassa on lopetettu.

Kantelun tehnyt pariskunta halusi kirjoittaa nimellään riidan toisen osapuolen eli naapurien kannan tapaukseen yleisönosastolle. Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Karjalaisen verkkolehdessä 7.4. ja painetussa lehdessä 8.4.

Karjalaisen Facebook-sivulla julkaistun jutun alle tulleista kommenteista ei ole päätoimittajan mukaan oltu lehteen yhteydessä missään vaiheessa. Päätoimittajan mukaan normaalissa jälkimoderointiin perustuvassa prosessissa niitä ei liioin havaittu. Karjalainen sai tiedon mahdollisesti asiattomista viesteistä vasta JSN:n vastauspyynnöstä ja poisti nämä kommentit tämän jälkeen. Alkuperäisen jaon jakoliite päivitettiin Facebookiin, jotta korjattu otsikko näkyisi myös Facebookissa, ja tuohon juttuun on laitettu linkki myös uuteen juttuun.

Päätoimittajan mukaan Karjalainen on noudattanut sekä uutisoinnissa että sen täydentämisessä hyvää journalistista tapaa. Päätoimittajan mukaan juttu ei ollut varsinaisesti virheellinen mutta ei sisältänyt oleellista tietoa esitutkinnan päättymisestä. Kun tämä tieto saatiin, uutista korjattiin ja täydennettiin siltä osin niin, että se tavoitti alkuperäisen jutun tavoittaman yleisön laajasti niin printissä, verkossa kuin lehden Facebook-tilillä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla, kohdat 1–2:

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Karjalainen kertoi nettijutussaan paikkakuntalaisen taiteilijan ja tämän lähiasukkaiden välisistä kiistoista. Jutussa haastateltiin taiteilijan asianajajaa ja kaupunginjohtajaa, ja siinä kerrottiin taiteilijan tehneen kiistojen vuoksi tutkintapyynnön. Jutussa kerrottiin asianajajan tietoihin viitaten tutkinnan olevan kesken, vaikka todellisuudessa esitutkinta oli lopetettu yhdeksän päivää ennen jutun julkaisemista. Syyttäjä oli katsonut, että osassa ilmoitetuista teoista ei ollut tapahtunut rikoksia ja osassa ne olivat vaikeasti osoitettavissa tai vähäisiä. Saatuaan ajantasaista tietoa lehti pyrki paikkaamaan puutteen julkaisemalla jatkojutun ja muokkaamalla alkuperäistä juttua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijat eivät olleet jutussa esitetyistä tiedoista selvästi tunnistettavissa, joten lehdellä ei ollut velvollisuutta kuulla heitä samanaikaisesti. Se, että kaupunginjohtaja on tehnyt jutussa mainitun maanvuokrasopimuksen ei tee hänestä kelvotonta haastateltavaa asiassa. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että alkuperäisessä nettijutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin, että tutkinta olisi yhä ollut kesken. Jutussa lueteltiin asianajajan sitaatissa myös ”syytä epäillä -tutkintanimikkeitä”, joista poliisi ei tosiasiassa ollut edes kirjannut rikosilmoitusta. Neuvosto toteaa, että uutisoinnin täydentäminen jatkojutulla ei riittänyt, vaan lehden olisi pitänyt tehdä yksiselitteinen virheen korjaus, jossa olisi kerrottu, että juttu oli virheellinen. Jatkojutussa ja juttuun tehdyissä muokkausmerkinnöissä ei tuotu selvästi ilmi, mikä alkuperäisessä jutussa oli virheellistä. Neuvosto suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät olennaisia asiavirheitä korjatessaan yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”. Vanhentuneen tiedon ja virheellisten tutkintanimikkeiden päätyminen juttuun johtui siitä, ettei lehti tarkistanut tietoja tutkintapyynnöstä muusta lähteestä kuin tutkintapyynnön tekijältä ja tämän asianajajalta.

Toisin kuin kantelijat, neuvosto ei katso, että printtilehdessä julkaistussa jutussa olisi ollut virhe. Lehti myös moderoi Facebook-sivulleen jutun yhteyteen kirjoitettuja lukijakommentteja riittävästi saatuaan niistä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Karjalainen on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Aarnipuro, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valtteri Kujansuu, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Arttu Saarinen ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 3221 kertaa